Turvapaikanhakijat aiheuttavat sekasortoa peruskouluissa

Hommaforumilta (peruskoulun opettajan kuvaus turvapaikanhakijoiden aiheuttamasta katastrofaalisesta tilanteesta ):

Monikulttuurinen meno yhä kiihtyy pääkaupunkiseudun peruskouluissa. Melkein joka koulussa on nykyään ns. valmistavia luokkia, jotka on tarkoitettu vastatulleille ulkomaalaisille suomen kielen ja kulttuurin opiskelua varten. En ole vielä tajunnut, mistä resurssit näiden luokkien tarpeisiin on revitty, mutta ainahan voi lisätä kantisten luokkien oppilasmäärää.
Valmistavan luokan opetus on vaativaa. Usein tarvitaan luokkaan parikin opettajaa ja avustajaa, sen sijaan oppilaita on yleisopetusta vähemmän, yleensä 10 - 15 oppilasta luokassa. Osa oppilaista vaikuttaa näin normaalilla silmällä katsottuna aika iäkkäältä ala-asteelle. Mies on ilmoittanut iäkseen 14, joten ei kun lapsosten kanssa samaan luokkaan.
Mikä on merkillepantavaa näissä valmistavissa luokissa?
1. Paljon miespuolisia oppilaita.2. Kouluuntuloajat monikulttuurisen luovia. Jos tunti alkaa klo 8.15, oppilaat tulevat kouluun 8.00 - 9.45. Siis jos sattuvat sinä päivänä tulemaan ollenkaan. Poissaoloista kukaan ei ilmoita minnekään.3. Läksyjä ei tehdä.4. Koulusta annetut tarvikkeet ovat kadoksissa tai rikottu.5. Oppilaat siiretään usein toisiin kouluihin esim. VOKin vaihtamisen takia, jolloin useista kehotuksista huolimatta oppilas ei viitsi ottaa edellisessä koulussa saamiaan kirjoja mukaansa vaan uudessa koulussa hän saa samojen kirjojen uudet kappaleet.6. Levottomuus ja mökä luokassa on melkeinpä jatkuvaa. Suvaitsevaiset opettajat selittävät tämän "traumaattisilla kokemuksilla", joita lapset ovat saaneet sodan jaloissa, pakolaisleirien kammottavissa olosuhteissa tai muuten vain epäinhimillisessä ympäristössä. Huono käytös ei siis ole huonoa käytöstä vaan traumaattinen kokemus.7. Oppilaiden pääasiallinen ilo tuntuu olevan ikuinen tappelu, nahina, riita ja kiistat milloin mistäkin: kuka on ensimmäinen jonossa, kuka varasti kynän, kuka tönäisi, kenen kunniaa on loukattu jne. Tappelut ovat joskus järkyttävän väkivaltaisia, erottamaan tarvitaan useampi miesopettaja, vaikka konfliktin osapuolet ovat sellaisia 10 - 12-vuotiaita.8. Epäkunnioittava asenne suomalaisiin.9. Vaikeuksia suhtautua naispuolisiin opettajiin.10. Inho kaikkea suomalaista ruokaa kohtaan. Eniten suututtaa itämaalainen tyyli mättää lautanen täyteen ruokaa, vaikka jo etukäteen oppilas tietää, että ei tule sitä kaikkea syömään, hyvä jos maistaa. Sitten kaikki surutta roskiin. Ruokala näyttää valmistavan luokan jäljiltä sikolätiltä. (Toki suomalaisetkin osaaavat sotkea, mutta tällaista kaaosta ei ole ollut aikaisemmin.)11. Heikko oppimistaso, -valmiudet ja -kyvyt.12. Eniten ihmettelen Suomen mediassa levitettyä tietoa matujen mielettömästä motivaatiosta opiskella suomen kieltä. Minä en sellaista ole kohdannut kuin ehkä kerran pari yli puolen vuoden aikana.13. Tietyille "kulttuureille" tyypillinen laajennettu käsitys totuudenpuhumisesta on yleistä. Jos jää kiinni valehtelusta, se on syy nauraa leveästi. 14. Moni oppilas tai hänen vanhempansa puhuvat venäjää, vaikka kertovat olevansa Irakista, Afganistanista, Syyriasta tms. Tämä todistaa, että he ovat asuneet vuosia Venäjällä ja saaneet kuulla Suomen ihmemaasta, joten laitetaanpa assylym-hakemus vetämään.15. Ei jokainen tulija välttämättä olekaan niin köyhä ja kärsivä kuin on annettu ymmärtää. Kuinka tukien varassa elävä matu pystyy ostamaan ja rekisteröimään Suomessa henkilöauton oleskeltuaan maassa vasta muutaman kuukauden?
Luonnollisesti kaikki matuoppilaat eivät ole kuvantunkaltaisia, mutta valitettavan moni on. Mitä tästä opimme?
Epäilen vahvasti, että näitäkään kuluja ei ole laskettu mukaan maahanmuuttajien aiheuttamiin menoihin.

(lihavoinnit M. Ellilä) Julkisuudessa esitetyt arviot "turvapaikanhakijoiden" ja muiden maahanmuuttajien aiheuttamista kustannuksista Suomen julkiselle sektorille ovat siis pahasti alakanttiin, jos esim. näitä koulutusmenoja ei ole otettu mukaan laskelmiin, vaan laskelmissa on mukana vain esim. vastaanottokeskusten kustannukset ja "turvapaikanhakijoille" annettavat suoraan rahassa maksettavat etuudet. Lisäksi tämä "turvapaikanhakijoiden" suuri määrä suomalaisissa peruskouluissa tietysti huonontaa koulujen oppimisympäristöä entisestään. Jos suomalaisten peruskoululaisten kanssa saman koulun pihalla ja ruokalassa on suuret määrät esim. 15-20-vuotiaita lähi-itämaalaisia muslimimiehiä, jotka ovat maahan tullessaan valehdelleet olevansa esim. 10-14-vuotiaita, niin sehän aiheuttaa aivan hirvittävän väkivaltarikosten riskin. Tällaisista asioista ei puhuta valtamediassa sanallakaan. Samaan aikaan valtamedia väittää, että vaihtoehtoismedia levittää vääriä tietoja asioista. Miksi valtamedia itse ei lainkaan kerro, mitä esim. kouluissa tapahtuu  "turvapaikanhakijoiden" suunnattoman invaasion vuoksi?!

