Maahanmuutto ei paranna väestön ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia

Suomessa perustellaan usein maahanmuuton tarvetta väestön ikääntymisellä. Kun vanhusten määrä lisääntyy, työssäkäyvien verotaakka kasvaa. Vanhuksethan saavat eläkkeitä, julkista terveydenhoitoa ja vanhainkotipalveluja, jotka kustannetaan työssäkäyvien maksamilla veroilla. Kun suomalainen työikäinen väestö pienenee, ratkaisuksi tarjotaan siirtotyöläisten muuttoa Suomeen; jos maahanmuuttajien ansiosta työssäkäyvien ja eläkeläisten välinen suhdeluku pysyisi ennallaan, eläkemenojen aiheuttama verotaakka ei kasvaisi suhteessa palkansaajien tuloihin.

(Tosin tämä edellyttää sitä, että eläkkeet eivät nouse palkkoja nopeammin. Jos eläkkeet nousisivat esim. 3% vuodessa ja palkat vain 2% vuodessa, palkansaajien ja eläkeläisten suhdeluvun pysyessä ennallaan eläkemenot kuitenkin kasvaisivat suhteessa kokonaispalkkasummaan eli veropohjaan. Oletetaan kuitenkin helppouden vuoksi, että näin ei käy.)

Tämän logiikan mukaan vierastyövoima on ainoa keino estää palkansaajien veroasteen nousu.

Tämä logiikka olisi ihan pätevää, jos maahanmuuttajat todella kasvattaisivat työssäkäyvien määrää suhteessa veronmaksajien rahoilla elätettäviin eläkeläisiin, työttömiin, opiskelijoihin jne.

Tämä on kuitenkin virheellinen argumentti maahanmuuton puolesta, jos maahanmuuttajat eivät ole nettoveronmaksajia.

Työssäkäyvien ulkomaalaisen maksamat verot eivät riitä loppujen ulkomaalaisten työttömyyskorvauksien, asumistukien, toimeentulotukien, eläkkeiden, lapsilisien, lastentarhojen, koulujen ja julkisen terveydenhoidon kustantamiseen. Osa ulkomaalaisten aiheuttamasta kustannustaakasta jää siis nettomääräisesti suomalaisten veronmaksajien kannettavaksi.

Myös työssäkäyvistä ulkomaalaisista osa aiheuttaa nettomääräisiä kustannuksia suomalaisille veronmaksajille.

Ensinnäkin myös työssäkäyvät käyttävät esim. julkista terveydenhoitoa ja usein esim. koulutuspalveluja opiskellessaan työn ohella. Useimpien työssäkäyvien osalta nämä menot ovat pienempiä kuin heidän maksamansa verot, mutta eivät kaikkien osalta.

Toiseksi, monet ulkomaalaiset ovat töissä julkisella sektorilla, jossa heidän palkkansa tulee lähes yksinomaan veronmaksajien rahoista. (Esim. terveydenhoidossa perittävät palvelumaksut kattavat vain murto-osan julkisen terveydenhoidon kustannuksista.)

Kolmanneksi, monet näennäisesti “yksityisellä” sektorilla töissä olevat ulkomaalaiset saavat tukiaisia veronmaksajien rahoista. Ulkomaalaisten perustamat yritykset (kebab-pizzeriat, etniset kaupat jne.) saavat starttirahaa ja muita yritystukia.

Monet ulkomaalaiset työskentelevät “kansalaisjärjestöissä”, joiden rahoitus tulee lähes sataprosenttisesti julkiselta sektorilta. Tällaisia järjestöjä ovat esim. Kepa, Caisa, 6degrees-lehti jne.

Jos joku Suomessa asuva ulkomaalainen työskentelee Suomen Pakolaisavun kehitysapuprojektissa swahilin kielen tulkkina tai Ihmisoikeusliiton “rasismin vastaisessa kampanjassa” aivopesemässä suomalaisia suhtautumaan myönteisesti sukupuolielimiin kohdistuviin puukotuksiin (eli ns. ympärileikkauksiin) osana afrikkalaista kulttuuria, tällainen täysin turhaa ja yhteiskunnallisen ilmapiirin kannalta jopa haitallista työtä tekevä, sataprosenttisesti veronmaksajien kukkarosta palkkansa saava ihminen ei ole mikään veronmaksaja.

Vihreät: Suomeen perustettava 50 000 suojatyöpaikkaa espanjalaisille

Karjalainen:

Julkaistu: 31.01.2013 23:56

Cronberg: Suomi voisi kiintiöidä opiskelu- ja työpaikkoja espanjalaisille

Vihreiden europarlamentaarikko siis haluaa ottaa suomalaisilta pois opiskelupaikkoja ja työpaikkoja antaakseen niitä espanjalaisille.

Europarlamentaarikko Tarja Cronbergin (vihr.) mukaan Suomen pitäisi järjestelmällisesti tarjota työpaikkoja työttömille espanjalaisnuorille.

Suomalaisten työttömyydellä ei siis ole mitään väliä. Suomalaisia pitää irtisanoa, jotta saadaan suojatyöpaikkoja espanjalaisille.


Vihreiden europarlamentaarikko siis vittuilee työttömille suomalaisille.

Vihreiden mielestä suomalaisten pitää olla työttöminä. Vihreiden mielestä työttömille espanjalaisille pitää järjestää työpaikkoja suomalaisten veronmaksajien kustannuksella.
Vihreät vihaavat suomalaisia. 
Vihreät hyökkäävät suomalaisten kimppuun.

Vihreät ovat julistaneet sodan suomalaisia vastaan.  

Hän puhuu nuorisotakuun ajatuksen ulottamisesta EU:n tuella espanjalaisiin: kaikille opiskelu- tai työpaikkaa ei toki taattaisi, mutta tietylle määrälle voitaisiin Suomessa kiintiöidä opiskelu- tai työpaikkoja. Määrä voisi Cronbergin mukaan olla jollakin aikavälillä esimerkiksi 50  000 nuorta.

Suomen maahanmuuttajaväestö on nykyisin n. 200 000 henkeä. Vihreät siis haluavat kasvattaa Suomen maahanmuuttajaväestöä n. 25 % tuomalla Suomeen 50  000 espanjalaista, joilla olisi etuoikeus saada työpaikkoja ja koulutuspaikkoja suomalaisten veronmaksajien kustannuksella.

