Yle:
Turvapaikanhakijat sittenkin varsin koulutettuja – ministeriön tilaama kartoitus valmistui
Uudenmaan vastaanottokeskuksissa toteutetun kartoituksen mukaan korkeakouluopintoja oli lähes joka kolmannella turvapaikanhakijalla, ja jokin tutkinto oli suoritettuna 16 prosentilla. Vain seitsemän prosenttia oli kouluttamattomia.
Vastaanottokeskuksissa toteutettu kartoitus turvapaikanhakijoiden koulutustaustasta ja työhistoriasta sekä luku- ja kirjoitustaidosta on nyt julkistettu. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta tehty selvitys luovutettiin ministeri Sanni Grahn-Laasoselle maanantaina.
Kartoituksen tavoitteena on pyrkiä ennakoimaan tulevaa koulutuksen tarvetta turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä.
Kartoitus toteutettiin neljässätoista Uudellamaalla sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa tammi-maaliskuun 2016 aikana.
Korkeakouluopintoja lähes joka kolmannella
Kartoituksessa selvitettiin turvapaikanhakijoiden koulutustaustaa. Seitsemän kymmenestä turvapaikanhakijasta on suorittanut peruskouluopintoja 7–9 vuoden ajan. Lukio-opintoja on noin joka toisella.
Korkeakouluopintoja oli takanaan 27 prosentilla ja 16 prosenttia ilmoitti suorittaneensa tutkinnon, yleisimmin kandidaatin tutkinnon.
Ammatillisia opintoja oli suoritettu harvemmin. Niitä oli taustallaan noin joka kymmenennellä turvapaikanhakijalla. Useimmiten koulutus oli rakennus- tai teollisuusaloilta. Ammatillisten opintojen vähäinen määrä voi selittyä sillä, että lähtömaissa työssä oppiminen on yleistä.
Lukutaidottomia seitsemän prosenttia
Seitsemällä prosentilla ei ole koulutustaustaa lainkaan. Samaten seitsemän prosenttia ei osaa lukea ja kirjoittaa ollenkaan.
Muut kartoitukseen osallistuneista osaavat lukea ja kirjoittaa joko äidinkielellä tai koulukielellä, tai molemmilla.
Suurin osa (73 prosenttia) tulee tarvitsemaan kuitenkin eriasteista harjoitusta latinalaisella kirjaimistolla lukemisessa ja kirjoittamisessa.
Rakennusalallakin kirjalliset taidot tarpeen – edes omalla kielellä
Turvapaikanhakijoiden suomen kielen opetus on tärkeää, jotta he voisivat aikanaan toimia suomalaisilla työmarkkinoilla. Suomen kielen valmennus tulisi aloittaa jo vastaanottokeskuksissa. Hyvin koulutetuilta löytyy opiskeluvalmiuksia, mutta hekin tarvitsevat ainakin jonkinlaisen starttikurssin kieliopintoihin.
Rakennusalan on arveltu soveltuvan monen oleskeluluvan saaneen työllistäjäksi, ja pääkaupunkiseudulla voi pystyä jo pelkällä arabian kielellä työllistymään rakennuksille. Kartoitukseen osallistuneista rakennusalalla kotimaassaan työskennelleistä jopa 80 prosenttia tarvitsisi kuitenkin luku- ja kirjoitustaidon vahvistamista, jotta työskentely onnistuisi.
– Rakennuksilla on tiukat työturvallisuusvaatimukset. Jollain kielellä täytyy suorittaa tarvittavat työturvakortit ja sertifikaatit, muistuttaa kartoituksen tuloksia maanantaisessa julkistustilaisuudessa esitellyt koulutuspäällikkö Virva Muotka.
Samoin kuljetusala on pitkälti standardoitu ja vaatii testien läpikäymistä. Ammattikuljettajaksi ei ryhdytä heikolla luku- ja kirjoitustaidon osaamisella.
...