Kaikki toisista EU-maista tms. turvallisista maista Suomeen tulleet "turvapaikanhakijat" voidaan välittömästi käännyttää

Maahanmuuttovirasto:

Tutkimatta jättäminen

Kansainvälistä suojelua koskeva hakemuksesi voidaan jättää tutkimatta Suomessa seuraavissa tapauksissa:

• Olet saapunut turvallisesta maasta, jossa olet saanut turvapaikan tai toissijaista suojelua tai muuten riittävää suojelua ja jonne sinut voidaan palauttaa (turvallinen turvapaikkamaa).
• Olet saapunut turvallisesta maasta, jossa olisit voinut saada turvapaikan tai toissijaista suojelua tai muuten riittävää suojelua ja jonne sinulla on riittävästi siteitä ja jonne sinut voidaan palauttaa (turvallinen kolmas maa).
• Sinut voidaan lähettää toiseen valtioon, joka on vastuussa turvapaikkahakemuksesi käsittelystä vastuunmäärittämisasetuksen perusteella.
• Olet saanut kansainvälistä suojelua toisesta EU:n jäsenvaltiosta.
• Olet tehnyt uusintahakemuksen, joka ei sisällä uusia asiaan vaikuttavia perusteita.

Dublin-menettely

Periaatteena on, että turvapaikkahakemus käsitellään vain

• yhdessä EU:n jäsenvaltiossa
• Norjassa
• Islannissa
• Sveitsissä, tai
• Liechtensteinissa.

Tätä kutsutaan vastuunmäärittämiseksi tai niin sanotuksi Dublin-menettelyksi. Sen mukaan vastuu turvapaikkahakemuksesi käsittelystä kuuluu sille jäsenvaltiolle,

• jossa sinulla on perheenjäseniä,
• joka on myöntänyt sinulle oleskeluluvan tai viisumin,
• jonka kautta olet tullut Suomeen, tai
• jossa olet aikaisemmin hakenut turvapaikkaa.

Tämä valtio on velvollinen ottamaan sinut takaisin ja käsittelemään Suomessa jättämäsi hakemuksen.

Jos toinen jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemuksesi käsittelystä, hakemustasi ei tutkita Suomessa vaan sinut käännytetään vastuussa olevaan jäsenvaltioon.

Miksi näin ei tehdä? Miksi Suomessa ei noudateta Suomen lakia ja kansainvälisiä sopimuksia?

Mitä jokaisen suomalaisen pitäisi tietää maahanmuutosta

Hommaforumilta:

Maahanmuuttokeskustelussa on toisinaan vaikea erottaa oleellista epäoleellisesta. Keskustelijat usein puhuvat toistensa ohi esimerkiksi siitä syystä, että he eivät jaa käsitystä siitä, mikä on maahanmuuttoa koskien tärkeää tai totta. Tämän takia olisi hyvä, että kaikki maahanmuuttokeskusteluun osallistujat tietäisivät ja ymmärtäisivät joukon perusasioita maahanmuutosta.

Alla olen yrittänyt hahmottaa tällaista maahanmuuton keskeisten asioiden listaa. Lista sai alkunsa Paul Collierin New Statemanissa julkaisemasta kirjoituksesta, jossa hän luettelee joukon keskeisiä rakennuspalikoita, joita tarvitaan missä tahansa järkevässä maahanmuuttoa koskevassa analyysissa. Ensin ajattelin kääntää kyseisen artikkelin ja listan suomeksi, mutta sitten totesin että listaan pitää lisätä joukko palikoita, olemassaolevia palikoita pitää järjestellä uudelleen loogisemmaksi kokonaisuudeksi, siihen pitää lisätä perusteluja ja johtopäätöksiä ym. Lopulta tuloksena oli lista jonka voitte lukea alla. Siitä puuttuu tärkeitä kokonaisuuksia kuten kotouttaminen/kotoutuminen, maahanmuuton vaikutukset kulttuuriin, poliittiset tarkastelut (esim. että länsimaihin on tapahtunut jo pitkään maahanmuuttoa jota maiden kansalaisten enemmistö vastustaa) ym.

Toivon, että kannatte kortenne kekoon, ja täydennätte listaa esittämällä uusia asioita (esim. edellisessä virkkeessä luettelemistani), teette parannusehdotuksia olemassaoleviin kohtiin, lisäätte lähteitä, kritisoitte tai teette mitä tahansa jonka avulla listaa on mahdollista parantaa. Täällä käytävän keskustelun pohjalta parantelen listaa ja julkaisen parannellun listan lukemisen helpottamiseksi blogissani sekä yhteenvedon täällä. Saatan myös ehdottaa myöhemmin uusia asiakohtia, koska olen unohtanut joitain asioita joita pidin tärkeinäkin, eivätkä ne siksi ole listalla.

Lukemisen helpottamiseksi luettelen alla asiakohdat. Seuraavissa postauksissa asiat tulevat uudelleen, tällä kertaa perusteluineen.

Asia 1. Kehitysmaissa asuu noin 5 miljardia ihmistä. Heistä noin 40 prosenttia, siis 2 miljardia, muuttaisi kehittyneisiin maihin jos se olisi mahdollista.
Asia 2. Maahanmuuton määrää köyhästä maasta rikkaaseen määrittävät kohdemaan tulotaso, lähtömaan tulotaso ja lähtömaasta peräisin olevan diasporan koko.
    Asia 2.1. Mitä suurempi etnisen ryhmän diasporan koko on, sitä suuremmaksi kyseisen ryhmän maahanmuutto kasvaa.
    Asia 2.2. Useimmat maahanmuuttajat säilyttävät mielellään oman kulttuurinsa ja siksi keräytyvät yhteen.
Asia 3. Maahanmuuton taloudellinen vaikutus vaihtelee ajan, paikan ja tulijoiden mukana, ja se voi olla myönteinen tai kielteinen.
    Asia 3.1. Maahanmuuton vaikutukset kohdemaan kantaväestön tulotasoon ovat keskimäärin mitättömät.
    Asia 3.2. Maahanmuutto kohottaa asuntojen hintoja ja sillä on tendenssinä heikentää julkisia palveluja.
    Asia 3.3. Maahanmuutosta hyötyvät taloudellisesti lähinnä muuttajat itse.
    Asia 3.4. Maahanmuutto länsimaista tuottaa keskimäärin taloudellista tuottoa ja vähän sosiaalista taakkaa, maahanmuutto kehitysmaista keskimäärin taloudellista tappiota ja enemmän sosiaalista taakkaa.
Asia 4. Maahanmuuton päävaikutukset kantaväestöön ovat sosiaalisia.
    Asia 4.1. Kehitysmaamaahanmuutto lisää rikollisuutta.
    Asia 4.2. Kehitysmaamaahanmuuton seurauksena koulutulokset huononevat.
    Asia 4.3. Monikulttuurisessa naapurustossa ihmisten keskinäinen luottamus heikkenee.
Asia 5. Kansakunnilla on oikeus säädellä niihin tapahtuvaa maahanmuuttoa.
    Asia 5.1. Oman alueen puolustaminen on yleistä kaikkialla.
    Asia 5.2. Kansainväliset sopimukset jättävät paljon tilaa erilaisille maahanmuuttopoliittisille vaihtoehdoille.
    Asia 5.3. Maahanmuutto ei ole globalisaation väistämätön seuraus.
    Asia 5.4. Maahanmuuttopolitiikalla voidaan vaikuttaa suuresti sekä maahanmuuttajien määrään että laatuun.
    Asia 5.5. Suomeen muuttaminen on ihmisoikeus vain Suomen kansalaisille.

