Astrid Thors syyttää suomalaisia muslimien rikoksista

Ev.-lut. kirkon lehti haastattelee maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia:

- Kyse on aivan perusasioista. Toimivien kontaktien ulkopuolella maahanmuuttajaperheiden riippuvuus omasta yhteisöstä korostuu, jolloin riskinä ovat jopa äärimmäiset teot.

Miksi se maahanmuuttajien riippuvuus omasta kulttuuriyhteisöstään johtaa kunniamurhiin?

Siksi, että kunniamurhat kuuluvat tiettyyn kulttuuriin, nimittäin islamilaiseen kulttuuriin.

Henkistä kunniaväkivaltaa kristillisissäkin liikkeissä

Astrid Thors muistuttaa, että kunniaväkivalta ei ole minkään yksittäisen uskonnon tai kulttuurin piirre vaan sitä harjoitetaan eritasoisesti hyvin monenlaisissa ryhmissä. Thorsin mukaan tarkkaan ajateltuna kunniaväkivaltaa ilmenee kotoisen kristillisyytemmekin piirissä.

- Jos esimerkiksi vanhoillislestadiolainen nuori ei ole totellut uskonnollisia sääntöjä ja hänen perheensä painostaa häntä sillä perusteella, että hänen käyttäytymisestään on koitunut häpeää suvulle, kyse on henkisestä kunniaväkivallasta.

On aivan sairasta rinnastaa suomalaisten kristittyjen keskinäinen sosiaalinen paine arabien, turkkilaisten, kurdien, iranilaisten ja pakistanilaisten harrastamiin kunniamurhiin.

Tuo on törkeä loukkaus kunniamurhien uhreja kohtaan.

Keskusteltaessa kunniaväkivallasta on Astrid Thorsin mielestä hyvä muistaa, että Suomella on itselläänkin pitkät ja synkät fyysisen väkivallan perinteet.

- Joka viides nainen on kokenut fyysistä väkivaltaa parisuhteessaan. On surullista, jos maahanmuuttajat oppivat huonoille tavoille Suomessa.

Miten niin "oppivat huonoille tavoille Suomessa"?

Astrid Thors siis valehtelee, että maahanmuuttajat tekevät rikoksia opittuaan suomalaisilta huonoja tapoja.

Astrid Thors yrittää panna islamilaisten maahanmuuttajien rikoksia suomalaisten syyksi.

Sairasta. Sairasta. Sairasta.

Fy fan!!

Pappi ja rasismi - kolmas erä

(Päivitetty 9.8. klo 22.00)

Osa 1 täällä, osa 2 tämän postauksen alla.

Pastori kirjoittaa eräässä kommentissaan:

Sillä että nimitin sivuja rasistiseksi en halua estää rakentavaa keskustelua. Kriittisyys on ok ja monella tavalla tarpeellinen tämän päivän Suomessa.

Yritin availla sitä rakentavaa keskustelua pastorin blogissa Kotimaa-lehdessä. Kirjoitin eilen alkuillasta oheisen tekstin kommentiksi sinne. Lähetettyäni sen sain kiitokset kommentista ja huomautuksen, että ylläpito tarkastaa kommentin ennen sen julkaisemista. Se tarkastaa sitä näköjään edelleen. [kts. lisäys lopusta]

Kiitän pastoria halukkuudesta rakentavaan keskusteluun. Kiitokset myös Penalle ja Adelphille.

Syy miksi lähdin pastorin ensimmäistä rasismi-kirjoitusta kommentoimaan blogissani, oli se, että en pystynyt alkuunkaan ymmärtämään, mitä rasistista hän oli toiminnassaan näkevinään. Hän oli mennyt aivan oikein huomauttamaan sorsaa kivittäneitä maahanmuuttajalapsia, joiden reaktiosta hän oli mielestäni syystäkin yllättynyt. En yhtään epäile, etteivätkö pellavapäiset suomalaislapsetkin saattaisi reagoida kyseisellä tavalla, mutta silloinpa pastorin ei tarvitse varoa toimissaan ja sanoissaan loukkaavansa kenenkään etnistä koskemattomuutta, vaan hän voi hoitaa tilanteen täysin oman oikeustajunsa vaatimalla tavalla.

Pastorin kirjoitus myös heijasti mielestäni hyvin monikulttuurisuushypetyksen myötä yhteiskuntaamme pesiytynyttä rasismifobista ilmapiiriä.

