- Olen vähän skitsofreenisessa tilanteessa, Eerola myöntää.
Työnantajan kanssa on sovittu, että politiikkaa tehdään omalla ajalla ja työ on erikseen.
Juho Eerola kannattaa kansallisvaltiota, koska yhtenäinen kulttuuri ja kieli takaavat vakaat olot maan asukkaille.
Laajakosken mielisairaalan potilaalle hän on Jeesus Nasaretilainen, vasemmistoliiton Pentti Tiusaselle rasisti ja Kosovon pakolaisille kiitetyn Martti Ahtisaaren maanmies.
Hän on Juho Eerola, Kotkan kaupunginvaltuuston perussuomalainen jäsen. Mies, joka kutsuu humanitaarista maahanmuuttoa taloudelliseksi ja inhimilliseksi kriisiksi, mutta saa elantonsa yövalvojana turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa Laajakoskella.
Eerolalla on ristiriitainen imago, mutta vain niin kauan kunnes hän pääsee ääneen. Se, että skitsofreniapotilas kutsuu mielisairaanhoitajaa Jeesukseksi, ei ole ollenkaan tavatonta. Skitsofrenian oireita ovat muun muassa näkö- ja kuuloharhat, tietää lähihoitajaksi valmistunut ja Laajakosken mielisairaalassa työskennellyt Eerola.
Tiusasen rasismisyytösten Eerola arvelee juontuvan pelosta.
- Tiusanen on lähinnä hädissään siitä, että seuraavissa eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto menettää Kymen piirissä ainoan paikkansa Arkadianmäeltä perussuomalaisille.
Tiusanen hermostui Eerolaan Kotkan kaupunginvaltuuston kesäkuun kokouksessa. Kokouksessa Eerola viittasi WHO:n tilastoihin, joiden mukaan tietyissä Afrikan maissa 20-40 prosenttia väestöstä on HIV-positiivisia.
- Näiden maiden asukkaita asuu Kotkassa jo kolminumeroinen luku. Vaikka valtio kustantaisikin tällaisten henkilöiden hoidon, ei se enää kustanna niiden suomalaisten lääkitystä, jotka tartunnan saavat, lukee Eerolan kirjoittamassa valtuustopuheessa.
- Olemassa olevan faktan kertominen ei ole rasismia. WHO:n tilastot löytyvät netistä. Tunnen henkilöitä, jotka ovat alkaneet seurustella maahanmuuttajan kanssa, eikä maahanmuuttaja ole kertonut olevansa HIV-positiivinen, Eerola vastaa.
Kymenlaakson keskussairaalan infektiolääkäri Risto Pietikäinen kertoo tilastoista, jotka eivät tue Eerolan väittämää. Kymenlaaksossa on toki HIV-positiivisia suomalaisia, mutta he eivät Pietikäisen tietojen mukaan ole saaneet tartuntaa pakolaisilta tai turvapaikanhakijoilta.
Kaikkiaan Kymenlaaksossa on kolmisenkymmentä taudinkantajaa - puolet sairastuneista on suomalaisia, puolet ulkomaalaisia. Ensimmäinen tartunta löydettiin HIV-epidemian alkuajoilta vuonna 1983.
Eerola kuuntelee infektiolääkäriltä saatuja tilastotietoja kiinnostuneena, mutta pitäytyy kannassaan. Hän uskoo toisenlaisen tilastotieteeseen: sellaiseen, jossa tarkastellaan pakolaisilla olevia HIV-tartuntoja eikä sitä, leviääkö tauti heistä eteenpäin.
HIV:n tarttumiseen tarvitaan yleensä kaksi ihmistä. Eikö Eerola usko suomalaisten harkintakykyyn?
- On jokaisen oma asia, kenen kanssa seurustelee, hän myöntää.
Väestöräjähdys on Eerolan mielestä yksi suurimmista ongelmista maapallolla.
- M. A. Numminen lauloi 70-luvulla, että Nigeriassa on 50 miljoonaa asukasta. Hän lauloi kuten hänellä oli tapana, suoraan tietokirjasta. Mitä siellä on asukkaita nyt, 130 miljoonaa?
Holtiton väestönkasvu lisää pakolaisvirtoja, kun ihmiset joutuvat pakenemaan sotaa, kuivuutta, tulvia ja muita luonnonkatastrofeja.
Mikä on Eerolan ratkaisu pakolaisongelmaan?
- Burmassa on hirveä tilanne. Samalla rahalla jolla burmalaisia nyt säilötään täällä, voitaisiin heidät oikein kohdistetun kehitysavun turvin kotouttaa naapurivaltio Thaimaahan, josta heidät on tänne joka tapauksessa haettukin. Kulttuuri, kieli ja ympäristö tukisivat kotoutumista ja Thaimaakin olisi tyytyväinen taloutta kohottavasta tulonsiirrosta.
Eerola tulee hyvin toimeen maahanmuuttajien kanssa. Kun hän kymmenen vuotta sitten aloitti työt Karhulan vastaanottokeskuksessa Kotkassa, hän pelasi futista kosovolaisten kanssa. He kiittivät Eerolaa siitä, että Suomessa on niin hieno presidentti kuin Ahtisaari.
Kesäkuussa Eerolan omistamassa hevibaari Back Roomissa soitti maahanmuuttajabändi Blue Monsters.
Hän ei vastusta maahanmuuttoa siksi, etteikö hän pitäisi pakolaisista. Vastustuksen syy on se, että ”pakolaiset eivät tarpeeksi laajassa mitassa työllisty ikinä”. Pakolaiset putoavat sosiaalietuuksien armoille, ja se maksaa.
Eerola on seurannut kymmenien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sopeutumista Suomeen perustettuaan Kotkaan tulkkikeskuksen. Siellä hän turhautui huomatessaan, kuinka ihmiset pysyivät sosiaalitoimen asiakkaina ja käyttivät tulkin apua arkipäiväisissä tilanteissa, vaikka olivat asuneet täällä vuosikaudet.
- Maahanmuuttajien kotoutuminen on epäonnistunutta. Ihmiset eivät opi kieltä, eivätkä työllisty.
