Erilaisuusesite

Vieraileva avustajamme Huolestunut ruotii seuraavassa työministeriön "Erilaisuus on rikkaus" -esitettä.

------


Erilaisuusesite


Monikulttuurisuuden puolustus on jo melko tovin omannut koomisia piirteitä. Tämä on ymmärrettävää, koska järkisyillä mustan valkoiseksi väittäminen on luonnollisesti vaikeaa. Etnohelvetti käsitteli taannoin lyhyesti yhtä viime aikojen koomisimmista verorahoilla tuotetuista propagandapläjäyksistä. Itsekin ajattelin sanoa sanaseni kyseisen postauksen innoittamana. Muiden en ole nähnyt ottavan julkaisuun kantaa.

Yllä puhun propagandapläjäyksestä. Propaganda ei ole tässä tapauksessa lainkaan yliampuva sanavalinta. Ymmärrät tämän, kun luet koko mainion esitteen täältä. Muista, että tämäkin läystäke on kustannettu osittain sinun palkastasi otetulla ennakonpidätyksellä. Aloitetaan alusta. Etusivulla komeilevat alla olevat lauseet.

Erilaisuus on rikkaus.

Tähän rikkauteen teillä on varaa.

Ensimmäisen kerran löin huokaisten otsaani tässä vaiheessa. Jotkut lauseet eivät näköjään kulu koskaan. Seuraavalla sivulla on kuva afrikkalaisperäisviritteisestä naisesta, joka on rinnassaan olevasta työministeriön logolla varustetusta nimilapustaan päätellen työllistetty johonkin kantasuomalaisten kannalta tuikihyödylliseen maahanmuuttajien työllistymisprojektiin. Voin tietenkin olla väärässäkin. Seuraava sivu alkaa irrallisella lauseella:

Monimuotoisuus kasvattaa kunnan hyvää mainetta.

Jos tällä tarkoitetaan sitä, että maahanmuuttajien läsnäolo kasvattaa kunnan hyvää mainetta, haluaisin tietää mihin väite perustuu. Toisaalta kyseessä voi olla tietenkin lausahdus yleisestä monipuolisuudesta riippumatta maahanmuuttajista. Lause on kenties laitettu mukaan esitteeseen, koska niin monimuotoisuus kuin monikulttuurisuuskin sisältävät sanan ”moni”. Tällä tavoin monikulttuurisuudesta ja sitä kautta maahanmuuttajista saadaan luotua huomaamattomasti positiivisia mielikuvia lukijan päässä. Epäilen suuresti kirjoittajan miettineen noin pitkälle. Lopulta esitteen varsinainen teksti alkaa:

Erilaisuus tuplaa mahdollisuudet.

Jos puhutaan erilaisuudesta jälleen etnisessä ja monikulttuurisessa mielessä, millaiset mahdollisuudet konkreettisesti tuplaantuvat?

Montako kieltä teidän kunnassanne puhutaan? Tehdäänkö teillä kauppaa muihin maihin – etelään, itään, länteen? Millaisia yrityksiä te haluatte kuntaanne? Millaisia osaajia tarvitsette?

Uusi näkökulma voi herättää kipinän, josta kasvaa menestystarina. Idea muuttuu tuotteeksi, työpaikoiksi ja verotuloiksi. Kielitaito avaa uusia väyliä, vieraiden kulttuurien tuntemus avartaa ja luo mahdollisuuksia. Erilaisuus antaa kunnalle monenlaisia etuja, nyt ja tulevina aikoina.

Maahanmuuttajien osaaminen voi tuoda kunnalle kultamunia, jotka luovat vaurautta ja hyvinvointia kaikille kuntalaisille.