Olemme onnistuneet suvaitsevaisuuskasvatuksessa niin hyvin, että jopa selkeästi rikolliseen ja vastuuntuntoisen kansalaisen oikeustajun vastaiseen toimintaan puuttuminen saatetaan kokea "rasismina".

Sen sijaan, että ihmiset olisivat ihonväristään huolimatta lain ja oikeuden edessä tasavertaisia, näyttää siltä että jotkut on nostettu "tasa-arvoisemmiksi" kuin toiset.

Tekisi mieli kysyä, mahtoiko muuten "rasisti" kuulua niihin pastorin kivittäjiltä saamiin "uusiin nimityksiin"...

Kuinka pitkälle olemme valmiit venyttämään oikeuskäsityksiämme, jotta emme vain syyllistyisi johonkin päivä päivältä epämääräisemmin tulkittavaan "rasismiin", tuohon ajatusrikoksista kauheimpaan, moraaliylimystön jokerien jokeriin, jolla on helppo lyödä "väärät mielipiteet" tarvitsematta yrittääkään argumentoida niitä kumoon, sekä tukahduttaa tässä tilanteessa tuiki tarpeellinen avoin kansalaiskeskustelu monikulttuuristajien Suuren Unelman toteuttamista kiusaamasta.

Pastorin ei siis mielestäni tarvitse tuntea syyllisyyttä rasismista, kuten en itsekään tunne syyllistyväni mihinkään kritisoidessani ideologisesti ja poliittisin päätöksin ylhäältä ohjattua ja luonnottoman nopeasti Euroopassa toimeenpantua monikulttuuristamista, jonka katastrofaalinen epäonnistuminen on osoitettu lukemattomin esimerkein.

Maassa maan tavalla ei ole rasismia, eikä siitä saa antaa sellaista tehdä.

Mitä tulee kirkon rooliin tässä, on äärimmäisen hämmästyttävää, että kristinuskoon nojaava evankelisluterilainen kirkko näyttää olevan haltioissaan islamin leviämisestä ja suomalaisista islam-käännynnäisistä.

Viittaan linkittämääni Jussi Halla-ahon kirjoitukseen, jota seuraavassa lainaan kolmen kappaleen verran:

Simolan ajattelussa on mielestäni teologisen tason ongelma. En ole uskontotieteilijä, mutta lukiopohjalta olen muistavinani, että kristinuskon kova ydin on ihmisen pelastuminen yksin uskosta. Ihminen siis pelastuu uskomalla siihen, että Jeesus on Jumalan poika, ja että hän kuoli syntiemme sovittamiseksi. (Jos olen väärässä, korjatkaa.)

Mikä on kirkon tehtävä? Kirkon tehtävä on julistaa pelastuksen sanomaa ja siten saattaa ihmiset pelastuksesta osalliseksi. Jos ihmiset omaksuvat muita uskontoja kuin kristinuskon, he eivät usko siihen, että Jeesus on Jumalan poika, tai että Jeesus kuoli syntiemme sovittamiseksi. Koska ihminen pelastuu yksin uskosta, tällainen ihminen ei kristillisen, myös evankelisluterilaisen kirkon, doktriinin mukaan pelastu.

Simola pitää suomalaisia islam-käännynnäisiä iloisena asiana. Hän siis joko on välinpitämätön ihmisten pelastuksen suhteen, tai hän ei usko koko pelastusoppiin vaan pitää uskontoa yhdentekevänä asiana. Kummassakin tapauksessa on perin outoa, että hän päätoimittaa evankelisluterilaisen kirkon äänenkannattajaa.

(Kirjoitus luettavissa kokonaisuudessaan Halla-ahon sivuilla.)

Olisi mielenkiintoista tietää mitä pastori tuosta ajattelee.

Vielä pari sanaa Suomalian Sanomista. Kirjoitit kommentissasi Penalle:

Luin muutamia juttuja Suomalian Sanomista ja osa jutuista oli todellisessa tilanteessa syntyneitä. Muutaman kohdalla jäin miettimään niiden todenperäisyyttä tai oliko niitä hieman väritetty.

Haluaisin kuulla mitä juttuja tarkoitit. Ainakaan yhtään faktaksi väittämääni asiaa ei ole väritetty millään muulla kuin korkeintaan omilla poliittisesti epäkorrekteilla kommenteillani niiden ohessa.

Kärjistäminen ja sarkasmi- tai ironiahakuisuus, sekä kaikkein hulluimpien ilmiöiden parodisointi kuuluvat mielestäni sallittuihin keinoihin. Tätä puolta ei Sanomissa käsittääkseni ole liiaksi asti.

