HS:
Vieraskielisten lasten määrä pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien päiväkodeissa vaihtelee rajusti.
Ennätystä saatetaan hipoa Pihapirtin päiväkodissa Kontulassa. Siellä 65 lapsesta vajaat 40 on kotoisin perheistä, joissa puhutaan jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Lapsijoukkoon mahtuu 16 eri kansallisuutta, eniten virolaisia, venäläisiä, somalialaisia, iranilaisia, irakilaisia sekä turkkilaisia.
"Meillä on jo kauan eletty hyvin monikulttuurista arkea", kertoo päiväkodinjohtaja Tarja Saariluoma.
Kun lapsi tulee päiväkotiin, lastentarhanopettajat keskustelevat vanhempien kanssa usein tulkin välityksellä. He keräävät tietoa lapsen ruokavaliosta, uskonnosta ja hänen kulttuurinsa perinteistä.
Samalla sovitaan esimerkiksi se, mihin suomalaisiin perinnejuhliin lapsi ei osallistu.
Itä-Helsingissä on muitakin päiväkoteja, joissa vieraskielisten lasten määrä lähenee 40 prosenttia, sillä joillakin alueilla asuu suhteellisesti eniten maahanmuuttajia.
Siis tuon kontulalaisen päiväkodin lapsista 60 % on ulkomaalaistaustaisia.
Turussa Varissuon peruskoulun oppilaista yli 50 % on ulkomaalaistaustaisia.
Tällaiset ääri-ilmiöt aiheuttavat konkreettista huolestumista ja ahdistusta suomalaisissa lapsiperheissä.
Suomalaiset joutuvat pakenemaan ghettoutuvista lähiöistä, jotta lapset voisivat päästä normaaliin kouluun tai päiväkotiin. Tämä johtaa paljolti siihen, että suomalaiset muuttavat Helsingistä ja Turusta ympäryskuntiin, jolloin maahanmuuttajien prosentuaalinen osuus Helsingin ja Turun väestöstä nousee entisestään.
Perussuomalaiset eivät kuitenkaan puhu tästä asiasta yhtään mitään, vaikka juuri tällaiset asiat ovat tärkeitä ihmisten arkielämässä, ja olisivat siksi hyvin tärkeitä äänestyspäätöksen kannalta 2015 eduskuntavaaleissa ja 2016 kunnallisvaaleissa.
Kaiken kukkuraksi monet maahanmuuttajat ovat täysin avuttomia ja suomen kieltä osaamattomia henkilöitä, jotka eivät kerta kaikkiaan pärjää suomalaisessa yhteiskunnassa:
Työntekijät auttavat miltei päivittäin lasten perheitä monissa muissakin asioissa.
"Selitämme heille, mitä pitää tehdä, kun he saavat postissa esimerkiksi lapsen terveydentilaa koskevia papereita", Saariluoma kertoo.
Suomalaiset lastentarhanopettajat siis joutuvat selittämään Suomessa asuville ulkomaalaistaustaisille pienten lasten vanhemmille, miten suomalainen terveydenhoitojärjestelmä toimii. Lastentarhanopettajat eivät ehdi tehdä omaa työtään eli LASTEN hoitamista, koska joutuvat kuluttamaan aikaansa suomea osaamattomien ja suomalaista yhteiskuntaa tajuamattomien AIKUISTEN maahanmuuttajien opastamiseen arkipäiväisissä asioissa kädestä pitäen.
Siksi hänen mielestään voisi olla hyvä pienentää ryhmien kokoa, jotta liikenisi enemmän aikaa auttamiseen.
Saariluoma sanoo, että positiivinen diskriminointi saattaisi olla lapsen ja hänen perheensä parhaaksi.
Suomalaisten veronmaksajien rahoilla pitää siis palkata maahanmuuttajille enemmän lastentarhanopettajia kuin suomalaisille.
"Positiivinen diskrimointi" tarkoittaa juuri tätä. Maahanmuuttajalasten ryhmäkokoja pienennetään lastentarhoissa, jotta lastentarhanopettajat ehtisivät varsinaisen työnsä eli lasten hoitamisen ohella auttaa myös ulkomaalaisia AIKUISIA sellaisissa asioissa, jotka normaali aikuinen ihminen osaa hoitaa ihan itse ilman mitään apua.
Kun maahanmuuttajalasten ryhmäkokoa päiväkodeissa pienennetään, maahanmuuttajalapsille joudutaan palkkaamaan enemmän lastentarhanopettajia suhteessa lasten määrään kuin suomalaisille lapsille. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että maahanmuuttajalasten hoitaminen päiväkodeissa tulee suomalaisille veronmaksajille kalliimmaksi kuin suomalaisten lasten.
Suomessa siis käytetään maahanmuuttajalasten hoitamiseen enemmän rahaa kuin suomalaisten lasten.
Tämäkin on ilmeisesti kaikkien puolueiden mielestä OK, koska yksikään puolue, edes perussuomalaiset, ei ole ottanut tätä asiaa esille eduskunnassa tai edes minkään kunnan valtuustossa.
4 kommenttia:
Kommentteja HS:n palstalta:
Suborbital Graviton
19.8. 6:32
"Samalla sovitaan esimerkiksi se, mihin suomalaisiin perinnejuhliin lapsi ei osallistu."