Kartoituksen toteutti Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Testipiste. Siinä haastateltiin yksilöhaastatteluina 1004 turvapaikanhakijaa yhteensä 32 maasta. Iältään haastatellut olivat 18–39-vuotiaita. 90 prosenttia oli miehiä.
66 prosenttia vastaajista oli Irakista, mutta lähtömaita oli yhteensä 32.
Facebookista:
Rasisminvastainen viikko 2016, eli hyväuskoiset hölmöt, tolkun ihmiset ja terve ennakkoluulo.
Oisko mitään korvaavaa ilmaisua käsitteelle ennakkoluulo, kun en minä sisimmässäni luuloksi tunnustaisi epäilyä ao. tutkimusta kohtaan. Ei haiskahda kriittiseltä lähestymistavalta ollenkaan, jos "Kaikki halukkaat pääsivät mukaan kartoitukseen joko ensimmäisellä tai toisella käyntikerralla.”
Eli kaikki halukkaat pääsivät mukaan ja saivat kertoa koulutus- ja työhistoriastaan mitä halusivat, osaamista/substanssia ei arvioitu.
Mennäänkö ensi kerralla vähän tieteellisemmällä menetelmällä?
"Korkeakouluopintoja oli takanaan 27 prosentilla: 16 prosenttia ilmoitti suorittaneensa tutkinnon, yleisimmin kandidaatin tutkinnon.”
Eli "ilmoitti suorittaneensa tutkinnon."
"Turvapaikanhakijoilla on monenlaista osaamista. 90 prosentilla on aiempaa työkokemusta, monella usealta alalta. Eniten työkokemusta on rakennus- ja kuljetusaloilta. Rakennusmiehinä, -maalareina, -insinööreinä ja muissa rakennusalan ammateissa on työskennellyt 27 prosenttia. Taksin-, linja- auton- ja kuorma-autonkuljettajina sekä muissa kuljetusalan tehtävissä työskennelleitä on 21 prosenttia. Muita suuria ammattialoja ovat kaupallinen ala, ravintola-, hotelli- ja ruuanvalmistusala sekä kulttuuri-, viestintä-, taide- ja käsityöala. Yrittäjinä on toiminut 19 prosenttia.”
Insinööri mainittu.
Monenlaista osaamista listattuna. Korttitalo horjahtaa, kun käy ilmi että "Kysymys ammatillisista opinnoista oli turvapaikanhakijoille vaikea, vaikka käytettiin omakielistä lomaketta ja tarvittaessa tulkkia.”
Eli opintojen kuvaileminen ei onnistu edes omalla äidinkielellä.
"Turvapaikanhakijoilta kysytään lomakkeessa myös työhistoriaa. Tätäkin seikkaa selvitettiin aluksi lomakkeella, mutta siitä luovuttiin, koska lomake ammattilistoineen oli pitkä ja hidas lukea, hakijoiden oli vaikea ymmärtää ammattialan käsitettä ja lopulta monisivuiseen lomakkeeseen saattoi tulla vain yksi pieni merkintä. Lomakkeen sijaan työhistoriaa kysyttiin hakijalta suoraan kuvien avulla, ja haastattelija kirjasi ammatin ja työvuodet ylös.”
Mites tämä istuu monenlaisen osaamisen kanssa samaan "tutkimukseen.” Kun suullinen ilmaisu oman pätevyyden tai ammatin kuvailemiseksi ei riitä, otetaan avuksi kuvakirja, josta saattaa sormella osoittaa, että tuommoista hommaa minä tein. Näinkö?
Kun ei nyt kovin isoja ja kalliita ratkaisuja tehtäisi tällaisten hömppätutkimusten ja niitä seuraavien YLE-tulkintojen pohjalta.
Parasta rasisminvastaista taistelua olisi tosiasioihin tukeutuminen.
Työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja Sakari Puisto toteaa, että mediassa esitetyt väitteet "turvapaikanhakijoiden" koulutuksesta ovat täysin epäuskottavia, koska selvityksen mukaan vain 4 % "turvapaikanhakijoista" hallitsee latinalaiset aakkoset, eli vain 4 % siis osaa lukea eurooppalaisissa kielissä käytettyjä kirjaimia. Paljonko Suomessa on työmarkkinoilla kysyntää sellaisille ihmisille, jotka osaavat lukea vain arabialaisia kirjaimia??