Kirjoitit myös:

Kuitenkin kyseisille sivuille olisi hyvä saada kyseisen ryhmän (muslimit) edustajien vastineita ja 'vastauksia'. Sivuilla keskustelu jää yksipuoliseksi. Jos olen väärässä oikaise minua. Kriittisyys on hyvä asia, mutta vastapuolen on voitava vastata kritiikkiin.

Vastapuoli on täysin vapaa vastaamaan kritiikkiin. Kommentointi ei vaadi rekisteröitymistä, eikä kommenteille ole ennakkotarkastusta. Toivon, että voin säilyttää asian jatkossakin näin.


Keskustelun jatkumista toivoen,
päätoimittaja, Suomalian Sanomat

---

Tiedän toki, ettei heidän ole mikään pakko julkaista kommenttiani. Minusta on vain hieman outoa puhua ensin rakentavan keskustelun tarpeellisuudesta ja sitten nostaa luuri pöydälle.


EDIT (9.8. klo 22.00)
Kirjoitukseni näyttää julkaistun sittenkin. Ehkä hätäilin suotta, mutta vähän turhan hitaalta tuo kommenttien tarkastus tuntuu.

Pappi ja rasismi, osa 2

Osa 1 löytyy täältä. ( "Suvaitsevaisuus" on pudonnut otsikosta sen takia, että tässä kirjoituksessa ei ole paljonkaan suoranaisesti siihen liittyvää.)

Kuinka sattuikaan, eräs Kotimaa-lehden blogikirjoittajista, pastori Kari Mansikka, jatkaa rasismista. Muutama kommentti lyhyesti siltä varalta, että hän sanoessaan

Aikaisemmin kirjoitin blogin rasismista. Eräs tuttu kertoi, että blogia oli lainattu eräällä rasistisella internetsivulla.

tarkoittaisi juuri Suomalian Sanomia. (Mikä ei suinkaan tarkoita, että tunnustaisin tämän "rasistiseksi internetsivuksi". Jos joku sitä mieltä on, perustelkoon.)

Mansikka kirjoittaa:

Kiinnostuin ja kävin katsomassa miten blogia oli lainattu. Luettuani lainauksen, ja mitä kommentteja juttuni oli saanut aikaan olin huvittunut. Sopivalla ”saksimisella” oli minut saatu sanomaan jotakin sellaista mitä en ollut sanonut.

Ensimmäisessä kirjoituksessani olevasta linkistä jokainen voi käydä katsomassa mitä hän on sanonut ja mitä ei. Otin sieltä suorina lainauksina kaksi tekstinpätkää, joita halusin kommentoida ja joissa hänen kirjoituksensa ydin mielestäni tiivistyi. Näinhän nettikeskusteluissa yleensäkin toimitaan.

Missään tapauksessa en ole pyrkinyt lainaamaan häntä out of context, tai "saksinut sopivasti", että näyttäisi hänen sanoneen sellaista, mitä hän ei ole sanonut.

Kommenteissani tekemäni johtopäätökset ja kysymykset sen sijaan ovat tietenkin omiani. Mutta hittoon tekijänoikeudet, tällä kertaa lainaan häneltä joka sanan.

Mansikka jatkaa:

Luulin jättäväni asian sikseen, mutta toisin kävi. Aloin miettiä miksi kukaan kyseisellä sivuilla tekstiä kommentoinut henkilö ei avoimesti tullut kommentoimaan blogia Kotimaan sivulle? Ainoastaan yksi henkilö, nimimerkillä ”Nuppu”, tuli esittämään ajatuksiaan. Hänen rohkeuttaan kiiteltiin myös kyseisellä nettisivulla.

Rekisteröitymispakko, kuten eräässä omassa kommentissani sanoin. Suomalian Sanomissa ei muuten sellaista ole. Miksei pastori siis tullut itse avoimesti kommentoimaan vastinettani tänne? (Tai jos kyse on sittenkin jostakin muusta "rasistisesta internetsivusta", niin sinne. Hänen sanoistaan saa sen käsityksen, että hän ei ole sitä tehnyt.)

Miksei hän edes puoliavoimesti mainitse mistä "rasistisesta internetsivusta" on kysymys?

Tai miksei hän ottanut yhteyttä sähköpostitse? Mutta hyvä näinkin. Olen positiivisesti yllättynyt, että hän yleensäkään haluaa jatkaa aiheen käsittelyä.