Vihreät eivät välitä suomalaisten työttömyydestä tai syrjäytymisestä mitään. Vihreät haluavat potkia suomalaisia työttömiä päähän.

Vihreät haluavat potkia suomalaisia syrjäytyneitä nuoria päähän antamalla espanjalaisille opiskelupaikkoja, joita suomalaisille nuorille ei anneta. Sitähän se kiintiöinti tarkoittaa. Se tarkoittaa nimenomaan sitä, että espanjalaisille varataan opiskelupaikkoja, joita suomalaiset eivät voi edes hakea, koska ne on etukäteen varattu vain ja ainoastaan espanjalaisille.

Tämä vihreiden esitys on yksi suomalaisvihamielisimmistä ajatuksista, mitä olen koskaan kuullut.

Vihreät ovat Suomen kansan vihollisia. Vihreät käyvät sotaa Suomea vastaan.

 

Suomella on työvoimapula edessä, Cronberg perustelee.

Aijaa. Vitun hyvä perustelu.

Kreikan lainoja pitäisi Tarja Cronbergin mielestä antaa anteeksi - olisi pitänyt jo aikoja sitten.

Miksi Suomi sitten antoi lainaa Kreikalle? Miksi ei alun perin todettu, että Kreikan valtio on konkurssissa? Miksi Suomen piti antaa "lainaa" Kreikan valtiolle, joka ei maksa velkojaan?

Ääni Kokoomukselle on ääni Thorsille

Vaikka Kokoomuksen nuorisojärjestön puheenjohtaja, maahanmuuttokriittinen Wille Rydman tulisi valituksi kansanedustajaksi, hänellä ei ole mitään vaikutusta Kokoomuksen maahanmuuttopoliittiseen linjaan.

Kokoomus on yhtä kuin Katainen ja Stubb. Heidän linjansa taas on yhtä kuin Thorsin ja Braxin linja.

Ääni Kokoomukselle on ääni Thorsille ja Braxille.

Jotta Kokoomuksen ja RKP:n edustama maahanmuuttopoliittinen linja ei unohtuisi äänestäjiltä, ohessa kertaus Thorsin-Stubbin-Kataisen työvoimapulamantrasta:

Thors: Maahanmuuttajat voivat pelastaa kunnat lamanjälkeiseltä työvoimapulalta

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin mukaan maahanmuuttajien työllistäminen voi olla ratkaisu kuntia uhkaavaan työvoimapulaan. Thorsin mielestä kuntien kannattaisi katsoa laman yli ja näyttää yksityissektorille mallia maahanmuuttajien pestaamisessa.

"Työvoimapula tulee näkymään juuri kuntasektorilla, jossa eläköityminen on lähivuosina voimakasta", Thors totesi maanantaina Joensuussa.

Katainen: Monikulttuurinen Suomi

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän maahanmuuttoa. Se tarkoittaa monikulttuurisempaa Suomea. Se on erittäin myönteinen asia. Meidän on vain yhdessä huolehdittava, että monikulttuurisemman Suomen rakentaminen sujuu ongelmitta.

Väestömme vanhenee nopeasti ja tarvitsemme uusia tekijöitä tulevina vuosikymmeninä. Suomeen saa ja pitääkin tulla muualta töitä tekemään samoilla reiluilla pelisäännöillä kuin suomalaisten. Monikulttuurisuutemme kasvaa myös humaanin vastuunkannon myötä. Otamme Suomeen osuuden maailman sotien ja luonnonkatastrofien aiheuttamista pakolaisista. Myös turvapaikkaa saa täältä hakea. Autamme niitä, joiden henki tai turvallisuus on uhattuna vainon takia.

Maahanmuuttoa on siis perusteltu sillä, että suomalaiset yritykset muka tarvitsevat lisää työvoimaa.

Todellisuudessa n. 70% maahanmuuttajista on työelämän ulkopuolella, joten useimmat maahanmuuttajat eivät todellakaan ole suomalaisten yritysten työvoiman tarvetta tyydyttäviä vierastyöläisiä eli ns. työperäisiä maahanmuuttajia.

Suurin osa maahanmuuttajista on lapsia, vanhuksia, opiskelijoita, työttömiä ja kotiäitejä, jotka eivät todellakaan paikkaa suomalaisten yritysten työvoiman tarvetta.

Nämä työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat päinvastoin kasvattavat suomalaisten työtaakkaa julkisessa terveydenhoidossa, sosiaalipalveluissa, lastentarhoissa, kouluissa ja yliopistoissa.

Maahanmuutto ei siis mitenkään poista "työvoimapulaa", vaan päinvastoin kasvattavaa työvoiman tarvetta julkisella sektorilla maahanmuuttajien käyttäessä suomalaisia julkisia palveluita. Tällöin julkiset menot ja kansalaisten verotaakka kasvavat entisestään ja yksityisen sektorin toimintavaikeudet pahenevat entisestään nimenomaan maahanmuutosta johtuvan julkisen sektorin kasvun vuoksi.

Edes työssäkäyviä maahanmuuttajia ei tarvita, jos suomalaiset yritykset voivat hankkia tarvittavan työvoiman ulkomailta yksinkertaisesti siirtämällä tuotannollista toimintaa Suomesta ulkomaille. On huomattavasti halvempaa perustaa tehtaita esim. Venäjälle ja palkata sikäläisiä työntekijöitä kuin tuoda satojatuhansia venäläisiä Suomeen tekemään töitä suomalaisissa tehtaissa suomalaisilla palkoilla.

Jos työvoimapulalla tarkoitetaan tarjolla olevien työpaikkojen suurta määrä eli työvoiman suurta kysyntää, tämäkään ei voi olla perustelu nykyisenkaltaiselle maahanmuuttopolitiikalle. Valtaenemmistö Suomessa nykyisin asuvasta vierasperäisestä väestöstä on tullut tänne aivan muista syistä kuin työn perässä.