Mitä väliä sillä on montaako (ei ”montako”) kieltä kunnassani puhutaan? Jos halutaan käydä kansainvälistä kauppaa, se ei millään tavoin edellytä kymmenien tai satojen tuhansien ulkomaalaisten rahtaamista Suomeen. Ulkomaanliiketoimintaa aloitettaessa voi olla tarpeen käyttää Finpron tyyppisten tahojen tarjoamia palveluja. Investointiprojektien rakennus- ja käynnistysvaiheissa yrityksen kotimaasta tulevia ihmisiä tarvitaan luultavasti jonkin verran, mutta toiminnan vakiinnuttua tarvetta ei suuremmin ole. Myyntikonttoreissakin suurin osa työntekijöistä on paikallisia. Onko Suomi mahdollisesti saamassa merkittäviä ulkomaisia investointeja siinä määrin, että tarvitsisimme läjäpäin ulkomaan asukkeja? Tarvitsemmeko heitä etenkään muslimimaista, joista emme tarvitse käytännössä mitään muuta kuin muutaman vuosikymmenen sisällä muilla energiamuodoilla pakon edessä korvatuksi tulevaa öljyä? Millaisia yrityksiä kunnat haluavat? Kebabkioskeja, halal-lihakauppoja jne. Niinkö? Millaisia osaajia tarvitsemme? Emme ainakaan samanlaisia kuin mitä tähän asti on onnistuttu haalimaan.

Kielitaidon tarpeesta olen samaa mieltä. Kielitaitoa tarvitsee esimerkiksi siihen, että voi lukea ulkomaisista tiedotusvälineistä mitä maailmassa oikeasti tapahtuu. Sille, millä tavoin erilaisuus antaa monenlaisia etuja nyt ja tulevaisuudessa, haluaisin taas jotain konkreettisia esimerkkejä. Muuten nostan esille parissakin kohdassa käytetyn voida-verbin. Kyllä, ihan mitä tahansa voi tapahtua. Minäkin voin voittaa lotossa, saada Hugh Hefneriltä kutsun bileisiin Playboy Mansioniin tai vastavuoroisesti heittää veivini jäämällä meteoriitin alle. Kuitenkin todennäköisyys tuollaisiin sattumiin on häviävän pieni. Lähes yhtä pieni kuin se, että nykyisenkaltainen maahanmuutto toisi Suomeen ja sen kuntiin menoja arvokkaampia ”kultamunia”.

Tämän jälkeen alkaa esittely siitä, millaisia menestystarinoita maahanmuuton seurauksena on eri tapauksissa syntynyt. Ensimmäinen esimerkki on Vantaa, jota mainostetaan maamme monikulttuurisimmaksi kunnaksi. Vantaalta löydät 12 000 maahanmuuttajan lisäksi heitä varten räätälöityjä aluekoordinaattoreita, työvalmentajia sekä yhteispalvelutoimiston. Sen lisäksi, että maahanmuuttajia autetaan kaikin tavoin, aluekoordinaattorit seuraavat alueensa ilmapiiriä ja asenteita muuttajia kohtaan. Mitähän tapahtuu, jos kantaväestö ei olekaan samaa mieltä erilaisuuden rikastuttavasta vaikutuksesta ja alkaa nuivia tulijoita syystä tai toisesta.

Työvalmentajista on hyötyä myös työnantajille. Jokainen onnistunut harjoittelujakso tai työllistyminen luo luottamusta ja hyviä suhteita. Ensimmäinen työpaikalle palkattu maahanmuuttaja siloittaa [silottaa] tietä seuraajilleen. Hyvien kokemusten myötä työnantajaverkosto kasvaa ja maahanmuuttajien työllistyminen helpottuu.

Työnantajalle on kenties hyötyä, jos työntekijä on oikeasti hyvä sellainen. Ylittääkö yhteisön saama hyöty kuitenkaan kustannuksia, jos tavalliseen työnhakuprosessiin tarvitaan yhtä ja toista tahoa toimimaan verorahoilla. Mainittakoon lisäksi, että ensimmäinen työpaikalle palkattu maahanmuuttaja ei aina suinkaan silota muiden tietä, koska todellisuus on useassa tapauksessa samansuuntainen kuin omassa työpaikassani. Mustan miehen työsuhde kesti kaksi tuntia ja sitten ei enää kiinnostanut. Mies otti ritolat eikä palannut. Vaikka kaikki eivät olekaan noin surkeita tapauksia, ei ole mitenkään sanottua, että noita hyviä kokemuksia tulisi roppakaupalla.

Seuraavalla sivulla jatketaan:

Muuttajat tuovat hyvinvointia

- ja veroeuroja!

Perustuu mihin? Faktoja pöytään, kiitos.

Hyvä kehitys on käynnistynyt: Suomessa osataan jo ohjata muualta tulevia mukaan suomalaiseen elämänmenoon. Kun uusien muuttajien vastaanottamiseen valmistaudutaan hyvin, he kotoutuvat ja löytävät paikkansa uudessa kotikunnassaan.