Asia 1. Kehitysmaissa asuu noin 5 miljardia ihmistä. Heistä noin 40 prosenttia, siis 2 miljardia, muuttaisi kehittyneisiin maihin jos se olisi mahdollista.
40 % on saatu tulokseksi mielipidemittauksissa, ja on olemassa todisteita että se vastaa varsin hyvin niiden määrää jotka todella lähtisivät liikkeelle jos mahdollisuus tulisi. Tulijoita on siis yksi jokaista kehittyneen maailman asukasta kohden. Kun osa kehittyneen maailman maista (Japani, etelä-Korea ym.) on käytännössä sulkenut porttinsa kehitysmaamaahanmuutolta, tulijoita olisi jokaisen muuhun kehittyneeseen maahan enemmän kuin yksi nykyistä asukasta kohden.

On tietenkin selvää, että maahanmuutto loppuisi jo kauan ennen kuin nuo 2 miljardia olisivat saapuneet. Joko maahanmuuttopolitiikkaa olisi tiukennettu tai kehittyneiden maiden houkuttelevuus olisi laskenut esimerkiksi elintason laskun, työmahdollisuuksien puuttumisen, levottomuuksien tai valtioiden hajoamisen takia. Esteetön maahanmuutto kuitenkin aiheuttaisi suuria kielteisiä vaikutuksia jo kauan ennen kuin tuo raja tulisi vastaan; juuri nuo suuret kielteiset vaikutukset sen maahanmuuton välillisesti pysäyttäisivät.

Asia 2. Maahanmuuton määrää köyhästä maasta rikkaaseen määrittävät kohdemaan tulotaso, lähtömaan tulotaso ja lähtömaasta peräisin olevan diasporan koko.

Keskeisin syy maahanmuuttoon, ja etenkin muuttokohteen valintaan, on sen tarjoama tulotason nousu. Mistä muusta syystä esimerkiksi turvapaikanhakijat hakeutuisivat Suomeen tai Ruotsiin, kun he matkalla ovat joutuneet väkisinkin kulkemaan useankin turvallisen maan kautta? Tästä syystä muutto köyhistä maista rikkaisiin on koko ajan lisääntymässä, mutta muutto kehittyneiden maiden välillä polkee suunnilleen paikallaan.

Pääasiallinen syy tuloeroihin rikkaiden ja köyhien maiden välillä on köyhien maiden toimimattomat poliittiset ja sosiaaliset järjestelmät. Nämä toimimattomat järjestelmät pysyvät osittain siitä syystä, että ne ovat osa lähtömaiden paikallisten kulttuurien identiteettejä ja ajatusmaailmaa. Muuttajat pakenevat toimimattomuuden seurauksia mutta tavallisesti tuovat kulttuurinsa mukanaan.

Lähtömaan tulotaso vaikuttaa siten, että muuttaminen köyhästä maasta rikkaaseen edellyttää tiettyä perusvarallisuutta, koska matkustaminen maksaa. Niinpä esimerkiksi Keski-Afrikan Tasavallasta ei ole nähty merkittäviä pakolaisvirtoja Europpaan maassa vallitsevasta raa'asta sisällissodasta huolimatta, koska maan asukkaat ovat yleensä rutiköyhiä.

Diaspora tarkoittaa tietystä kulttuuripiiristä, etnisestä ryhmästä tms. lähtöisin olevia ihmisiä jotka ovat säilyttäneet vahvat yhteydet lähtömaahan (ja yleensä sen kulttuurinkin), eivätkä siis tavallisesti ole integroituneet kohdemaahan kulttuurisesti. Diaspora lisää kohdemaan houkuttelevuutta lähtömaassa useastakin syystä. Ensinnäkin diasporan jäsenet kertovat lähtömaassa oleville sukulaisilleen, ystävilleen ja heimolaisilleen kohdemaan korkeasta elintasosta, mikä lisää kohdemaan houkuttelevuutta etenkin jos lähtijöiden tiedot kehittyneistä maista ovat muuten hatarat. Toiseksi diasporan jäsenet voivat lähettää kotimaihinsa rahaa, jota sen saajat voivat käyttää matkaan kohdemaahan. Kolmanneksi kun muuttaja on saapunut kohdemaahan, diasporan jäsenet voivat auttaa häntä monilla tavoilla: rahallisesti, neuvomalla kohdemaan toimintatapoja, avustamalla asioinnissa, majoittamalla jne. Neljänneksi diasporan jäsenet voivat muodostaa sosiaalisen tukiverkoston, joka auttaa vieraaseen maahan muuttanutta myös henkisesti.

Asia 2.1. Mitä suurempi etnisen ryhmän diasporan koko on, sitä suuremmaksi kyseisen ryhmän maahanmuutto kasvaa.

Diaspora (ks. asia 2) on siis keskeinen houkutin kun lähtömaan asukas tekee muuttopäätöstä ja etenkin kun hän valitsee kohdemaata. Ongelmana on kuitenkin, että mitä suurempi diaspora on, sitä enemmän se houkuttelee väkeä lähtömaasta. Mitä suurempi diaspora on kohdemaassa, sitä useampi lähtömaan asukas voi kokea muuton kohdemaahan houkuttelevaksi. Niinpä tulijavirta kasvaa diasporan koon kasvaessa, ja tämä jatkuu aina siihen saakka kunnes tulijoiden määrä vastaa diasporasta kohdemaahan kulttuurisesti sulautuneiden määrää. Ruotsi on esimerkki maasta, jossa eri diasporien koot houkuttelevat ihmisiä: Suomi on luonnonoloiltaan, vauraudeltaan ja sosiaaliturvaltaan suunnilleen Ruotsin tasoa, ja Suomen humanitaarinen maahanmuuttopolitiikka on löyhempää, mutta Ruotsiin tulee silti yli 20 kertaa niin paljon turvapaikanhakijoita. Ainoa merkittävä maiden välinen ero, joka voi selittää tämän eron tulijoiden määrissä, on että Ruotsissa on valmiiksi paljon suuremmat määrät irakilaisia, syyrialaisia, somaleja, afgaaneja jne.

Asia 2.2. Useimmat maahanmuuttajat säilyttävät mielellään oman kulttuurinsa ja siksi keräytyvät yhteen.