Tyypillisimmin maahanmuuttajat ovat tulleet tänne suomalaisen parisuhdekumppanin takia, ilmaisen opiskelupaikan takia tai sosiaalietuuksien takia (tähän ryhmään kuuluvat mm. somalit, jotka tulivat Neuvostoliitosta Suomeen 1990-luvun alussa Neuvostoliiton valtion lakattua kustantamasta heidän asumistaan ja täysihoitoaan Leningradissa ja Moskovassa) tai tienatakseen rahaa varastelemalla tai kerjäämällä (ks. mm. Romanian mustalaiset, joita kuhisee laumoittain Helsingin ydinkeskustassa kerjäämässä rahaa jalkakäytävillä ja varastamassa ihmisten lompakkoja ja käsilaukkuja).

Nämä maahanmuuttajaryhmät eivät välttämättä edes pyri koskaan tekemään mitään töitä Suomessa.

Vaikka Suomeen suuntautuisi jatkossa paljonkin ns. työperäistä maahanmuuttoa eli aidosti töitä haluavia maahanmuuttajia, tämäkään ei vielä mitenkään takaa heidän työllistymistään. Halu ja kyky ovat kaksi eri asiaa.

Vaikka maahanmuuttajat kuinka haluaisivat töitä, tämä ei vielä auta yhtään. Suomelle ei ole mitään hyötyä työtä haluavista maahanmuuttajista, jos he eivät tee töitä. Työtä haluava ihminen ja työtä tekevä ihminen eivät ole sama asia.

Mitään työvoimapulaa ei ole. Mitään työvoimapulaa ei koskaan voi olla. Markkinataloudessa työvoiman hinta asettuu kysynnän ja tarjonnan mukaan. Työvoiman tarjonta ei voi olla pienempää kuin kysyntä, koska kysynnän hetkellisesti ylittäessä tarjonnan työvoiman hinta (=palkka+sivukulut) nousee kysynnän ja tarjonnan tasapainottavalle tasolle.

Työikäiset ja periaatteessa työkykyiset maahanmuuttajat eivät Suomessa välttämättä työllisty, koska

a) he voivat olla kielitaidottomia, kouluttamattomia, ammattitaidottomia, jopa lukutaidottomia, länsimaiseen kulttuuriin sopeutumattomia primitiivisiä muslimifanaatikkoja yms. assimiloitumis- ja integroitumiskyvyttömiä ihmisiä,

b) Suomen työmarkkinoilla ei välttämättä ole kysyntää edes heidän relevantille osaamiselleen nykyisin vallitsevalla työvoimakustannus- eli palkkatasolla.

Suomessa nykyisin asuvista maahanmuuttajista vain noin kolmasosa on työssäkäyviä.

Todennäköisesti alle kymmenesosa on nettoveronmaksajia.

Maahanmuuttajien tulo Suomeen ei siis mitenkään korjaa Suomen väestön ikääntymisestä aiheutuvia huoltosuhdeongelmia, vaan pahentaa niitä.

Kuitenkin Suomen nykyisen hallituksen linja eli Thorsin-Stubbin-Kataisen linja perustuu nimenomaan tuon järjettömän työvoimapulamantran hokemiseen.

Ääni Kokoomukselle on ääni Thorsille.

Ääni Kokoomukselle on ääni "Suomi tarvitsee satojatuhansia maahanmuuttajia lisää huutavan työvoimapulamme takia"-uskonnon puolesta.

Kokoomuksen multikultipropagandaa, case Laura Räty

Kokoomuksen kaupunkivaltuustoryhmän puheenjohtaja Laura Räty:

Maahanmuutto on ratkaisu uhkaavaan työvoimapulaan.

Mihin työvoimapulaan? Suomessa ei ole työvoimapulaa. Suomessa on suurtyöttömyys. Suomen taloudessa on ollut parin vuoden ajan taantuma, jonka aikana työttömyys on kasvanut paljon.

Mistä työvoimapulasta tämä Kokoomuksen Laura Räty siis hourailee?

Markkinataloudessa ei voi olla mitään työvoimapulaa, koska markkinataloudessa palkat ja muut työehdot asettuvat vapaasti kysynnän ja tarjonnan tasapainottavalle tasolle. Eikö Kokoomus kannata markkinataloutta? Miksi Kokoomus hourailee "työvoimapulasta", jota ei markkinataloudessa voi olla?

Laura Räty:

Maahanmuuttajien kotouttamiseksi on Helsingissä tehtävä vielä kovasti töitä.

Miksi Kokoomus ja muut valtapuolueet puhuvat aina maahanmuuttajien "kotouttamisesta"?

Miksi maahanmuuttajilla itsellään ei katsota olemaan minkäänlaista vastuuta omasta elämästään? Miksi maahanmuuttajat aina nähdään "kotouttamistoimenpiteiden" kohteina?

Miksi aina vaaditaan lisää ja lisää "kotouttamistoimenpiteitä" ja lisää määrärahoja niihin?

Mitä se kertoo maahanmuuttajien edellytyksistä sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan, että huolimatta massiivisista "kotouttamistoimenpiteistä" maahanmuuttajilla on edelleen paljon ongelmia?

Miksi Kokoomus ja muut valtapuolueet haluavat väen vängällä tuoda massoittain Suomeen erityisongelmaisia väestöaineksia, kuten afrikkalaisia ja lähi-itämaalaisia?

Laura Räty:

Ammatillinen koulutus erityisesti työvoimapula-aloille ja nopea työllistyminen integroi ihmiset yhteiskuntaan.

Edelleenkään työvoimapulaa ei ole eikä voikaan olla.

Näin ollen ei ole mitään työvoimapula-aloja, joille maahanmuuttajia voitaisiin "erityisesti" kouluttaa.

Mitenköhän Kokoomus ylipäätään luulee voivansa kouluttaa maahanmuuttajia "erityisesti" tietyille aloille? Eivätkö maahanmuuttajat saa itse valita, mille alalle haluavat kouluttautua?

Jos ja kun maahanmuuttajat saavat itse valita oman koulutusalansa, maahanmuuttajia ei voida sanoa koulutettavan "erityisesti" tietyille aloille.

Kokoomus ja muut valtapuolueet puhuvat usein siitä, että "työperäinen maahanmuutto" muka ratkaisee "hoiva-alan työvoimapulan". Todellisuudessa maahanmuuttajat a) eivät erityisesti tule Suomeen työskennelläkseen ns. hoiva-aloilla, b) eivät suomen kieltä huonosti osaavina ole yleensä riittävän päteviä hoiva-aloille mahdollisesta alan koulutuksestaan huolimatta.