Suomen hyvästä kehityksestä annetaan alempana lukuja. Vuonna 2005 maassa asuneista 114 000 ulkomaalaisesta reilu kymmenen prosenttia työllistyi vuoden aikana vapaille markkinoille, työvoimakoulutuksessa oli hippusen enemmän ja työhallinnon toimin työllistettiin jotakuinkin sama määrä. Onneksi olkoon. Lähes 35 prosenttia ulkomaalaisista saatiin pois työttömien kirjoista vuoden aikana. ”Vuoden aikana” ei edes takaa sitä, että luvut olisivat olleet noin ”hyvät” koko vuoden. Kun vielä otetaan huomioon se fakta, että 2/3 näistä 35 prosentista oli tempputyöllistettyjä, en voi kuin yhtyä ylistämään tätä kultamunia munivaa kanaa.

Toisena esimerkkikuntana on Virrat. Sinne on tullut muutaman kuukauden aikana 30 inkerinsuomalaista paluumuuttajaa. Työhön ohjaamisen, valmiin asunnon ja maahanmuuttokoordinaattorin aikaansaama jälki on vakuuttavaa:

Kesäkuussa 2006 tulleista paluumuuttajista osalle oli järjestynyt työpaikka tai harjoittelupaikka jo ennen syyskuuta.

Siis kuvitelkaa! Jo alle kolmessa kuukaudessa osalle (lue: muutamalle) oli onnistuttu saamaan jotain järkevää tekemistä. Voiko muuten ihmistä, joka ei varsinaisesti palaa mihinkään, kutsua paluumuuttajaksi?

Henkilötunnuksen hakemisen ja muiden alkutoimien jälkeen alkaa uusien virtolaisten valmennus, kielitaidon kohennus ja työharjoittelu.

Ensin sosiaaliturva kuntoon ja murua rinnan alle. Sen jälkeen voidaan aloittaa vähemmän tärkeät toimet kuten kielitaidon parannus. Miten olisi, jos näille ”paluumuuttajille” laitettaisiin kielen opiskelu pakolliseksi jo ennen muuttoa ja muuton jälkeen vauhtia nostettaisiin saman tien huomattavasti? Henkilötunnuksen hakemisesta valotan omia ulkomaankokemuksiani. Ollessani Espanjassa töissä, olin jo aloittanut työt hakiessani sosiaaliturvatunnuksen ja ulkomaalaisen työnumeron. Työn hankin paikan päällä omatoimisesti.

Valtio korvaa kunnalle paluumuuttajista aiheutuneita kustannuksia. Ensimmäisen puolen vuoden ajan kunnalle maksetaan muuttajan ja hänen perheenjäsentensä toimeentulotuesta aiheutuneet kustannukset. Eläkeläisten, vammaisten ja sairaiden toimeentulon ja hoidon kustannukset maksetaan viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen he saavat valtiolta erityistukea.

Joko olette valinneet kuntaanne uusia voimia?

Vaikka esite lieneekin tarkoitettu yksittäisen kansalaisen sijaan kunnallisen sektorin asioista vastaaville, ja vaikka julkisella sektorilla ei välttämättä ajatellakaan asiaa pienen ihmisen näkökulmasta, voinen sanoa, että veronmaksajalle on herttaisen yhdentekevää maksaako maahanmuuttajan elämisen kunta vai valtio. Kulut menevät joka tapauksessa verorahoista. Lopussa kysytään, joko uusia voimia on valittu. Sitä ennen annetaan tietoa eläkeläisten, vammaisten ja sairaiden aiheuttamien kulujen korvauksista. Varsinaisia voimia todellakin.

Jyväskylästä kerrotaan muun muassa seuraavaa:

Yhteiskuntaa ja sen palveluja tehdään tutuiksi vierailukäynneillä ja esittelyillä.

Mahtavaa. Kaikki hyötyvät, kun ensimmäiset opetettavat asiat ovat se, mistä löytyy yhteiskunnan palveluja ja se, miten niitä käytetään. Edempänä taas kerrotaan siitä kuinka maahanmuuttaja laatii kotoutumissuunnitelman työvoimatoimiston ja tarvittaessa myös kunnan edustajan kanssa.

Kielenopetusta, valmennusta, harjoittelua ja työtaitojen ajantasaistamista sisältävä suunnitelma laaditaan enintään kolmeksi vuodeksi. Erikoistapauksissa suunnitelma-aikaa voidaan pidentää kahdella vuodella.