Tämä vähentää nopeutta jolla diasporat sulautuvat kohdemaan väestöön. Mitä suurempi diasporan koko on, sitä vähemmän sen jäsenet sulautuvat heitä ympäröivään kohdemaan yhteiskuntaan: heillä ei ole sulautumiseen tarvetta eikä houkutusta, koska oman etnisen ryhmän diaspora tarjoaa heille sosiaaliset kontaktit, tukiverkoston ja kulttuurin. Kasvavan tulijavirran ohella myös tämä sulautumisen väheneminen vaikuttaa diasporan koon kasvua kiihdyttävästi (ks. asia 2.1). Mitä hitaampaan tahtiin diasporan jäsenet sulautuvat, sitä matalampi on maahanmuuton määrä joka tuottaisi stabiilin diasporan ja maahanmuuton. Mikäli kohdemaassa harjoitetaan monikultturistista kotoutuspolitiikkaa, sulautuminen on tietenkin hitaampaa kuin jos harjoitettaisiin neutraalia tai sulautumiseen tähtäävää politiikkaa.

Asia 3. Maahanmuuton taloudellinen vaikutus vaihtelee ajan, paikan ja tulijoiden mukana, ja se voi olla myönteinen tai kielteinen.

George Borjas (Harvardin yliopisto) on maailman viitatuin maahanmuuton taloudellisten vaikutusten tutkija. Hän on tehnyt seuraavan yhteenvedon alan tieteellisistä tutkimuksista: “The most important lesson of the research is that the economic impact of immigration will vary by time and place, and that immigration can be either beneficial or harmful” (”tutkimuksen tärkein opetus on, että maahanmuuton taloudellinen vaikutus vaihtelee ajan ja paikan mukana, ja että maahanmuutto voi olla joko hyödyllistä tai haitallista”). Tiedetään myös, että esimerkiksi Suomeen muuttaneiden saksalaisten ja kenialaisten työttömyysaste on pienempi kuin kantaväestön, mutta esimerkiksi somaleiden työttömyysaste on merkittävästi suurempi.

Ajattelun aihetta. Jos poliitikko väittää että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa tai hyötyy siitä, häneltä kannattaa kysyä perusteluita, miksi juuri nykyään juuri Suomeen suuntautuva maahanmuutto olisi taloudellisesti hyödyllistä kantaväestölle, ja millaisesta väestä sen maahanmuuton pitäisi koostua jotta se olisi kyseisen poliitikon mielestä taloudellisesti hyödyllistä.

Asia 3.1. Maahanmuuton vaikutukset kohdemaan kantaväestön tulotasoon ovat keskimäärin mitättömät.

Maahanmuutto ei suuremmin vaurioita kohdemaiden kansantalouksia, mutta ne eivät myöskään sitä tarvitse. Tämä pätee erityisesti länsimaihin nykyään suuntautuvaan maahanmuuttoon.

Vaikka keskimäärin vaikutus kantaväestön taloudelliseen tilanteeseen onkin mitätön, heidän joukostaan löytyy niin maahanmuutosta hyötyjiä kuin häviäjiäkin. Keitä nämä missäkin maassa ovat, riippuu kyseiseen maahan suuntautuvan maahanmuuton rakenteesta. Esimerkiksi valikoivan maahanmuuttopolitiikan Australiassa maahan tulee lähinnä koulutettuja ja ammattitaitoisia ihmisiä; oletettavasti maan työväestö hyötyy siitä, että käytettävissä on näiden koulutettujen ammattilaisten työpanos, kun taas akateemisesti koulutettujen australialaisten palkat olisivat luultavasti jonkin verran korkeampia ilman maahanmuuttoa. Eurooppaan tulee paljon kouluttamattomia ja ammattitaidottomia muuttajia, ja Euroopan kantaväestön matalasti koulutetut ovat maahanmuutossa luultavasti häviäjiä, koska joutuvat kilpailemaan tulijoiden kanssa asunnoista (esim. kaupungin vuokra-asunnot), koulutuksesta ja työstä. Esimerkiksi Norjassa on todettu, että niillä aloilla, joille maahanmuuttajat tyypillisesti siellä työllistyvät – esimerkiksi ravintolatoiminta ja rakennusala – ansiokehitys on ollut vuosien mittaan paljon heikompaa kuin sellaisilla aloille joille maahanmuuttajat eivät yleensä työllisty.Tämä ansiotason madaltuminen niillä aloilla ja työtehtävissä, joille maahanmuuttajat tyypillisesti työllistyvät, on kansantaloustieteellisten mallien mukaan maahanmuuton pääasiallinen vaikutus (ks. esim. Sarvimäki 2013). Yleisesti ottaen voidaan sanoa että maahanmuutossa voittajia ovat yritysten osakkeenomistajat, koska yritysten kokonaisarvon tiedetään kehittyvän suunnilleen kansantalouden kokonaistuotannon mukaan, ja maahanmuuttajat huonostikin työllistyessään nostavat kokonaistuotantoa jonkin verran. Toinen hyötyjäryhmä ovat ihmiset jotka käyttävät sellaisten alojen palveluja (esim. parturipalveluja) joille maahanmuuttajat usein työllistyvät; maahanmuuton aiheuttama matalampi hintataso näissä palveluissa koituu tietenkin niitä palveluja kuluttavien eduksi.

Asia 3.2. Maahanmuutto kohottaa asuntojen hintoja ja sillä on tendenssinä heikentää julkisia palveluja.

Kun maahanmuuttajat tulevat maahan, he tarvitsevat itselleen asunnon. Nämä asunnot tarjoaa heille joko yhteiskunta tai he hankkivat ne vapailta markkinoilta. Kummassakin tapauksessa seurauksena on nousuainetta asuntojen hintoihin: mikäli yhteiskunta tarjoaa asunnon, kyseiseen asuntoon ei pääse muuttamaan kantaväestöä vaan nämä hankkivat asuntonsa vapailta markkinoilta; mikäli maahanmuuttaja hankkii asunnon itse, nousupaine asuntojen hintoihin tulee talouden kysyntämekanismien kautta.

Maahanmuuttajat myös käyttävät julkisia palveluja kuten terveyspalveluja ja koulutusta. Kun ainakaan nykyään länsimaihin suuntautuvassa maahanmuutossa tulijat eivät kasvata verokertymää yhtä paljon, seurauksena on puute julkisiin palveluihin käytettävistä rahoista. Julkinen valta voi reagoida tähän supistamalla ja kurjistamalla palveluja, kiristämälä verotusta tai ottamalla velkaa. Usein valtiot käyttävät kaikkia kolmea keinoa.

Asia 3.3. Maahanmuutosta hyötyvät taloudellisesti lähinnä muuttajat itse.

Kehitysmaista tulevan maahanmuuton päämotiivi on mahdollisuus tulotason suureen tai jopa huimaan kohoamiseen, ja se toteutuukin useimpien kohdalla.

Monet kuitenkin kokevat maahanmuuton seurauksena psyykkisiä ongelmia, joten ei ole selvää, onko maahanmuutto heillekään kokonaisuutena hyvä ratkaisu.

Asia 3.4. Maahanmuutto länsimaista tuottaa keskimäärin taloudellista tuottoa ja vähän sosiaalista taakkaa, maahanmuutto kehitysmaista tuottaa keskimäärin taloudellista tappiota ja enemmän sosiaalista taakkaa.