Mansikka:

Tärkeä osa avointa mielipiteiden vaihtoa on tarkistaa mistä jokin lainaus on otettu ja mitä siinä on kokonaisuudessaan sanottu. Halu ymmärtää mitä toinen on oikeasti halunnut sanoa on rakentavan mielipiteidenvaihdon perusta. Itse olen joskus syyllistynyt yleistämään asioita puutteellisten tietojen pohjalta. Usein meillä ihmisillä on valitettavasti myös ”valikoiva” lukutapa poimia se mikä miellyttää tai ärsyttää. Vaarallista peliä jos kyseessä on esimerkiksi kirkon sisällä tapahtuvasta mielipiteidenvaihdosta tai näkemyseroista. Satunnaisista kommenteista voi halutessa nostaa esille monenlaisia oletuksia jotka toiset ottavat faktoina. Oletuksesta tai epäilystä on tullut tietoa ja soppa on valmis. Avoin ja reilu mielipiteiden vaihto auttaa kirkkoa löytämään oikeat tavat vastata tulevaisuuden haasteisiin ja löytää oikea tapa suhtautua kirkon sisällä esille nousseisiin ongelmiin. Asemasota vain siirtää ongelmien ratkaisua. Rehellinen mielipiteiden vaihto voi parhaimmillaan puhdistaa yleistä ilmapiiriä. Kaiken perustana on halu kunnioittaa toista ihmistä ja hänen mielipidettään.

En saanut mitenkään jaettua tuota erillisiin, mutta silti järkeviin kokonaisuuksiin. Käsittelen siis koko klimppiä, mutta lyhyesti, koska siinä ei sanota varsinaisesta asiasta enää mitään.

Mansikka tuntee käsittääkseni tulleensa väärinymmärretyksi. Silti hän ei yksilöi miten, siis mitä sellaista hän oikeasti yritti sanoa, joka meni yli "haluni ymmärtää mitä toinen on oikeasti yrittänyt sanoa".

Mitä hän nyt yrittää sanoa? Mitä kahteen kertaan toistuva vihjaus "kirkon sisäisiin" asioihin tarkoittaa?

Hänen kirjoituksensa nostaa esiin aina vain uusia kysymyksiä. Hän puhuu "avoimesta ja reilusta" mielipiteiden vaihdosta. OK, sopii minulle. Olen erittäin kiinnostunut keskustelemaan "kirkon sisällä esiin nousseista ongelmista". Luoja paratkoon niitä riittäisi ilman monikulttuurihulluuteen ja maahanmuuttopolitiikkaan sekoilemistakin.

Ennenkuin jatkamme noista aiheista, esimerkiksi kirkon yhteiskunnallisesta roolista, missä ovat vastaukset ensimmäisessä vastineessani esittämiini kysymyksiin?

Rehellisiä, järkevästi perusteltuja mielipiteitä kunnioittaen,
päätoimittaja, Suomalian Sanomat

Astrid Thors: Kirkko saa rikkoa lakia

Maahanmuuttoministerimme antaa valtionkirkolle - kuka ties uskonnollisille yhteisöille yleensä - vapaat kädet puuttua viranomaisten toimintaan ja näin käytännössä hankaloittaa näiden työskentelyä.

Hän ei pistä lainkaan pahaksi kirkon aktiivisuutta turvan antajana.

– Koen sen jopa kirkolliseksi tehtäväksi, se on tapa osoittaa lähimmäisenrakkautta. Seurakunnat voivat olla erittäin tärkeä lähimmäisverkosto turvapaikanhakijoille kuten on esimerkiksi Punaisella ristillä.

Näin ministeritasolla valtionhallinnon yksi osa on siis myöntänyt luvan avoimeen kansalaistottelemattomuuteen jota sivumennen sanoen valtionkirkko itse avoimesti osana Ekumeenista neuvostoa julistaa Kirkko turvapaikkana-ohjeistuksessaan:

Lähimmäisenrakkauden toteuttaminen äärimmäisessä tilanteessa, jossa turvapaikanhakijaa uhkaa karkotus, vaatii tottelemattomuutta vallitsevia lakeja kohtaan

Jotain rotiakin sentään on nähtävissä:

Thors antaa jonkin verran myös kritiikkiä oppaalle. Turvapaikka-sana on juridinen termi, jota ei Thorsin mielestä pitäisi käyttää kirkkojen toiminnassa. Ulkomaalaisvirastosta (Uvi) onkin suositeltu, että kirkko puhuisi suojan tai turvan antamisesta.

Thors kuitenkin lisää, että käytännön tason ohjeissaan Kirkko turvapaikkana -opas kehottaa toimimaan lainsäädännön puitteissa.