Siis toisin sanoen parhaimmillaan viisi vuotta paapomista sitä varten, että tulija sysättäisiin julman työelämän oravanpyörään. Edelleen sanotaan, että maahanmuuttajan opiskellessa missä tahansa opinahjossa peruskoulusta korkeakouluun, hän saisi samat taloudelliset edut kuin työvoimakoulutuksessa ollessaan. Näin opintotukia tulorajojen mataluuden vuoksi takaisin maksavana opiskelijana ajattelee taas kerran sitä, kuinka ajauduttiin tilanteeseen, jossa maahan syntynyt ihminen on asetettu alempaan asemaan kuin muualta tullut.

Vuonna 2005 työhön pääsi 3800 alle kolme vuotta Suomessa asunutta kotoutujaa.

Tämä lause kertoo valtavasti niin tästä mahtavasta potentiaalista kuin julkisen sektorin toiminnasta ja ajatusmaailmastakin. Rovaniemellä puolestaan kerrotaan keksityn keinot pitää ennen etelään suunnanneet pakolaiset kaupungissa.

Olemme jo muutaman kerran järjestäneet pakolaisille ryhmäpalvelun heti, kun ryhmä on saapunut kaupunkiin. Tulijoille on yhteisvoimin annettu perusteellista tietoa heidän uudesta ympäristöstään ja tärkeistä palveluista.

Tulokset ovat olleet selvästi myönteisiä kaikkien kannalta, Anne-Mari Suopajärvi toteaa. Tulijoille on syntynyt tunne, että he ovat tervetulleita uusiksi kaupunkilaisiksi ja heidän hyvinvoinnistaan halutaan pitää huolta.

Ryhmäpalveluissa ovat mukana useimmat tulijoille tärkeät toimijat: työvoimaviranomaiset sekä sosiaali- ja terveystoimen ja koulutoimen edustajat. Tutuiksi tulevat myös päivähoidon, terveyskeskuksen, asuntotoimiston, poliisin ja Kelan palvelut.

Pakolaisten uudesta vastaanottomallista on ollut hyötyä myös palvelujen tarjoajille: yhteistyö on helpottunut ja verkosto on vahvistunut. Hyötyjiä ovat uusien rovaniemeläisten lisäksi kaikki entisetkin kaupunkilaiset.

Toisin sanoen kaikki mahdolliset tahot ovat hyysäämässä toiselta puolelta maailmaa rahdattuja pakolaisia. Tässä pätkässä oli tosin ensimmäinen varsinainen esimerkki siitä, miten suomalainenkin hyötyy. Julkinen palveluntarjoaja nimittäin, eikä tässäkään tapauksessa tarvitse ajatella sen pidemmälle mistä raha tulee. Logiikka on sama kuin ydinvoimakeskusteluissa vihreiden saadessa sähkön pistorasiasta. Viimeinen lause on taas samaa vanhaa pajunköyden syöttämistä ilman mitään tietoa perusteluista. Miten kaikki entisetkin rovaniemeläiset hyötyvät maahanmuuttajien hyysäämisestä? Sitenkö, että syrjityksi itsensä muussa tapauksessa kokevat kulttuurinrikastajat eivät ala rötöstelemään? Eikö vertailukohteen tulisi kuitenkin olla se, mikä tilanne olisi kokonaan ilman pakolaisia?

Pakolaiset ja turvapaikanhakijat tuovat myös työpaikkoja!

Niin tuovat. Nimittäin julkiselle sektorille, joka ei tuota mitään. Julkinen sektori ei ole kasvattamassa yhteistä kakkua vaan ainoastaan jakamassa sitä. Tässä tapauksessa en ala puimaan julkisen sektorin välttämättömiä toimintoja, vaan pointti on muualla. Työpaikkojen lisääminen kyseisellä tavalla julkisella sektorilla on typerämpää hommaa kuin hölmöläisten peitonjatkaminen.

Noin 10 - 20 % turvapaikanhakijoista saa jäädä maahan. Heistä monet ovat turvapaikkakäsittelyn aikana oppineet suomea.

