Ruotsi ei ole enää ruotsalainen

Suomi on lintukoto verrattuna Ruotsiin, koska maahanmuuton ja monikulttuurisuuden takia Ruotsi ei ole enää ruotsalainen:

Svenska Finland, ett ljusbad för själen

Kolumn

Publicerad: 30 januari 2010

Denna vecka har jag talat på ett antal platser i det som på korrekt finlandssvenska heter ”svenska Österbotten i Finland”. En av orterna heter Korsnäs. Enligt uppgift är detta den mest svenskspråkiga kommunen i världen. Men det – förlåt ordvalet – skiter vi rikssvenskar i.

Miksi maailman ruotsinkielisin paikka sijaitsee Suomessa?

Siksi, että Ruotsissa on niin paljon maahanmuuttajia.

Jotkut Pohjanmaan kunnat ovat ruotsalaisempia kuin Ruotsi, koska Ruotsi ei ole enää ruotsalainen.

Apropå språkbruk och ordval. Här talar man ett unikt svenskt språk. Det är utan tvivel ett av världens vackraste språk – de sjunger när de talar.

Dessutom använder de underbara svenska ord, som dock sällan hörs i svenska Sverige. I Rikssverige är det mycket ”ööhh” och ”typ” och – just det: ”skit”. I svenska Österbotten i Finland får man höra ord som ”eljest” och ”på nejden”. Där kan man lätt få intrycket att var och varannan människa är en passionerad språkvårdare. De talar som poeter.

Suomessa puhutaan siis parempaa ruotsia kuin Ruotsissa. Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa ruotsi on degeneroitunut maahanmuuton ja monikulttuurisuuden vuoksi.

Olen itse huomannut tämän ilmiön lukemalla ruotsalaisia lehtiä. Ruotsalaisten toimittajien äidinkielentaito on perin kehno. Tämä johtuu siitä, että koulujen äidinkielentunnit ovat muuttuneet vieraan kielen oppitunneiksi ulkomaalaistaustaisten oppilaiden suuren määrän vuoksi. Ruotsalaiset osaavat ruotsia nykyään vain vieraan kielen tasoisesti, koska ulkomaalaistaustaisten oppilaiden vuoksi Ruotsin kouluissa opetetaan ruotsia vieraana kielenä.

Tästä syystä ylläsiteerattu riikinruotsalainen toimittaja pitää tavallisia ruotsinkielisiä sanoja ”eljest” ja ”på nejden” (muutoin ja (tällä) seudulla) erikoisina, vain suomenruotsalaisten käyttäminä vanhanaikaisina, runollisina ilmaisuina.

Hos oss verkar få bry sig om svenska språket. Språkvård betraktas på sina håll som en hobby för kufar, och för övrigt finns det en opinion som anser att det är ”exkluderande” att kräva att den som vill bli medborgare i Sverige skall lära sig några ord svenska.

Tässä tuli todella rankkoja terveisiä multikultijengille.

Också tilltalet är frapperande olika. I förrgår var jag på en restaurang i centrala Vasa, tilltalades ”Var önskar min herre sitta? Skulle det passa med en förrätt eller föredrar ni endast huvudrätt?”

Teitittely ja humoristinen ilmaisu "missä herra haluaa istua" ovat siis riikinruotsalaisen mielestä erikoisia, mainitsemisen arvoisia asioita. Suomessa tuollainen on ihan arkipäiväistä läppää.

Ruotsissa kulttuurillinen degeneraatio on edennyt maahanmuuton ja monikulttuurisuuden vuoksi niin pitkälle, että normaalia puhetta pidetään erikoisena.

Igår åt jag lunch i centrala Malmö. Servitrisen glodde på mig utan att hälsa, och när jag sedan genom tystnad tvingade henne att tala fick hon till slut fram: ”Vaa vill du hau?”.

Tämä ei välttämättä liity maahanmuuttoon tai monikulttuurisuuteen. Kuitenkin huomauttaisin, että maahanmuutto heikentää palvelukulttuuria tuomalla palveluammatteihin huonosti kieltä puhuvia ulkomaalaisia. Minulle on esimerkiksi tapahtunut sellaista, että McDonaldsissa afrikkalainen kassamyyjä pyysi minulta tilausta englanniksi.

Kiinalaisissa ravintoloissa on aivan yleistä, että henkilökunta ei osaa suomea. Henkilökuntaa ymmärtää juuri ja juuri ruoka-annosten nimet tai numerot ruokalistalta, koska he ovat opetelleet ne ulkoa. He eivät sen sijaan ymmärrä pienimpiäkään kysymyksiä, kuten "kuuluuko ruokajuoma seisovan pöydän hintaan" tai "kuuluuko kahvi lounaan hintaan".

Jag har genom åren deltagit i flera hundra seminarier och debatter i Sverige. Mycket ofta är tonen frän, för att inte säga rå, anklagande, förnärmad, avståndstagande, nedgörande, förlöjligande, ”kränkt”. Därför var jag helt ovan när jag deltog i en debatt i Nykarleby där samtalet präglades av respekt, hövlighet, artighet, försök att förstå varandra. Trots att det till exempel fanns flera journalister i panelen.