Laura Räty:

Helsinki on maamme monikulttuurisin kaupunki, mutta kansainvälisellä tasolla on kulttuurien kirjo täällä mitättömän pieni.

Helsingin väestöstä maahanmuuttajia on n. 10 %. Kokoomuksen kaupunkivaltuustoryhmän puheenjohtajan mielestä se on "mitättömän vähän".

Kokoomuksen mielestä se ei siis riitä, että maahanmuuttajia on 10 % väestöstä.

Paljonko Suomessa pitäisi Kokoomuksen mielestä olla maahanmuuttajia, jos 10 % ei riitä?

Pitäisikö Suomessa Kokoomuksen mielestä olla maahanmuuttajia 20 % väestöstä?

30 %?

40 %?

50 %?

Laura Räty:

Todelliseen maahanmuuttajien hyväksymiseen ja suvaitsevaisuuteen on täällä vielä matkaa, mutta jokainen meistä helsinkiläisistä edistyy tyylillään.

Miksi kaikki maahanmuuttajat pitäisi hyväksyä? Eikö ole olemassa mitään ilmiöitä, joita Kokoomus ei hyväksy? Pitäisikö suomalaisten Kokoomuksen mielestä hyväksyä kaikki ulkomaalaiset rikolliset? Raiskaajat? Sukupuolielinten silpojat?

Laura Räty:

Suvaitsevaisuus lähtee jokaisesta ihmisestä, eikä siihen voi pakottaa, mutta sen suuntaan voi ohjata omalla toiminnallaan ja yhteisillä päätöksillä.

Naiivia, ympäripyöreää lässytystä. Vanhan, rikkinäisen äänilevyn pyörittämistä. Liturgisen litanian hokemista.

Miksi suvaitsevuus olisi jokin itseisarvo, johon pitää ehdottomasti pyrkiä aina ja kaikissa asioissa?

Miksi kaikkia asioita pitäisi aina vain suvaita täysin sokeasti ja kritiikittömästi?

Miksi epäkohtien olemassaoloa ei saisi myöntää? Miksi epäkohtia ei saisi kritisoida? Miksi kielteisiin asioihin pitäisi suhtautua positiivisesti?

STTK: Suomessa on työvoimapula, joten tarvitaan lisää maahanmuuttajia

Tasavallan presidentti Tarja Halosen haastattelu STTK:n lehdessä:

Yleinen arvio on, että Suomea uhkaa työvoimapula siitä huolimatta, että nyt talouskriisin ja viennin hiipumisen vuoksi irtisanomiset ja lomautukset ovat lisääntyneet. Eräs keino torjua työvoimapulaa on maahanmuuttajien määrän lisääntyminen Suomessa. Samanaikaisesti Suomessa rasismi nostaa päätään ja tästä on esimerkkinä tiettyjen poliittisten suuntausten vahvistuminen.

Presidentti Tarja Halonen pohtii, että maahanmuuttajia koskevien asenteiden koveneminen voi olla osa yleisempää arvojen kovenemista yhteiskunnassamme.

- Jos näin on, suvaitsemattomuus kohdistuu luultavasti myös muihin vähemmistöihin, hän murehtii.

Talouskriisi ja kasvava työttömyys aiheuttavat ymmärrettävästi huolta ja epävarmuutta omasta tulevaisuudesta ja työpaikasta.

- Tätä ei pidä eikä kannata kohdistaa epäluulona ja syrjintänä muita kohtaan. Rasismi tai muu syrjintä on loukkaus ihmisarvoa kohtaan. Se luo yhteiskunnan kaikille jäsenille epämiellyttävän, pelon ilmapiirin.

Presidentti sanoo aina vierastaneensa sanaparia ”työvoimaperäinen maahanmuutto”.

- Kyse ei ole koskaan pelkästään työvoimasta, puhutaan sitten täällä syntyneistä tai tänne muuttaneista. Kyse on kanssaihmisistämme, joilla on monta muutakin ominaisuutta kuin työn tekeminen. Toisaalta on huomattava, ettei kaikki kritiikki ole rasismia. Ihmisten pitää noudattaa lakeja, mutta ei heidän tarvitse olla samanlaisia.

STTK on olevinaan palkansaajajärjestöjen keskusliitto. Miksi palkansaajajärjestö valehtelee, että Suomessa on työvoimapula?

Miksi palkansaajajärjestö valehtelee, että Suomeen "tarvitaan" lisää maahanmuuttajia "poistamaan työvoimapulaa"?

P.S.

Halonen tietysti pyrkii leimaamaan kaiken maahanmuuttopolitiikasta keskustelemisen "rasismiksi", vaikka hän väittää päinvastaista: "Toisaalta on huomattava, ettei kaikki kritiikki ole rasismia."

Halonen ei lainkaan spesifioi, millainen kritiikki on rasismia ja millainen ei.

Halonen siis nimenomaan pyrkii tukahduttamaan demokraattisen kansalaiskeskustelun. Halonen on demokratian vastustaja. Muutenhan hän ei vaatisi ay-liikettä ja EU-organisaatioita "torjumaan rasismia":

- Rasistisilta ja muukalaisvihamielisiltä ilmiöiltä ei saa sulkea silmiä eikä sitä ilmiönä pidä vähätellä. Euroopan unioni, Euroopan neuvosto ja erilaiset eurooppalaiset yhteistyöjärjestöt myös ay-liikkeen piirissä tarjoavat apuaan rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi.

Ay-liikkeen perinteisiin arvoihin kuuluvat kansainvälisyys, perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä työntekijöiden oikeuksien puolustaminen.

- Tähän sopii hyvin myös työ rasismia ja suvaitsemattomuutta vastaan. Haluan antaa teille kaiken tukeni tässä tärkeässä työssä.

Tämä "rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen työ" kuulostaa hyvin samalta kuin "sodan ja fasismin vastainen työ", joka oli kommunistien perustaman myyräntyöjärjestön, viidennen kolonnan, nimi. Googlella löytyi tällainen kuvaus näiden kommunistien toiminnasta:

Sota-aikana puolueen jäsenet yrittivät - tosin huonolla menestyksellä - katkoa rautateitä ja tuhota tärkeitä tuotantolaitoksia. Suomalaiset kommunistit antoivat valomerkkejä puna-armeijan ilmavoimien pommituskoneilla, että ne osasivat tyhjentää lastinsa oikeaan paikkaan. Kotkan ilmiantajakommunistit ovat tästä ylpeitä vielä tänäänkin.