En mene kieltämään, etteikö joku suomea oppisi. Kyse on lähinnä siitä, millainen taso on saavutettu. Kuka tahansa Kanarian saarille lomalle menevä suomalainenkin osaa sanoa ”Una cerveza, por favor”, muttei silloin kannata vielä hehkutella espanjan taidoillaan. Siitä tasosta, minkä maamme näkyvimmät maahanmuuttajat, somalit, ovat saavuttaneet parhaimmillaan 17 vuoden aikana, saa selkoa Youtubesta kirjoittamalla hakukenttään ”Zahra Abdulla”.

Jatketaan matkaa Kotkaan.

Tulijoiden lisääntyminen otetaan huomioon kaupungin kaikessa toiminnassa. Se näkyy mm. palvelu- ja työllisyysstrategioissa, koordinaattori Jaana Kosonen kertoo. Ohjelman toteutumista seurataan maahanmuuttotoimikunnassa, johon kuuluu kaupungin hallinnonalojen lisäksi myös työhallinnon ja poliisin edustajia, kouluttajia ja maahanmuuttajia.

Ohjelman viesti on yksinkertainen: maahanmuutto on tervetullutta ja sen lisääntymiseen pitää varautua, Jaana Kosonen tiivistää. Myönteiset tulokset alkavat jo näkyä – myös kaupungin ilmapiirissä!

Olen pahoillani toistaessani itseäni, mutta myöskään Kotkan kohdalta en löydä minkäänlaista perustelua näille myönteisille tuloksille ja sille, minkä vuoksi maahanmuutto on tervetullutta. Myönteinen tulos näkyy kaupungin ilmapiirissä luultavasti sillä perinteisellä tavalla, jossa katukuvaan on saatu ihanaa eksoottista värinää samalla, kun suvaitsevaisuus on saatu pisteeseen, jossa eri mieltä olevat on vaiennettu.

Maahanmuuttajien vastaanotto on yhteispeliä, joka onnistuu, kun kaikki vaikuttajat ja toimijat saadaan työskentelemään yhdessä. Onnistunut kotouttaminen ei ole pelkästään työvoimatoimiston ja sosiaalitoimen asia; tarvitaan myös mm. koulutoimen, palveluntarjoajien ja elinkeinoelämän sitoutumista. Myös vapaaehtoiset toimijat – yhdistykset, yksittäiset kuntalaiset ja aiemmin muuttaneet – voivat antaa muuttajien kotoutumiseen arvokkaan panoksen.

Tarvitaan yhtä ja toista sekä yhden ja toisen panosta. Kuka puuttuu joukosta? Maahanmuuttaja itse. Hänellä ei näytä olevan työministeriön mukaan minkäänlaista vastuuta omasta kotoutumisestaan. Mikään ihme tämä ei tietenkään kenellekään asioita seuraavalle ole. Nyt sen vain voi lukea jopa virallisesta julkaisusta itsestään.

Maahanmuuttajan alkuvaiheen kieliongelmiin antaa apua maamme asioimistulkkikeskusten verkosto. 70 kielellä annettava palvelu tilataan paikan päälle tai etätulkkauksena. Valtio korvaa kunnille tulkkaukset, joita pakolaiset alkuvaiheessa tarvitsevat asioidessaan kunnan palveluissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Jokainen voi päässään laskea kuinka paljon tämä valtion puissa kasvavalla rahalla kustannettava tulkkaus maksaa vuosittain.

Viimeisenä esimerkkikuntana on Lahti. Siellä on saatu kohtalaisia tuloksia terveeseen järkeen perustuvalla metodilla: Viemällä maahanmuuttajat suomalaisten ja suomalaisen kulttuurin keskelle käytännön tilanteisiin. Heureka! Pakko on paras kirittäjä. Jos maahanmuuttajille tehtäisiin saman tien selväksi, ettei täällä aleta katsoa minkään sorttista törttöilyä, homma luultavasti onnistuisi edes jonkin verran paremmin. Nyt käytäntö on se, että heidät kasvatetaan pumpulissa ja päähän iskostettava ajatus kuuluu:

Mitä Suomi voi tehdä hyväkseni?

Kukaan ei iskosta maahanmuuttajan päähän kysymystä:

Mitä minä voisin tehdä Suomen hyväksi?