Norjassa on tutkittu maahanmuuton kustannuksia. Maan tilastokeskus jakoi omassa tutkimuksessaan vuodelta 2012 lähtömaat kolmeen ryhmään. Keskimääräisiksi yhteiskunnallisiksi tuotoiksi maahanmuuttajan koko elämän ajalta tilastokeskus arvioi länsimaisen maahanmuuttajan osalta noin 100 000 euroa, itäeurooppalaisen maahanmuuttajan puolestaan maksavan saman verran ja muualta tulleen maahanmuuttajan nettokulujen olevan peräti 500 000 euroa. Maahanmuuton sosiaalisista vaikutuksista puhutaan kohdassa 4.

Asia 4. Maahanmuuton päävaikutukset kantaväestöön ovat sosiaalisia.

Kuten asiassa 3.1 todettiin, maahanmuuton vaikutukset kantaväestön taloudelliseen hyvinvointiin ovat keskimäärin mitättömät. Sen sijaan maahanmuuton sosiaaliset vaikutukset ovat suuret. Maahanmuutosta on todettu yleensä koituvan monenlaista sosiaalista taakkaa kantaväestölle, esimerkiksi lisääntynyt rikollisuus, huononevat koulutulokset ja heikkenevä luottamus kanssaihmisiin.

Tämän vastapainona maahanmuutolla on joillekin kantaväestöön kuuluville myös myönteisiä vaikutuksia, kuten etnisten kauppojen myötä laajeneva ostosvalikoima sekä mahdollisten maahanmuuttajakontaktien mahdollisesti tuoma subjektiivisen elämänlaadun kohoaminen.

Asia 4.1. Kehitysmaamaahanmuutto lisää rikollisuutta.

Maahanmuuttajat tekevät väestöryhmän kokoon nähden enemmän rikoksia niin Ruotsissa kuin Suomessa. Rikollisuusalttius kuitenkin vaihtelee suuresti etnisen ryhmän mukaan: Suomessa asuvat saksalaiset syyllistyvät rikoksiin keskimäärin harvemmin kuin kantaväestön jäsenet, kun taas somalit syyllistyvät rikoksiin paljon useammin väestöryhmän kokoon nähden.

Ei ole täysin selvää, mistä tiettyjen maahanmuuttajaryhmien suuri alttius rikoksentekoon johtuu. Mahdollisia syitä voivat olla esimerkiksi seuraavat:

• rikollisille on erityisen kannattavaa muuttaa kehitysmaasta kehittyneeseen maahan. Ryöstettävää ja varastettavaa on enemmän, rikoksista saadut tuomiot ovat lyhyempiä, vankilat ovat mukavampia ja Suomessa vangeille vielä maksetaan päivärahaa. Joitakin rikollisia voi ajaa pois omasta maastaan sekin, että viranomaiset ovat heidän kannoillaan tai että kilpailevien roistojoukkojen toimet ovat väkivaltaisempia kuin esimerkiksi rauhallisessa Suomessa. Rikollisten muuttoa Suomesta Ruotsiin 1960- ja 70-luvuilla on tarjottu selitykseksi sille, että Ruotsin lehdistössä puhuttiin tuolloin paljon suomalaisten rikollisuudesta; tosin tilastollisesti ei liene osoitettu, että suomalaisten muutosta olisi aiheutunut Ruotsin rikostilastoihin merkittävää nousua, ja kannattaa muistaa sekin, että useissa keskeisissä rikostyypeissä tekomäärät sataatuhatta asukasta kohden olivat Ruotsissa tuolloin murto-osa siitä mitä ne ovat nyt.
• Joidenkin maahanmuuttajaryhmien kulttuuri on lähtömaassakin väkivaltaisempaa ja esimerkiksi suomalaista enemmän kunniaa korostavaa. Lisäksi monissa kulttuureissa solidaarisuus, rehellisyys jne. on varattu omaan sisäryhmään, esimerkiksi sukuun tai uskontokuntaan kuuluville, ja muiden huonompi kohtelu on osa heidän kulttuuriaan.
• Joidenkin maahanmuuttajaryhmien on vaikea pärjätä rehellisillä keinoilla mm. huonon kielitaidon, koulutusta arvostamattomien asenteiden, ongelmallisen suhteen työntekoon ym. vuoksi. Tämän takia he syrjäytyvät, ja syrjäytyneiden (myös kantaväestön edustajien) tiedetään tekevän paljon useammin rikoksia kuin omillaan pärjäävien. Jotkut ovat viitanneet tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kohonnutta rikollisuusalttiutta selittäessään siihenkin, että näiden lähtömaissa mitattu keskimääräinen älykkyystaso on huomattavasti matalampi kuin esimerkiksi suomalaisella kantaväestöllä; matalan älykkyyden tiedetään altistavan sekä syrjäytymiseen että rikollisuuteen.

Asia 4.2. Kehitysmaamaahanmuuton seurauksena koulutulokset huononevat.

Maahanmuuttajavaltaisissa luokissa on väitteiden mukaan usein kovempi meteli. Niissä myös opetus etenee usein hitaammin: tulijat eivät välttämättä hallitse opetuskieltä yhtä hyvin kuin kantaväestön lapset, he eivät ole useinkaan saaneet lähtömaassa hyvälaatuista opetusta (jos ovat muuttaneet kohdemaahan kesken lapsuutensa), ja useiden maahanmuuttajalasten motivaatiokin voi olla heikko esimerkiksi siksi, että heidän vanhempansa eivät ole kiinnostuneita heidän opiskelustaan. Jotkut ovat myös esittäneet, että eräistä kehitysmaista muuttavien kohdalla oppimistuloksia laskee myös heidän keskimäärin kantaväestön lapsia matalampi älykkyytensä.

Näiden seikkojen takia maahanmuuttajien oppimistulokset ovat keskimäärin heikompia kuin kantaväestöllä, ja maahanmuuttajavaltaisten luokkien oppimistulokset ovat väitteiden mukaan heikompia myös niillä olevien kantaväestöön kuuluvien kohdalla. Maahanmuuttajien heikommat testitulokset näkyivät mm. viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa.

Asia 4.3. Monikulttuurisessa naapurustossa ihmisten keskinäinen luottamus heikkenee.