Mitä ovat nämä käytännön tason ohjeet? Miksi Kirkko turvapaikkana-ohjeistuksen kohdassa kehotetaan rikkomaan lakia tarpeen vaatiessa, jos toisaalta halutaan käytännön tasolla laillisuutta noudattaa?

Ja toisaalta: Kenen suulla Thors puhuu?

Otetaanpa visio: Henkilö X saapuu Suomeen hakemaan turvapaikkaa. Viranomaiset eivät myönnä sitä. X menee jonkin seurakunnan hoiviin, ehkä siirtyy toiseen seurakuntaan.... Ja uusii turvapaikkahakemuksia nauttien kirkon suojasta. Kirkko lobbaa mm. Kotimaa-lehdessä henkilö X:n asiaa. Viranomaiset myöntävät turvapaikan kyllästyneenä tähän hivutukseen. Sitten tulevatkin henkilöt Y, Z ja Ö....... Sama ruljanssi uudestaan. Plus perheenyhdistämiset.

Tätäkö valtionkirkkomme päättäjät haluavat?

Ilmeisesti maahanmuuttoministerimme ainakin haluaa.

EDIT: Laiva on täynnä-blogissa asiasta lisää

Pappi, rasismi ja suvaitsevaisuus

Pastori Kari Mansikka kirjoittaa Kotimaa-lehdessä rasismista. Pari poimintaa:

Juhannuksen alla näin neljän maahanmuuttajalapsen heittelevän kivillä sorsaa, joka on jo pitkään asunut kotimme lähellä olevassa lammessa.

Huomautin lapsia asiasta ja yllätyin lasten reaktiosta. Taloyhtiömme asukkaat ovat aina ajoittain huomauttaneet lapsia lintujen heittämisestä kivillä. Suomalaiset lapset ottavat ohjeesta vaarin ja luimistelevat pois paikalta. Maahanmuuttajalapset alkoivat kovalla äänellä haukkua minua ja pyysivät todistamaan, että sorsa kuuluu minulle. Sain muutaman aivan uuden nimityksen itselleni. Häkellyin hieman tilanteessa ja jäin hiljaa odottamaan, että tilanne lammella rauhoittuu.

Tilanteen rauhoittumista odotellessani oivalsin kuinka helposti rasismi voi syttyä ihmisessä.

...

Kiinalaiset antoivat paljon anteeksi kun ulkomaalainen puhui kiinaa tai opetteli maan ihmisten tavoille. Taiwanilaisten luona opin, että erilaisuus ja sen hyväksyminen on suuri rikkaus. Erilaisuuden hyväksyminen vaatii aina molemmanpuolista joustamista.

Kysymyksiä:

1) On siis hyväksyttävää huomauttaa suomalaisia sorsankivittäjiä, mutta maahanmuuttaja-kivittäjien kyseessä ollen huomauttaja syyllistyy rasismiin?

2) Tarkoittaako tämä kääntäen sitä, että jos pastori olisi ehtinyt kontrolloida ja hillitä "itsessään syttynyttä rasismia", hän ei olisi mennyt huomauttamaan kivittäjiä, vaan olisi kiltisti, hurskasta ja suvaitsevaista rakkautta tuntien katsellut tapahtumaa sivusta tai painanut nöyrästi päänsä, niinkuin hän lopulta joutuikin tekemään.

3) Tämäkö on se "erilaisuuden hyväksymisen suuri rikkaus"?

4) Missä oli sen erilaisuuden hyväksymisen "molemmanpuoleinen joustaminen"? Miten viatonta luontokappaletta kivittäneet maahanmuuttajalapset osoittivat joustavuuttaan? Niinkö, että sen sijaan että olisivat "luimistelleet pois paikalta" pelkurimaisten suomalaislasten tavoin, he olivat uteliaan kiinnostuneita josko pastori mahdollisesti omistaa sorsan ja innostuivat rohkeaa välittömyyttä osoittaen antamaan hänelle aivan uusia nimityksiäkin?

5) Miten vertaus kiinalaisten suvaitsevaisuudesta niitä ulkomaalaisia kohtaan, jotka opettelivat maan tavoille liittyy tarinaan pastorin omasta nöyrästä alistumisesta niiden edessä, jotka eivät osoittaneet mitään halua oppia?

6) Noudattaako pastorin ksenomaaninen "erilaisuuden rikkauden" edessä ryömiminen jotain kirkon uutta dogmia? Viittaan tähän.

Ei varmaan tarvitse jatkaa, keksikää itse lisää.