Tässä saattaa olla kyse suurkaupungin ja pikkukaupungin välisestä erosta. Tämä ei siis välttämättä liity maahanmuuttoasioihin mitenkään. Toisaalta kuitenkin myös pikkukaupunkien yhteisöllisyys murenee maahanmuuton myötä, mutta toisaalta pikkukaupunkilaiset ovat valittaneet suurkaupunkilaisten epäystävällisyydestä jo kauan ennen nykyistä massiivista maahanmuuttoaaltoa.

Naturligtvis idealiserar och idylliserar jag tillståndet där på andra sidan. Men ändå. Det finns något att lära av dem som lever där. De har lyckats behålla något av ”det svenska” som vi håller på att förlora.

Niin. Ruotsalaisuus on säilynyt Suomessa paremmin kuin Ruotsissa, koska Ruotsissa on noin kymmenen kertaa enemmän maahanmuuttajia kuin Suomessa.

Äskettäin julkaistujen väestötilastojen mukaan n. 20 % Ruotsin asukkaista on ulkomailla syntyneitä tai kahden ulkomailla syntyneen ihmisen lapsia. Tässä luvussa eivät siis ole mukana yhden ulkomaalaisen ja yhden kotimaisen ihmisen lapset (ks. esim. Jani Toivola) tai maassa syntyneiden toisen polven maahanmuuttajien lapset eli kolmannen polven maahanmuuttajat. Jos nämä lasketaan mukaan, etnisesti vierasperäisen väestöelementin osuus Ruotsin väestöstä on varmasti yli 30 %.

Suomessa jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia on n. 3,5 % väestöstä. Ruotsissa on siis etnisesti vierasperäisiä ihmisiä luokkaa kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa.

Det lever kvar i vårt kollektiva minne, men mest som en smak från något ur det förgångna.

Ruotsalaisuus on Ruotsissa enimmäkseen menneisyyttä, kollektiivista muistia, mennyttä kulta-aikaa, historiaa, ei nykypäivää.

Ruotsi ei ole enää ruotsalainen.

Englanti ei ole enää englantilainen.

Nykymenon jatkuessa Suomi ei kohta ole enää suomalainen.

Vi känner det till exempel när vi läser Astrid Lindgren, och när vi hoppar groda på midsommaren.

Myös suomalaisten näkökulmasta Astrid Lindgren edustaa a) ruotsalaisuutta ja) meidän kulttuuriamme, meidän lapsuuttamme, meidän yhteiskuntaamme, meidän historiaamme.

Ajatelkaa esimerkiksi Melukylän lapset-kirjoja tai Vaahteramäen Eemeli-kirjoja. Nehän kertovat meidän lapsuudestamme, meidän historiastamme. Jokainen suomalainen lapsi samaistuu niihin, koska ne edustavat meidän sivilisaatiotamme, meidän mentaliteettiamme.

Sitä Ruotsia ei enää ole.

Nykyään Ruotsi on tällainen:

Ruotsalainen Mustafa Mohamed juoksi 3 000 metrin esteissä uuden Pohjoismaiden ennätyksen 8.05,75 Heusdenissa, Belgiassa. Aika nostaa ruotsalaisen kauden maailmantilastossa kolmanneksi.

(autenttinen sitaatti urheilu-uutisista)

När vi känner doften av detta som vi förlorat kan vi känna längtan. På samma sätt som doften av en madeleinekaka doppad i lindblomsté fick Marcel Proust att längtansfullt skriva sitt monumentala romanverk i sju band, På spaning efter den tid som flytt.

Jag känner denna doft, denna smak, när jag under några dagar reser runt i svenska Österbotten i Finland. Doften av en kultur där man inte dagligen måste möta människor som artikulerar sig genom att, bokstavligen eller bildligt, ”visa fingret” i en obscen gest.

Aivan. Ruotsissa somalit, arabit, turkkilaiset, albaanit, iranilaiset, afgaanit, pakistanilaiset jne. näyttävät keskisormea ruotsalaisille joka päivä. Tämä näkyy esim. siitä, että mamuslummeissa eli muslimighetoissa (Rinkeby etc.) poliisi on Aina eli paska.

Ruotsalaiset poliisit ovat dhimmejä, jotka ovat itse ryhtyneet kutsumaan itseään paskaksi mielistelläkseen slummien mutiaisia.

Ett tips. Avboka resan till Thailand. Vad skall du där att göra? Jag rekommenderar i stället en resa till Vasa, Jakobstad, Korsnäs och Nykarleby i svenska Österbotten i Finland.

Där slipper du få cancer av att ligga i sol du inte tål. Istället får du ett ljusbad för själen.

Aivan. Suomi on vielä lintukoto, koska Suomessa ei ole niin paljon maahanmuuttajia kuin Ruotsissa.

Kun Suomessa rupeaa olemaan yhtä paljon maahanmuuttajia kuin Ruotsissa, poliisiylijohtaja Mikko Paatero varmaan maalauttaa suomalaisten poliisiautojen kylkeen sanan Dhimmi nuollakseen our alien overlordien persettä.