Etnisesti monimuotoisissa naapurustoissa ihmisten luottamus heikkenee (jopa omaan etniseen ryhmään), epäitsekkyys ja yhteisön yhteistyö ovat harvinaisempia, ja ystäviä on vähemmän. Tämä on todettu niin Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Hollannissa ja Tanskassa. Tutkijoiden keskuudessa ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä siitä, onko yhteys etnisen monimuotoisuuden lisääntymisen välillä vahva ja useimmiten esiintyvä (kuten edellä linkatuissa tutkimuksissa) vai heikompi ja vaihtelevampi; joissakin tutkimuksissa on saatu jopa tuloksia, joiden mukaan yhteyttä ei olisi. Yksi mahdollinen selitys tulosten vaihteluun on, että erään tanskalaisen tutkimuksen mukaan naapuruston etninen monimuotoisuus vähentää luottamusta, mutta vaikutus laimenee nopeasti kun monimuotoisesta naapurustosta siirrytään etnisesti homogeenisempaan naapurustoon; ainakin eräät tutkimukset joissa yhteyttä etnisen monimuotoisuuden ja luottamuksen vähenemisen välillä ei ole löydetty, ovat perustuneet karkealle datalle josta naapurustotason asioita on mahdoton havaita.
Etnisillä jännitteillä on taipumuksena lisääntyä etnisen monimuotoisuuden lisääntyessä. Tulijat tuovat usein mukanaan omien maidensa etniset jännitteet, ja lisäksi etnisiä jännitteitä syntyy monesti myös kantaväestön ja tiettyjen maahanmuuttajaryhmien välille sekä eri maahanmuuttajaryhmien kesken.

Ajattelun aihetta. Koska maahanmuuton keskeiset vaikutukset ovat sosiaalisia, olisi luontevaa että ne olisivat maahanmuuttoa koskevan päätöksenteon keskeinen lähtökohta. Ovatko ne sitä nykyään?

Asia 5. Kansakunnilla on oikeus säädellä niihin tapahtuvaa maahanmuuttoa.

Oikeus omaan alueen hallintaan, mukaan lukien sen päättämiseen ketkä saavat kyseiselle alueelle tulla, on yksityisomistukseen verrattava oikeus. Molemmat ovat kehittyneet historian kuluessa orgaanisesti nykyisen kaltaisiksi instituutioiksi. Oikeuteen omistaa omaisuutta ja hallita rajoja käyvät samat perustelut: yleensä ihminen on omalla ahkeruudellaan ja yritteliäisyydellään tai perintönä esi-isiltään saanut oman omaisuutensa; vastaavasti valtio ja sen hyvinvointi ovat yleensä sen entisten (kuolleiden) ja nykyisten kansalaisten ponnistusten tulosta. Sekä yksityisomistuksen suoja että valtioiden rajat turvaavat kerätyn varallisuuden niiden käyttöön, joille sen voi katsoa laillisesti kuuluvan.
Valtio poikkeaa tietenkin yksityisomaisuudesta. Länsimaissa valtio katsotaan kansalaistensa kollektiiviseksi omaisuudeksi, johon jokaisella kansalaisella on yhtäläinen oikeus. Tämä oikeus on yhtä laillinen ja absoluuttinen kuin oikeus yksityisomaisuuteen.
Ulkomaiden kansalaisilla ei ole omistusoikeutta Suomeen, kuten muilla ihmisillä ei ole omistusoikeutta tietyn ihmisen omistamaan asuntoon. Suomalaiset voivat tietenkin luopua omaisuudestaan kuten esim. asunnon omistaja voi luopua asunnostaan. Valtion erityisluonteen vuoksi kukaan kansalainen yksinään, tai edes joukko kansalaisia ryhmässä, ei ole oikeutettu tähän kysymättä muilta suostumusta. Demokraattisessa valtiossa tällainen omaisuuden osittainen luovuttaminen (esim. myöntämällä kansalaisuus) pitää alistaa demokraattiseen prosessiin yleisellä tasolla; Sveitsissä kansalaisuuden myöntäminen voidaan alistaa demokraattiseen prosessiin jokaisen hakijan kohdalla erikseenkin.
Suomalaiset voivat myös päättää, millä perusteilla päästävät ihmisiä maahansa asumaan ja kansalaisiksi. Tässä yhteydessä, kuten esimerkiksi myös siinä ketä ihmisiä päästää asuntoonsa asumaan, on myös aivan luontevaa miettiä esimerkiksi, onko tulija talouden kannalta hyödyllinen vai taakka.
Valtioiden rajat ovat olemassa myös muista syistä. Jos rajoja ei olisi eikä niitä tavalla tai toisella puolustettaisi, muut kansat voisivat ottaa itselleen valtiosta haluamiaan alueita. Seurauksena olisi siis oman kansan elintilan ja/tai itsemääräämisoikeuden supistuminen. Myös esimerkiksi rikollisjengit voisivat esteettömämmin aiheuttaa valtion asukkaille haittaa, vaikkeivät valtion alueelle edes asettuisi pysyvästi asumaan. Salakuljetusta olisi käytännössä mahdoton estää. Ilman rajoja myös suuri osa laeista menettäisi merkityksensä. Motivaatio esimerkiksi rakentaa parempaa infrastruktuuria vähenisi, koska mitkä tahansa parannukset saattaisivat houkutella maahan väkeä, joka ottaisi osansa paremman infrastruktuurin tuomasta hyödystä. Rajat suojaavat myös kulttuurien moninaisuutta. Ne myös estävät väkivaltaa pitämällä toisistaan erossa vihamielisesti toisiinsa suhtautuvia ihmisryhmiä.

Asia 5.1. Oman alueen puolustaminen on yleistä kaikkialla.

Pyrkimys oman alueen puolustamiseen on yleistä kaikkialla eläinkunnassa. Pyrkimys oman alueen puolustamiseen voi olla perustavampi kuin yksilöiden oikeus omaisuuteen, siis yksityinen omistusoikeus. Maailmassa on kulttuureja joissa yksityisomistus länsimaisessa mielessä on tuntematonta, mutta niidenkin kulttuurien jäsenet puolustavat aluettaan.

Kaikki tunnetut yhteiskunnat ovat ottaneet itselleen oikeuden säädellä maahanmuuttoa. Tämä koskee niin kehittyneitä kuin kehitysmaita.

Asia 5.2. Kansainväliset sopimukset jättävät paljon tilaa erilaisille maahanmuuttopoliittisille vaihtoehdoille.

Tanska tiukensi mm. perheenyhdistäjien toimeentulovaatimuksia 2000-luvun alussa. Tämän seurauksena maan turvapaikanhakijoiden määrä tippui vuodessa alle puoleen.
Australia otti käyttöön järjestelmän, jossa kaikki maahan veneellä tulleet turvapaikanhakijat siirretään läheisiin maihin (esim. Papua-Uusi-Guinea), eivätkä he pääse Australiaan vaikka se myöntäisikin heille oleskeluluvan. Muutamassa kuukaudessa veneellä tulevien turvapaikanhakijoiden määrä tippui nollaan.

Muutenkin sopimukset jättävät paljon tilaa erilaisille poliittisille vaihtoehdoille.

Asia 5.3. Maahanmuutto ei ole globalisaation väistämätön seuraus.

Valtava kaupan ja pääomavirtojen kasvu kehittyneiden maiden välillä on tapahtunut samaan aikaan kun muutto niiden välillä on vähentynyt.

Asia 5.4. Maahanmuuttopolitiikalla voidaan vaikuttaa suuresti sekä maahanmuuttajien määrään että laatuun.