Puolueen kylkiäisenä toimi aikoinaan näiden ilmiantajien ja käpykaartilaisten järjestö Sodan ja fasismin vastainen työ. Suomi on ilmeisesti maailman ainoa maa, jossa vihollisen avustajat ja ilmiantajat nimittävät itseään "vastarintaliikkeeksi".

Tämä kuvaus pätee myös nykyajan "rasisminvastaisiin kansalaisjärjestöihin", "vähemmistövaltuutettuun", "ihmisoikeusjärjestöihin" (mm. Pen, Amnesty, "Ihmisoikeusliitto", Pakolaisneuvonta) ja tasavallan presidentti Tarja Haloseen.

Suomen maahanmuuttopolitiikka on vaarallisten fanaatikkojen käsissä

Tällaiset ihmiset ovat olleet päättämässä Suomen nykyisestä ulkomaalaispolitiikasta:

Optimist nro 3: Risto Laakkonen: Asenneilmastonmuutos

Kanslianeuvos Risto Laakkonen on Suomen maahanmuuttopolitiikan voimallinen rakentaja. Alan konkarilla on näkemystä työvoimapulaa ja maahanmuuttajien kotoutumista helpottavista toimista. Se, että maahanmuuttaja pääsee jouhevasti mukaan työmarkkinoille, on paitsi maahanmuuttajan, myös Suomen etu.

»Jo maassa olevien uudelleenkoulutus ei yksin ehdi paikata työvoimapulaa. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia.»

Suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan merkittävästi vaikuttanut Risto Laakkonen tietää, mistä puhuu. Aikoinaan metallialalla pääluottamusmieheksi valittu mies on kulkenut mittavan tien SAK:n, Tukholman suurlähetystön, Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Työministeriön kautta nykyiseen asemaansa.

Eläkkeelle Laakkonen jäi Työministeriöstä vuonna 2004, mutta työ kouluttajana ja kysyttynä luennoitsijana jatkuu edelleen. Laakkonen edustaa Suomessa Wienin kansainvälisen siirtolaisuuspolitiikan kehittämiskeskusta. Vaikka edistystä ihmisoikeusasioissa ja työvoimapolitiikassa on näkyvissä, työsarka ei lopu.

Kun Laakkonen joitakin vuosia sitten ehdotti Norjassa menestyksellisesti jo onnistuneesti toimivan tutustumisviisumin lanseeraamista Suomeen, ehdotus tyrmättiin. »Sellainen merkillinen luulo on elänyt sitkeässä, että ihmiset tallovat toisiaan maailman lentokentillä päästäkseen Suomeen.»

Tosiasiassa Suomi on joistakin viimeaikaisista, terhakkaista aloitteista huolimatta kansainvälisesti katsoen myöhässä osaavasta työvoimasta käytävässä kilpailussa. Käytäntöjä on kehitettävä. Korkeasti koulutettujen ja kättentaitoja omaavien maahanmuuttajien työllistäminen on erityinen haaste. »Meidän tulisi myös huolehtia täällä jo olevista maahanmuuttajista ja välittää tätä kautta myönteistä kuvaa maailmalle. Puskaradio on todistetusti hyvin tehokas vaikutelmien välittäjä. Tyytyväisyys houkuttelee ystäviä ja sukulaisia.» Eikä pelkän infrastruktuurin hiominen riitä. Asenneilmastossa on tilaa monimuotoisuuden edut huomioiville muutoksille. »Asia koskee jokaista suomalaista.» Toimivat käytännöt tehdään arjessa.

Asenteet ja infrastruktuuri suurennuslasin alle

Ketkä sitten ovat avainasemassa, kun maahanmuuttopolitiikkaa ja asenneilmastoa kehitetään suotuisammaksi? »Opettajat, tiedotusvälineet, kodit ja virkamiehet ovat tärkeitä vaikuttajia. Niinikään ylimmällä johdolla ja henkilöstöpäälliköillä on keskeinen asema. Myötäelämisen kyky on sivistykseen kuuluva perustaito.»

Yhtä tärkeää kuin maahanmuuttajien kotouttaminen, on suomalaisten integroituminen entistä monimuotoisempaan Suomeen. »Todellisuuden pelkoa tulisi poistaa.»

Se, millä termeillä asioista puhutaan, kertoo paljon. »Vielä 1950-luvulla puhuttiin ’muukalaislainsäädännöstä’, sittemmin on käytetty termiä ’ulkomaalaislainsäädäntö’. »Ulkomaalaisvierastokin» muutti nimensä »Maahanmuuttovirastoksi» vuoden 2008 alusta.

Maahanmuuttajiin liittyvä pelkojen lietsonta on Laakkosen mukaan ollut Suomessa tavallista – myös hallinnon puolella. Herranpelko taas on ruokkinut virkamiesten toisinaan tarpeetontakin valtaa. »Englannissa hallintovirkamies on kuvaavasti civil servant, siis kirjaimellisesti kansalaisen palvelija.»

Laakkonen ei lämpene käsitteelle »työperäinen» maahanmuutto. »Emmehän puhu esimerkiksi ’pakolaisperäisestä’ maahanmuutosta.» Maahanmuuttaja on ihminen, jonka elämään kuuluu muitakin kuin työhön liittyviä tarpeita. Maahan tulevia ihmisiä ei ole syytä erotella eri perustein. Kansainvälisessä käytännössä työvoiman maahanmuutosta käytetään esimerkiksi englanniksi käsitettä labour migration ja ruotsiksi arbetskraftsinvandring.

Jotta maahanmuuttajan kotoutuminen sujuisi mahdollisimman hyvin, toimivuutta edellytetään elämän kaikilla alueilla – muuallakin kuin työelämässä. Kotouttamisen kokonaisuus liittyy Suomen etuun: saammeko uutta työvoimaa ja sitä kautta nostetta kansantaloudelle, jos asuntopolitiikkaa, luotottamista, koulutusmahdollisuuksia, tulkki- ja asiointipalveluita tai lasten päivähoitoa ei ole järjestetty maahanmuuttajien kannalta sellaisiksi, että tänne houkuttelisi jäädä ehkä pitemmäksikin aikaa?