Tehdyssä turvapaikanhakijoiden osaamiskartoituksessa todellisuus iskee vastaan ensihuuman jälkeen kun tuloksia tarkastellaan vähän syvemmälle.
Korkeakoulututkintojen määrä (16 %, joista suurin ilmoittaa suorittaneensa kandin) perustuu pelkästään hakijoiden omaan ilmoitukseen, sitä kuten muitakaan tutkintoja tai niihin sisältyvää osaamista ei siis arvioitu. Toisaalla mitattiin kuitenkin teknistä luku- ja kirjoitustaitoa ja osoittautuu että vain 10 % korkeakoulutetuista hallitsee latinalaisen kirjaimiston hyvin (arvio 3/3, sekä tekninen luku- että kirjoitustaito).
Vastaavasti kaikista turvapaikanhakijoista puolet ilmoittaa osaavansa englannin kieltä, kun taas mitattu latinalaisen kirjaimiston hyvä hallinta on noin 9 % ja vain 4 % turvapaikanhakijoista tiukemman kriteeristön mukaan.
Luku- ja kirjoitustaidottomia omalla äidinkielellään on 13 %. Ei koulutusta tai alle seitsemän vuotta peruskoulutusta ryhmiin kuuluu yhteensä 30 %. Peruskoulu on puolestaan korkein suoritettu tutkinto 23 % hakijoista. Tutkimuksessa selvästi aliedustettuina on naiset (vain alle 10 % vastaajista), joiden koulutuksen taso on tunnetusti alhaisempi näissä lähtömaissa ja varmaankin vaikuttanee tuloksiin.
Taustamateriaalissa on muutakin silmiäavaavaa, tämä antaa myös perspektiiviä:
"Äidinkielisenkin lomakkeen täyttäminen osoittautui kuitenkin hakijoille haasteelliseksi. Lomakkeen täyttämisen idea oli osalle jo sinällään vaikea, osalle vastausvaihtoehtojen luokkien tulkitseminen oli vaikeaa, ja pieni osa ei pystynyt lukemaan tekstiä äidinkielellään. Vain 25 prosenttia haastatelluista turvapaikanhakijoista täytti lomakkeen itsenäisesti. 64 prosenttia tarvitsi haastattelijan apua, ja 9 prosentissa haastattelijan täytyi täydentää koko lomake."
"Suurin osa (87 %) kartoitetuista ilmoittaa osaavansa lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään."
Kun otetaan huomioon naisten selvä aliedustus kyselyssä (alle 10 %) sekä seuraava kertomus taustamateriaalissa, näyttää siltä että A-studiossa kertomani arvio 20 % luku- ja kirjoitustaidottomuudesta omalla äidinkielellään osuu maaliin.
"Kartoituslomakkeessa kysytään: Kirjoita äidinkielelläsi/koulukielelläsi, mistä sinä olet kotoisin ja mitä sinä haluat tehdä Suomessa. Kirjoitustehtävän tarkoitus on varmentaa, että kartoitettava todella osaa kirjoittaa äidinkielellään ja/tai koulukielellään. Vastaukset käytiin tulkin kanssa läpi ja niistä poimittiin yleisimmin toistuvat tai muutoin huomionarvoiset seikat.
Pääsääntöisesti luku- ja kirjoitustaitoiseksi itsensä ilmoittavat turvapaikanhakijat kirjoittavat vastauksen ongelmitta. Joukossa on kuitenkin jonkin verran vastauksia, jotka saattavat kertoa heikosta kirjoitustaidosta, mahdollisesti myös heikosta lukutaidosta. Tällaiset vastaukset ovat erittäin niukkoja (vain yksittäisiä sanoja), käsiala on heikkoa, kirjoituksessa on merkittäviä virheitä, vastaus ei liity kysymykseen tai vastauskenttä on tyhjä."