Kanada ja Australia noudattavat työperäisessä maahanmuutossa valikoivaa politiikkaa, joka perustuu tarveharkintaan. Tämän seurauksena molempiin muuttajista suhteellisen suuri osa on akateemisesti koulutettuja. Japani on valinnut linjakseen, että maahan ei, huoltosuhteen heikkenemisestä huolimatta, tuoteta ulkomaalaisia työntekijöitä; maan ulkomaalaisväestön määrä onkin pysynyt pienenä.

Myös humanitaarisen maahanmuuton määrään ja laatuun voidaan vaikuttaa suuresti pysyen silti kansainvälisten sopimusten asettamissa rajoissa. Asiassa 5.2 viitattiin Tanskan ja Australian esimerkkeihin; etenkin Tanska lienee ratifioinut samat pakolaiskysymyksiä koskevat kansainväliset sopimukset kuin Suomikin. Pienilläkin muutoksilla voi olla suuri vaikutus: kesällä 2008 Ruotsi solmi Irakin kanssa palautussopimuksen; tämän seurauksena Ruotsiin tulevien irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrät romahtivat jopa niin, että turvapaikanhakijoiden määrät laskivat koko Euroopan tasolla. Ruotsin sijasta irakilaisten virta suuntautui Suomeen, jossa turvapaikanhakijoiden määrät lähtivät nousuun syksyllä 2008, ja 2009 turvapaikanhakijoiden määrä oli toistaiseksi ennätyksellinen. Vastaavasti 2010 Ruotsin maahanmuuttoylioikeus teki ennakkotapausluonteisen, kolmea somalia koskeneen päätöksen, jonka seurauksena Somaliasta tulevien turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi suuresti Ruotsissa mutta väheni samaan aikaan Suomessa.

Asia 5.5. Suomeen muuttaminen on ihmisoikeus vain Suomen kansalaisille.

YK:n ihmisoikeuksien julistus sanoo, että kaikilla tulee olla oikeus muuttaa pois omasta maastaan ja palata omaan maahansa. Siinä ei sanota, että kenelläkään olisi oikeus muuttaa johonkin tiettyyn maahan, jollei hän ole kyseisen maan kansalainen.

Pakolaissopimusten perusteelle Suomen tulee tarjota suojaa turvapaikkaa tarvitsevalle. Niissä ei kuitenkaan sanota, että sitä suojaa pitäisi tarjota omassa maassa. Valtaosa turvapaikanhakijoista on kehitysmaista, ja noiden maiden naapurimaissa rakennuskulut, työvoimakulut, ravitsemuskulut ja käytännössä melkein kaikki muutkin suojaa annettaessa tärkeät kulut ovat murto-osa siitä mitä Suomessa; lisäetuna noissa maissa on turvapaikanhakijoille tuttu kulttuuri, toimintatavat, ilmasto ja usein kielikin.

Afrikkalaiset tekevät murhia Ruotsissa ja Norjassa, media peittelee asiaa

Avpixlat:

Aftonbladet vitpixlar misstänkt kongolesisk mördare

Vid sidan av att inte uppge härkomst för den misstänkte kongolesiske dubbelmördaren i Ljungsbro, valde den vänsterextremistiska hattidningen Aftonbladet att för säkerhets skull också vitpixla honom i syfte att i enlighet med tidningens rasistiska diskurs misstänkliggöra etniska svenskar för det fruktansvärda brottet.

Aftonbladets chefsideolog Jan Helin har intygat att man inte sysslar med den här sortens svenskfientlig propaganda men det var, inte helt oväntat, lögn. Ovan kan du själv jämföra originalet från Doudou Ahokas Facebook-sida med Aftonbladets Photoshoppade version. Hela bilden har gjorts kraftigt ljusare och delar av huden i utkanten av huvudet och halsen har därutöver lättats upp till nästan kritvitt.

När Aftonbladet döljer Doudou Ahokas rätta ansikte avslöjar man samtidigt med all önskvärd tydlighet sitt eget – och det är inte vackert.

Iltalehti:

Linköpingin alueella Etelä-Ruotsissa paljastui lauantaiaamuna järkyttävä veriteko.

15-vuotias poika ja häntä puolustamaan tullut 57-vuotias nainen saivat raa’asti surmansa Ljungsbron pikkukaupungissa. Teoista epäillään 33-vuotiasta miestä, jonka pikkusisko avautui epäuskostaan Expressen-lehdelle viikonloppuna.

- Viimeksi kuulemani mukaan hän viihtyi hyvin Linköpingissä, hänen mielestään oli hyvä vaihtaa maisemaa, kertoo sisko, jonka mukaan epäilty oli muuttanut joitain kuukausia aiemmin paikkakunnalle Skånesta.

Tässä siis jätetään kokonaan mainitsematta, että kyseinen murhaaja oli muuttanut Ruotsiin KONGOSTA.

Jos sanotaan murhaajan muuttaneen Linköpingiin Skånesta, lukija tietysti olettaa murhaajan olevan ruotsalainen. Se on selvästi toimittajan tarkoituskin. Kun AFRIKKALAINEN tekee murhia Ruotsissa, suomalainen media antaa ymmärtää, että murhaaja olisi ruotsalainen.

Jostain syystä Norjassa tapahtui sattumalta samaan aikaan samankaltainen tapaus:

Norjan bussipuukotuksesta epäilty turvapaikanhakija

Tiistai 5.11.2013 klo 09.44
Bussikaappauksesta ja kolmoissurmasta epäilty vuonna 1982 syntynyt mies on Årdalin pakolaisten vastaanottokeskuksessa asunut turvapaikanhakija Etelä-Sudanista. Hänet oli määrä lähettää pois Norjasta tiistaina. Poliisi ei ollut varma, tiesikö mies ajankohdasta.
Tieto herätti joka tapauksessa arvostelua turvapaikanhakijoiden psyykkisen hoidon puutteellisuudesta.
- Norjaan saavuttaessa tarjotaan lääketieteellinen terveystarkastus, mutta psyykkistä terveyttä selvitetään vain vähän, Norjan turvapaikanhakijoiden järjestön NOAS:n Jon Ole Martinsen totesi.
Hän korosti samalla, että kyseisen tapauksen taustoista tiedetään vain vähän.
Miehen keväällä jättämää turvapaikanhakemusta ei Norjassa käsitelty. Norjan maahanmuuttoviranomaisten mukaan miehen hakemus tulisi niin sanotun Dublinin sopimuksen mukaan käsitellä "ensimmäisessä turvallisessa maassa, jonne pakolainen on saapunut", eli tässä tapauksessa Espanjassa.

Poliisin hitaus puhuttaa

Länsi-Norjassa lähellä Årdalia sattuneessa kaappausdraamassa kuoli kaksi noin 50-vuotiasta miestä ja 19-vuotias nainen. Toinen miehistä oli Ruotsin kansalainen.
Pääministeri Erna Solbergin mukaan sekä vastaanottokeskusten miehitystä sekä poliisin valmiuksia haja-asutusalueilla tullaan vahvistamaan.