Maahanmuuttajat kansallisten menestystarinoiden takana

Maahanmuuttajilla on tähänkin mennessä ollut osansa Suomen kehityksessä. Useat suomalaisiksi laskettavat menestystarinat ovat maahanmuuttajien käsialaa.

Fazer, Gutzeit, Paulig, Finlayson ja Hackman ovat kaikille tuttuja maahanmuuttajainnovaattoreita.

Skotlantilaisen Crichtonin teräsrunkoisia laivoja valmistavasta telakasta kehittyi edelleen Wärtsilä, tervan ja puun perässä Suomeen saapuneet hollantilaiset puolestaan käynnistivät Suomessa laivanrakennusta, englantilaiset insinöörit kehittivät Fiskarsista erään silloisen maailman moderneimpiin kuuluvista konepajoista – ja listaa voidaan jatkaa.

Kansoja koskevat yleistämiset ruokkivat harhakuvia ja pitävät yllä keinotekoista erillisyyttä. Laakkonen hymyilee muistellessaan tutkimusta, jonka mukaan useissa eurooppalaisissa maissa ollaan sitä mieltä, että juuri oma alkuperäiskansa on sisukkainta mitä löytyy. Edes sisu ei siis ole mikään suomalaisten erityisominaisuus.

»Tarkalleen ottaen mitään Suomen heimoa ei ole olemassakaan. Jo ensimmäinen Suomeen saapunut ihminen oli maahanmuuttaja.»

Maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistäminen on kaikkien etu

Järeän historiallisen näytön lisäksi myös viimeaikaiset tutkimukset puhuvat puolestaan. Maahanmuuttajat tuovat työyhteisöihin mm. arvokasta innovointi- ja ongelmanratkaisukykyä sekä uudenlaisia kieli- ja asiakaspalvelutaitoja.

Kotouttamista edistävät täydennyskoulutus ja kielenopetus maksavat, mutta vielä kalliimmaksi yhteiskunnalle tulee se, jos maahanmuuttajaa ei kotouteta. Jos maahanmuuton alkuvaiheen toimenpiteissä säästetään, myöhemmin eteen tulevien korjaavien toimenpiteiden ja syrjäytymisen kustannukset tulevat huomattavasti kalliimmiksi. Työpaikan saamisella on keskeinen rooli paitsi yksilön identiteetin rakennuspuuna, myös yhteiskunnan jäsenyyden kannalta.

»Työvoiman syrjinnästä seuraavien kustannusten pienentäminen on jo kansantaloudellisesti katsottuna kannattavaa.» Maahanmuuttajan tuoma nettovoitto kasvaa sitä suuremmaksi, mitä aikaisemmin hän pääsee kiinni työmarkkinoihin.

Monimuotoisuutta arvostavan tajun kehittäminen ei myöskään vaadi niin runsasta taloudellista panostusta kuin usein annetaan ymmärtää. »Sitä jaksetaan hokea, kuinka toimet maksavat, mutta asenteiden muuttaminen on täysin ilmaista», Laakkonen huomauttaa. Tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden ja empatian lisääntymiseen työyhteisöissä voi vaikuttaa jokainen.

Oikeuksien ja velvollisuuksien tiedostaminen on luonnollisesti kaksisuuntainen katu. Monimuotoisuuden tuomia etuja kasvattaa se, että maahanmuuttajalla itselläänkin on aitoa halua integroitua yhteiskuntaan.

Tulisiko maahanmuuttajien sitten osata suomea? Kielitaitokysymys on tärkeä – ja se on ratkaistavissa monilla tavoin. Laakkonen kertoo Ruotsissa toimivista puolalaisista hammaslääkäreistä. »Epäilin itsekin heistä kuullessani, mutta käytäntö toimii niin, että puolalaisten työpareina työskentelevät hammashoitajat ovat ruotsalaisia. Viestintä sujuu hyvin kaikkien kannalta.»

Perusteluja, perehdytystä – ja ne afroamerikkalaiset spirituaalit

Yhdenvertaisuuslaki on keskeinen väline syrjinnän ehkäisyssä. Laakkosen mukaan vuonna 2004 asetetun lain sisältö tunnetaan kuitenkin yllättävän huonosti. »Lain oletetaan usein koskevan vain Suomen kansalaisia, kun itse asiassa lain tarkoituksena on taata yhtäläiset oikeudet esimerkiksi kaikille työnhaussa ja työpaikoilla oleville.»

Kun rekrytointiprosessiin liittyvät olennaiset seikat ja vaiheet perustellaan ja dokumentoidaan asianmukaisesti, vältetään valintojen värittyminen. Työhakemuksen eteneminen saattaa pysähtyä jo hakijan nimeen.

»On romaneja, jotka ovat saaneet töitä vasta vaihdettuaan sukunimensä. Norjassa ja Hollannissa työnhaun tasapuolisuutta on valtio- ja kuntatasolla lisätty kokeilemalla mm. työnhakulomakkeiden jättämistä nimettöminä, jolloin hakijan koulutus, taidot ja kokemukset huomioidaan tasapuolisesti, eivätkä vastaanottavan työnantajan edustajan mahdolliset ennakkoluulot vaikuta siihen, ketkä kutsutaan työhönottohaastatteluun.»

»Perehdytys on tärkeä vaihe, sillä se auttaa maahanmuuttajaa perehtymään paitsi itse työhön, myös suomalaiseen työkulttuuriin. Myös henkilökunnan informoiminen nopeuttaa edistyksellisen vuorovaikutuksen syntymistä.» Niinikään tutor-toiminta, kulttuuritulkkien hyödyntäminen ja työpaikkakummit auttavat kehittämään toimivaa viestintää.

Koko persoonansa peliin laittavalla Laakkosella on selvästi missio. Mistä hän saa virtaa kaikkeen tekemiseensä? »Musiikista, sen kuuntelemisesta ja soittamisesta.»

Musiikista löytyy myös yhteys kanslianeuvoksen kokonaisuuksia linkittävään viisauteen. »Pidin negrospirituaaleista jo 11-vuotiaana. Kun kuulin, mitä ihastuttavan musiikin taustalla on, päätin että jos se on mitenkään mahdollista, haluan tehdä jotakin eriarvoisuuden poistamiseksi.»