Olisiko tuo liikaa vaadittu? Onhan hän sentään mahdollisesti pakolainen ja kokenut elämässään kovia. Jokainen voi miettiä asiaa asettumalla samaan tilanteeseen. Olet persaukinen syystä tai toisesta, kämppä on mennyt alta, viinakin on maistunut ja olet saanut tuon tuosta turpaasi kadulla. Joku tulee ja pyytää sinut kotiinsa, pesee sinut ja lopuksi syöttää ja juottaa. Kysytkö tuossa tilanteessa, mitä voisit saada lisää vai olisiko liikaa vaadittu, että osoittaisit jonkinlaista kiitosta saamastasi avusta?


Jos rehellisesti puhutaan, erilaisuusesite on kammottavaa luettavaa. Mieleen tulee erilaisia vaihtoehtoja. Ovatko ne oikeasti niin tyhmiä, että uskovat tuon kaiken kirjoittamansa? Luulevatko ne meidän olevan niin tyhmiä, että uskoisimme kyseisen lööperin? Olemmeko me todellakin niin aivottomia, että nielemme tuon kaiken? Jos asiasta täytyy löytää jotain positiivista, tämä positiivinen asia on se, että esitteen takana on julkisen sektorin toimija. Julkinen sektori ei kykene toimimaan tehokkaasti ja vakuuttavasti kuten tämäkin onneton esite kertoo. Sen lisäksi, että sieltä löytyy useampikin kirjoitusvirhe, on esitteen uskottavuus ylipäätään jossain TV Shopin mainosten tasolla. Samoja kuluneita mantroja ja maahanmuuton autuaaksi tekeviä huudahduksia hoetaan ilman pienintäkään perustelua tyyliin ”Ab Gym Prolla treenaaminen on tehokasta ja hauskaa. Kolmen minuutin viikoittainen treeni saa sinut maratonkuntoon kahdessa kuukaudessa.” Koomisena yksityiskohtana mainittakoon esimerkiksi esitteen kuvat: erivärisiä ihmisiä työasuissaan komeilee läystäkkeen sivuilla riemusanoman saaton lomassa. Ilmeisesti on kuitenkin ollut liian vaikeaa löytää työläisiä sorvinsa ääressä, joten sama valkoihoinen mies esiintyy kahteen otteeseen (sivut 7 ja 15). Mikäli monikulttuurisuushypetyksen takana olisi tässä tapauksessa jokin vakavasti otettava yksityinen taho, jälki olisi huomattavasti uskottavampaa ja olisimme taas nopeammassa syöksykierteessä. Toisaalta, jos valtio toimisi kuten liikeyritys, olisi kyseisenlainen maahanmuutto lopetettu alkuunsa. Liikeyrityksen täytyy nimittäin vastata omistajilleen ja kasvattaa heidän omaisuuttaan. Jos ajatellaan joidenkin vaalimainosten tapaan Suomea yrityksenä ja suomalaisia sen omistajina, palvelevatko yllä käsitellyt toimet omistajien päämääriä? Edistävätkö ne suomalaisten etua ja kasvattavatko ne suomalaisten hyvinvointia? Pitäisikö Suomi-nimisen yrityksen omistajien vaatia parempaa ja enemmän, ja antaa tarvittaessa johtajilleen kenkää? Niinpä niin. Tässäpä kysymyksiä pohdittavaksi sateisen kesäpäivän ratoksi.

--------

Kirjoittanut Huolestunut.

Kirjoittajan omaan blogiin tästä.

Kehitysavusta

Yhteistyötä kehitteillä myös "Pakolais- ja kehitysmaapolitiikan kustannuksia" -blogin kanssa. Kirjoittajan luvalla julkaisen täällä uudestaan hänen oman käännöksensä saksalaisen Der Spiegelin artikkelista, joka kertoo kenialaisen taloustieteilijän mietteistä kehitysapua koskien.

(Juuri tämän kirjoituksen julkaisu on oma valintani, koska mielestäni asia ansaitsee kaiken mahdollisen lisänäkyvyyden.)

--------

Kehitysavusta

Suomi antoi kehitysapua 2006 0.3% bruttokansantuotteesta. Bruttokansantuote oli 2006 n. 145 miljardia euroa (arvio CIA world factbook). Tästä tulee n. 450 miljoonaa Euroa. Blogin pitäjä on aina pohtinut, että tämä raha menee kankkulan kaivoon. Apu passivoittaa, apu laiskistaa, apu tuhoaa omaa aloitekykyä.

Sitten sattui silmiin saksalaisen SPIEGELin artikkeli, jossa kenialainen taloustieteilijä paremmalla asiantuntemuksella on päätynyt samaan.