- Meidän on pakko käydä asia läpi kaikin puolin selvittääksemme kuinka voimme lisätä turvallisuutta Norjassa, Solberg totesi.

Kommentteja Vauva-lehden keskustelupalstalta:

Vierailija 5.11. klo 10:30 2/17

Mitä tästä opimme. Jos ulkomaalaiselle ei anneta oleskelulupaa/turvapaikkaa niin ne pitää laittaa lukkojen taakse ja poliisisaattuessa toimittaa "maitojunaan"

Vierailija 5.11. klo 10:57 3/17

Ilmeisesti menee mielummin norjalaiseen vankilaan kuin palaa kotimaahansa. Vaikuttaa harkitulta ratkaisulta. Silminnäkijäthän kuvailivat miehen käytöstä epätoivoiseksi, eli voi olla että on tuntenut että on pakko tappaa vaikka tuntuu kamalalta.

Varmaan pitäisi miettiä sitä pitäisikö ulkomaalaiset rikoksentekijät lähettää suorittamaan rangaistus omassa maassaan. Poistuisi ainakin silloin tämä keino pysyä maassa.

Kommentteja Iltalehden keskustelupalstalta:

Niin sen jälkeen hän voi jäädä pysyvästi Norjaan, sillä voi vedota olleensa jo niin kauan Norjassa ja on ehkä sinä aikana saanut jonkun heikkolahjaisen typyn tekemään lapsen kanssaan.

Edellinen murhaaja (2003) samalla bussi-linjalla sai kahden murhasta 1,5 vuotta psykiatrista ja päästettiin vapaaksi. Luultavasti elää nyt tyytyväisenä Norjassa raiskaillen ja tehden rikoksia, täydellä ylläpidolla

Montakohan tuhatta miljardia dollaria ja satojatuhansia avustustyöntekiää tuonne on lähetetty viimeisten vuosikymmenien aikana vailla minkäänlaista hyötyä tai kehitystä.

Tässä kuva murhatusta 19-vuotiaasta:

http://www.vg.no/
Voi Jumala miten kaunis tyttö. Ja tuollainen ihana neito joutui sairaan apinan uhriksi! Järkyttävää. Jos olisin tuon norjalaistytön isä, en lepäisi ennenkuin olisin saanut mustan murhaajan käsiini ja sitten...

Kauhistuttavinta tässä pohjoismaiden järjettömässä pakolaispolitiikassa onkin se, että Norjan ja muiden pohjoismaiden tytöt ja nuoret naiset ovat kuin vapaata riistaa lähi-idästä ja Afrikasta tulleille miehille! Muistakaa vaikka Tampere 1990-luvun alussa. Somalialainen mies tappoi silloin nuoren tamperelaisnaisen puukottamalla, ja Suomen kaikkien aikojen superhyysäriakka Eva Biaudet riensi heti Tampereelle puolustamaan somalimiestä!

Kommentti suomi24-keskustelupalstalta:

mitä odotetaan
5.11.2013 08:01

Poliisi on saanut tässäkin pahimmat syytteet kuolemantapauksista. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei 99 km matkasta teistä riippuen selviä paljon alle tunnin.
Asiaan mennäksemme alkaa todella miettiä, että onko tämäkin niitä lopunajan merkkejä ja enteitä, jotka tulevat vääjäämättä. Pohjoismaat ottavat solkenaan juuri Afrikasta näitä meidän mielestä vääräuskoisia, jotka ilmeisesti kuvittelevat muuttavansa tavat heidän vähemmän sivistyneisiin tapoihin. Kun tämä ei ainakaan vielä toistaiseksi kaikkialla onnistu, he alkavat purkaa turhautuneisuuttaan kantaväestöön ja pahimmassa tapauksessa tappamalla heitä.
Aamutelevisiossa oli oikein professori selittämässä tutkimustaan siitä, miksi kantaväestö muuttaa pois alueilta, joihin nämä sekavat ns. pakolaisjoukot kerääntyvät.
Voi hyvät hyssykät, pitääkö tällaista asiaa oikein korkeapalkkaisen tutkijan tutkia, kun tavallinen kansa on asian tiennyt jo vuosikymmenen sitten.
Tämäkin tutkimus osoittaa vain sen, että virallinen Suomi ei halua myöntää tosiasioita, vaan sekoittaa ne kaikenlaisiin tutkimuksiin ja ongelmat sen kun pahenevat.

Kommentteja facebookista:
Timo Särkkä

....tota!?...Öh...etelä-sudanilaiset turvapaikan hakijat kieltoon.
..Ko,niillä on paha tapa puukottaa bussikuskeja ynnä muita sivullisia,jos ne saa kielteisen päätöksen oleskelulupiinsa....

Maija Matus

ehdotan että kaikki ryhmäläiset tästedes ilmiantavat timon ylläpidolle

Emmi Gander

Kielletään Timo Särkkä ja hänen takapajuinen ajattelumallinsa.

Timo Särkkä

Höh!?..Minkätakia?....se eteläsudanilainenhan täs on puukottanu norjalaisen bussikuskin ja kaks muuta sivullista included 19v-tytön...(vai ettekste oo seurannu uutisia?)

Mari Reinikainen

Kielletään myös suomalaiset miehet, jolla on tapana varsinkin kännipäissään leikkiä puukkohippasta.

Timo Särkkä

Höh! Eipäs provoilla tytöntylleröiset!..pysytääs asialinjalla....

Outi Hintikka

joo,muttei tällä asialla.en tiedä kenenkä puolesta olisin eniten pahoillani. tällaiseen tekoon ajautuu ihminen millä ei ole mitään menetettävää.minkähänlainen oli tämän sudanilaisen elämäntarina. kohtuuton? yhtä kohtuuton kuin näiden uhrien kohtalo.

Tevvo Jänis

Kymmenen vuotta sitten tapahtui samalla bussilinjalla samanlainen tapaus. Etelä-Sudania ei kuitenkaan ollut silloin vielä olemassa.

Matti Ylärakkola

Niin, kuolleilla ei ole enää toivoa, mahdollisuuksia, unelmia, pelkoja, ajatuksia, iloa, surua tai elämää ylipäätään .Tappajalla on nämä kaikki. Enemmän olen pahoillani uhrien puolesta.

Tiina Virtanen

tässä ei nyt puolustella puukottajia mutta turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevänä voin sanoa että ihmiset jotka tulevat hirvittävistä oloista käyttäytyvät usein paljon paremmin kuin kaiken saaneet suomalaiset

Outi Hintikka

minä en yksinkertaisesti usko että kukaan haluaa syntyä tappajaksi.tietystikään en hyväksy miehen tekoa,mutta kuten kirjoitin tällaisiin tekoihin päätyy ihminen,jolla ei ole vaihtoehtoja.