Teksti Minna Takkunen

Johtavien maahanmuuttoviranomaistahojen mielestä siis suomalaisten pitäisi sopeutua Suomessa asuvien ulkomaalaisten käytökseen. Ulkomaalaisten itsensä ei tarvitse maahanmuuttobyrokraattien mielestä elää maassa maan tavalla eli sopeutua suomalaiseen kulttuuriin.

Suomalaisten pitää byrokraattien mielestä nöyristellä ulkomaalaisia ja sopeutua heidän käytökseensä eli sietää afrikkalaisia, lähi-itämaalaisia tms. kehitysmaalaisia tapoja. Tällaisia maanpettureita on Suomessa johtavina virkamiehinä ja poliitikkoina.

Eikö tämä monikulttuurisuuspropaganda koskaan lopu?

Maahanmuuttokeskustelu äityi väittelyksi rasismista

Uudenmaan maahanmuuttokoordinaattori Börje Mattsson muistutti keskustelussa, että Suomi ei yksinkertaisesti tule pärjäämään ilman maahanmuuttajia.

- Suomen vanhustenhoito on rempallaan hoitohenkilöstöpulan vuoksi. Näyttää siltä, etteivät kaikki suomalaiset tykkää hoitaa tosiaan. Tälle alalle on pakko saada työvoimaa muualta. Eikö se ole ihan sama, mistä tai minkä väristä työvoimaa saamme? Eihän tällaisessa asiassa voi laittaa rasistisia rajoja, Mattsson arvosteli Malmia.

Perussuomalaisten Malmi hermostui Mattssonin käyttämästä rasismi-sanasta.

- Perussuomalsiet eivät ole rasisteja! Kumma juttu, että perussuomalaiset leimataan sen vuoksi rasisteiksi, kun tuomme näitä asioita julkiseen keskusteluun.

Malmi myös muistutti Mattsonia siitä, että hoivatyö ennen kaikkea on työtä, jossa vaaditaan hyvää suomen kieltä.

- Ylipäätään tänne tulevilla maahanmuuttajilla on oltava suomen kielen taito. Heille olisi jo lähtömaassa opetettava Suomen kulttuuria ja kieltä.

Mattsson valitteli sitä, että maahanmuuttajista puhutaan ainoastaan työvoimana.

- Me tarvitsemme maahanmuuttajia, jotta opimme uusia kulttuureita ja jotta oppisimme jotain myös itsestämme.

Vs: 2009-09-17 MTV3: Maahanmuuttokeskustelu äityi väittelyksi rasismista

Börje satuilee omiaan.

"- Suomen vanhustenhoito on rempallaan hoitohenkilöstöpulan vuoksi."

Suomen vanhustenhoito on rempallaan, koska se on sosialistinen.

Asiasta lisää:

Milton Friedman:

http://therealrevo.com/blog/?p=13192

Eli, sosialistisen terveyden- tai vanhustenhoidon taso laskee samassa suhteessa, kun byrokratia nousee ja vahvistuu. Just to make the ends meet.

Suomessa voidaan täten sanoa, että byrokratian huippu on saavutettu, kun mikään ei pysty yhteiskunnassa toimimaan tai liikkumaan.

Maahanmuuttajat tulevat suoraan byrokratian piiriin. Tämä on siis se uusi alue byrokratialle, jossa sillä on kasvumahdollisuus. Kaikki muut yhteiskunnan alueet on jo täynnä, eksploitattu ja lähes pystyyn kuolleita.

Byrokratia on loinen, joka kasvaa ja tappaa.

Vs: 2009-09-17 MTV3: Maahanmuuttokeskustelu äityi väittelyksi rasismista

Mattson heittää työvoimapula-kortin ja sen tyrmäytyessä valittelee sitä, että "maahanmuuttajista puhutaan ainoastaan työvoimana". Mistä näitä oikein sikiää? Tai toisaalta jos humanitaarista maahanmuuttoa vähennettäisiin, saattaisi loppua myös Mattsonin työt maahanmuuttopuppulausekoordinaattorina.

Vs: 2009-09-17 MTV3: Maahanmuuttokeskustelu äityi väittelyksi rasismista

"Me tarvitsemme maahanmuuttajia, jotta opimme uusia kulttuureita ja jotta oppisimme jotain myös itsestämme."

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/09/956412

Miksi ihmeessä meidän pitäisi oppia "uusia kulttuureita"? Minä olen ainakin tyytyväinen suomalaiseen kulttuuriin. Aikooko Mattsson pakottaa meidät oppimaan "uusia kulttuureita"? Mokuttajia ei kuitenkaan haitaa se, etteivät maahanmuuttajat opi suomalaista kulttuuria.

Painukoot tuollaiset henkilöt opettelemaan niitä "uusia kulttuureita" niiden kulttuurien luonnollisiin ympäristöihin.

Vs: 2009-09-17 MTV3: Maahanmuuttokeskustelu äityi väittelyksi rasismista

Miksi ihmeessä minun tulee kärsiä siitä, että joku Björn haluaa etsiä itseään rikkaammista kulttuureista? Miksi hän ei voi muuttaa pois ja jättää meitä tänne takapajulaan elämään onnellista elämää?

Vs: 2009-09-17 MTV3: Maahanmuuttokeskustelu äityi väittelyksi rasismista

Miten nämä pölvästit luulevat, että ennen 1950- tai 60-lukua, jolloin monikulttuuri ja massamaahanmuutto pikkuhiljaa keksittiin, ollaan opittu muista kulttuureista ja sitten itsestä?

Jotenkin se onnistui myös silloin kun laiva oli nopein kulkuneuvo, ja nyt meillä on tehokkaammat välineet käytössä. Global Village ja näin. Kaikki paikat on suunnilleen vuorokauden päässä. Tämä monikulttuurin ja massamaahanmuuton saama itseisarvoinen välttämättömyys se jaksaa hämmästyttää varisnkin kun perustelu on noin ontuvaa ja epätoivoista. Ihminen on ollut aika liikkuvaista sorttia aina, jopa silloin kuin uusia maahanmuuttajoukkoja ei arvostettu missään mitenkään erityisesti.