Miksi? Eivätkö juuri nämä juhlat ole loistava paikka tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja sen perinteisiin?
Filantrooppi
19.8. 7:03
Kuulostaa tylyltä kun ollaan siinä tilanteessa, että päiväkodissa joudutaankin miettimään, miten tukea enää niiden harvojen suomenkielisten lasten kielellistä kehitystä, kun päiväkoti alkaa muistuttaa Baabelin kieltensekoitusta. Kaipa tuo on joidenkin mielestä toivottava asiantila?
Samoin tulee mieleen nykyisessä taloustilanteessa hokemat maahanmuuton kaikinpuolisesta siunauksellisuudesta, kun hoitajat esittävät "lisää resursseja", koska erikielisiä lapsia on niin paljon. Mistä kunnat ottavat ne lisäresurssit? Ja hoitajat ehdottavat "positiivista diskriminointia", siis enemmän resursseja muille, vähemmän kantasuomalaisille? Olisiko aika miettiä vakavasti tämän maahanmuuttohumpan todellisia kustannuksia ja sosiaalisia seurauksia suomalaiselle yhteiskunnalle? Tämän valssin maksajat ovat ainakin selvillä, mutta soitto vain jatkuu, halusipa yleisö tai ei. Maksajalla ei ole ainakaan oikeutta valittaa ja vaikutusmahdollisuudetkin ovat niukat.
Perusteet tällaiselle maahanmuutolle ovat kyseenalaisia: "työvoimapula" ja yhteiskunnan "monikulttuuristuminen". Sitäpaitsi, onko järkevää luoda poliittisin päätöksin ja yhteiskunnan resurssein kaupunkia, jossa on alueita jossa tavallinen suomalainen tuntee olevansa vieraalla maalla? Edistyksellinen vastaushan on se, että hajautetaan maahanmuuttajia aina keskustan paraatipaikoille saakka, mutta olisiko toisenlainenkin vastaus mahdollinen?
Asiantuntijan kommentti:
Oleatus
19.8. 12:57
Olen työskennellyt itäisen Helsingin päiväkodeissa aikoinaan ja ihmettelen melkoisesti tässä jutussa haastateltujen päiväkodin työntekijöiden puheita. Päiväkodinjohtaja Saariluoma toi esiin huolensa suomenkielisten lasten kielen kehityksestä ja aikuisten tuen riittämisestä heille. Jutussa ei kuitenkaan tuotu esiin, mihin TOIMENPITEISIIN Pihapirtin päiväkodissa on ryhdytty tässä asiassa.
Ainakin ennen itähelsinkiläisissä päiväkodeissa toteutettiin suomen kielen kerhoja maahanmuuttajataustaisille lapsille. Kerhot kokoontuivat päiväkodissa 1-2 kertaa viikossa ja niihin kerättiin maahanmuuttajalapsia päiväkodin eri ryhmistä. Kerhoa ohjasi joko oman päiväkodin työntekijä tai kiertävä kielen opetukseen erikoistunut työntekijä. Muut päiväkodin lapset tekivät sillä aikaa jotain muuta. Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että Pihapirtin päiväkodissa pitäisi toimia samanlainen kielikerho suomea äidinkielenään puhuville lapsille. Äidinkielen kerhossa näiden lasten kanssa voitaisiin harjoitella haastavampaa sanastoa, lukea haastavampia kirjoja, pelata kielipelejä, opetella loruja, ratkoa arvoituksia jne. On aivan selvää, ettei suomea äidinkielenään puhuvien yksikielisten lasten kielitaito kehity toivotulla tavalla noin monikultuurisessa ryhmässä, jossa toistetaan sanoja ja käytetään lyhyitä lauseita ja kuvia kommunikaation tukena. Koska yksikielisiltä lapsilta puuttuu myös se kaksikielisyyden rikkaus, joka muilla lapsilla on, he jäävät tämän kasvatuskokeilun häviäjiksi. En usko, että heidän päiväkodistaan saama "monikulttuurisuuden pääoma" myöhemmin juuri lohduttaa heitä.
Jutusta kävi myös hyvin ilmi, että päiväkodin henkilökunta oli seonnut työtehtävistään. Päiväkodin työntekijöiden ensisijaisiin työtehtäviin EI kuulu maahanmuuttajalasten vanhempien ohjaus arkiasioissa. Sitä varten on olemassa muita työntekijöitä. Päiväkodin henkilökunnan ensisijaisiin työtehtäviin kuuluu järjestää mm. kielellisen kehityksen tukea lapsille, joiden kielellisistä taidoista he ovat huolissaan.
(lihavoinnit M. Ellilä)
Samaan aikaan Ruotsin Rinkebyssä poliisi toimi palomiehenä, koska he eivät uskaltaneet päästää oikeita paikalla. Toivottavasti Rinkeby ei ennakoi Kontulan tai Varissuon tulevaisuutta. Tai koko Suomen.
Eli siis tämä sama, iän-ikuinen kaava, toistuu taas. Johonkin valkoiselle alueelle alkaa tulvia neekeriä ja murjaania ja turjaania, ja sitten valkeat alkaa itse livistää sieltä pois ja pian... koko paikka kuhisee vain "värillisiä" ja valkoisille on jäljellä enää -jos siis hyvä säkä käy!- joku pieni maa / jää tilkku Pohjoisnavalla.
Lähetä kommentti