Luulevatko nämä tolvanat, että järkevä maahanmuuttopolitiikka tekee maasta samanlaisen kuin vuoden 1801 Japani? Jos eristäytyminen oli lopulta mahdoton suoritus jo silloin kun teollistuminen lähti käyntiin, eikä edes pieni ulkopuolisille vihamielinen saari siinä onnistunut, miten helvetissä se voisi onnistua nykyään. Ei se onnistu. Siksi ei ole mitään syytä perustella tolkutonta maahanmuuttohuumaa eristäytymisen vaaralla. Vähän ontuva vertaus - mutta ei täysin. Tuo mustavalkoisuus on hämmästyttävää.

Eikä kovin moni ns. monikultturisti tai maahanmuuttoasioista asiantuntijalausuntoja antava henkilö oikeastaan edes tiedä vieraista kulttuureista juuri mitään. Kuka muistaa Tiilikan Enbusken lähetyksessä? Aivan. Toisista kulttuureista oppiminen on kovaa työtä ja vaatii huomattavasti suurempia ponnisteluja kuin erilaisten iskulauseiden toistelun "monikulttuuri on rikkaus" hengessä.

Väitän ettei Börje tiedä vaikkapa arabikulttuurista liikoja, vaikka arabinkieliset ovat toiseksi merkittävin lähi-itämaalainen vähemmistö Suomessa. Meillä on maahanmuuttomisteri, Suomen johtava virkamies tässä asiassa, joka ei tiedä mikä on Sharia. Puhumattakaan tästä Tiilikasta joka ei tiennyt muslimiemaiden naimakäytönnäistä hölkäsen pöläystä, eikä moni muukaan kuten syyttäjä Kalske. Eli ei se maahanmuuttajien sisääntuominen itsessään mitään opeta, ei edes silloin, jos sen parissa tehdään töitä. Tämä todistaa kiistatta ja lopullisesti, ettei maahanmuutto ole perusteltavilla millään kulttuurien vuorovaikutuksella jota ilman Suomi vajoaa maan alle ja katoaa.

Vs: 2009-09-17MTV3: Maahanmuuttokeskustelu äityi väittelyksi rasismista

Minä muistan Börjen 70-luvulta kovana taistolaisena. Hän kävi silloin Angolassakin, vastikään vapautuneessa, sosialistiseksi muuttuneessa maassa.

http://www.taksvarkki.fi/artikkeli.php?lang=fi&gid=202&pid=603091706

Käsittääkseni Angola ei ole vieläkään täysin vapautunut kommunistisesta diktatuurista.

Monikulttuurisuusfanatismi on nykyajan taistolaisuutta, MOT.

Vanhat kommunistit ovat nykyään monikulttuurisuusfanaatikkoja. Ks. Leif Salmén, Jeja-Pekka Roos et al.

Vs: 2009-09-17 MTV3: Maahanmuuttokeskustelu äityi väittelyksi rasismista

Börje Mattssonin mielestä maahanmuuttajia tarvitaan mm. hoitohenkilöstövajetta täyttämään. Kuitenkin maahanmuuttajia tuodaan lisää vaikka tänne jo tulleita ei ole saatu työllistettyä.

Sitten Börje valitteli sitä, että maahanmuuttajista puhutaan ainoastaan työvoimana, hän sentään pystyi näkemään heissä muutakin arvoa: tarvitsemme maahanmuuttajia, jotta opimme uusia kulttuureja. Ja vieläpä: jotta oppisimme jotain myös itsestämme.

Börje Mattsonin lausunnoissa tiivistyy varsin hyvin kaksi tyypillistä maahanmuuttofanaatikon piirrettä: (1) maahanmuuttajan välineellistäminen, (2) suomalaisuuden halventaminen.

Onneksi suomalainen kulttuuri ei ole sellaista joksi Mattsson luulee tai haluaa sen olevan.

Vs: 2009-09-17MTV3: Maahanmuuttokeskustelu äityi väittelyksi rasismista

- Suomen vanhustenhoito on rempallaan hoitohenkilöstöpulan vuoksi. Näyttää siltä, etteivät kaikki suomalaiset tykkää hoitaa tosiaan.

Rouva on lähihoitajana nimenomaan vanhustyössä. Havaintojen perusteella ongelma ei suinkaan ole henkilöstöpula vaan se, että kunnilla ei ole varaa palkata työntekijöitä. Jotenkin vituttaa tällainen "syyllistäminen" vaikkei suoraan itseen kohdistukaan.

Vs: 2009-09-17 MTV3: Maahanmuuttokeskustelu äityi väittelyksi rasismista

Asia on nimenomaan näin. Asiaa myöskin sivusta seuranneena. Mitään työvoimapulaa ei todellakaan ole olemassa. Vakituiset työpaikkaa hoitoalalta ei ole mitenkään helppo saada. Määräaikaisuuksia/sijaisuuksia tarjotaan, jos jotain tarjotaan.

Ja käytännössä kaikkialla on alimitoitettu henkilöstö.

Tämä työvoimapulamantran hokeminen on aivan erityisen irvokasta nyt keskellä lamaa, bruttokansantuotteen romahdettua kymmenen prosenttia vuodessa ja työttömyysasteen ollessa yli kymmenen prosenttia, monissa kaupungeissa jopa kaksikymmentä prosenttia.

Miten joku kehtaa tässä tilanteessa jauhaa paskaa jostain työvoimapulasta?

Kaikki löpinä työvoimapulasta perusteluna "työperäiselle maahanmuutolle" oli lähtökohtaisesti järjetöntä jo nousukauden aikana, mutta aivan erikoisen sairasta ja irvokasta se on nyt laman aikana.

Työttömyyskortistossa on satojatuhansia suomalaisia, mutta monikulttuurisuuspropagandistit perustelevat "työvoimapulalla" satojentuhansien Afrikasta ja Lähi-idästä Suomeen rahdattujen, kouluttamattomien, jopa luku- ja kirjoitustaidottomien työkyvyttömien ja -haluttomien ihmisten välttämättömyyttä suomalaiselle yhteiskunnalle.

Miten kukaan voi olla noin saatanan tyhmä ja hullu?

Eikö tämä monikulttuurisuuspropaganda koskaan lopu?