Lukekaa ja ihmetelkää.

Alkuperäinen linkki (englanniksi) :

http://www.spiegel.de/international/spiegel/0,1518,363663,00.html


"Jumalan tähden , olkaa hyvä ja lopettakaa apu"


Kenialainen taloustieteilijä James Shikwati, 35, kertoo, että apu Afrikkaan tekee enemmän tuhoa kuin hyötyä. Innokas globalisaation kannattaja puhui SPIEGELin kanssa lännen kehitysavun haitallisista vaikutuksista Afrikassa, Afrikan lahjotuista hallitsijoista ja taipumuksesta liioitella AIDS ongelmaa.

SPIEGEL: Herra Shikwati, kehittyneiden maiden G8 kokouksessa Gleneaglesissa on tarkoitus vauhdittaa kehitysapua Afrikkaan....

Shikwati: ... Jumalan tähden , olkaa hyvät ja lopettakaa.

SPIEGEL: Lopettakaa? Teollistuneet maat lännessä haluavat poistaa nälän ja köyhyyden.

Shikwati: Tälläiset aikeet ovat vahingoittaneet manterettamme viimeisen 40 vuoden aikana. Jos teollistuneet maat todella välittäisivät afrikkalaisista, heidän pitäisi lopulta lopettaa tämä hirvittävä apu. Maat, jotka ovat saaneet eniten apua ovat juuri huonoimmassa kunnossa. Huolimatta miljardeista dollareista, jotka on lahjoitettu Afrikkaan, manner on ja pysyy köyhänä.

SPIEGEL: Onko sinulla selitys tähän ristriitaan.

Shikwati: Jättimäistä byrokratiaa rahoitetaan (avustusrahoilla), korruptiota ja laiskuutta edistetään. Afrikkalaisia opetetaan kerjäläisiksi eikä tulemaan toimeen omillaan. Lisäksi kehitysapu heikentää paikallisia markkinoilta kaikkialla ja sammuttaa kaiken yrittelijäisyyden, jota me epätoivoisesti kaipaisimme. Niin kummalliselta kuin se kuullostaakin: Kehitysapu on yksi syistä Afrikan ongelmiin. Jos länsi lopettaisi nämä avustumaksut, tavalliset Afrikkalaiset eivät sitä edes huomaisi. Vain kehitysavun parissa toimivat saisivat kovan iskun, minkä vuoksi he ylläpitävät käsitystä, että maa lakkaa pyörimästä ilman tätä kehitysapua.

SPIEGEL: Jopa Kenian kaltaisissa maissa ihmiset kokevat nälkäkuolemia joka vuosi. Jonkun on autettava.

Shikwati: Mutta kenialaisten on itse autettava näitä ihmisiä. Kuivuuden aikana korruptoituneet politiikkomme Keniassa refleksinomaisesti huutavat apua. Avunpyynnön saavuttaessa YK:n Maailman Ruoka Ohjelman--- joka on byrokraatteja täynnä oleva massivinen virasto, joka on ristiriitaisessa tilanteessa, toisaalta on tarkoituksena tastella nälkää vastaa, toisaalta heidän työpaikkansa eivät olisi olemassa ilman nälkää. On hyvin luonnollista, että he hyväksyvät avunpyynnon. Eikä ole poikkeuksellista, että he pyytävät samalla jonkinverran enemmän rahaa kuin afrikkalainen hallitus alunperin pyysi. Sitten he välittävät pyyntönsä päämajaan ja ennenpitkää useita tuhansia tonneja maissia laivataan Afrikkaan.....

SPIEGEL: ... maissi, joka pääosin tulee valtavilla maataloustuilla tuetuilta amerikkalaisilta ja eurooppalaisilta viljelijöiltä.

Shikwati: ... jossain vaiheessa nämä maissilastit sitten saapuvat Mombasan satamaan. Osa lastista menee suoraan moraalittomien politiikkojen käsiiin, jotka sitten välittävät ne omalle heimolleen edistääkseen menestystään seuraavassa vaalissa. Toinen osa menee mustaan pörssiin, jossa maissi myydään äärimmäisen halpaan hintaan. Paikalliset viljelijät voivat lopettaa työnsä samantien; kukaan ei pysty kilpailemaan YK:n ruoka-apuohjelman kanssa. Paikalliset viljelijät ajetaan perikatoon tässä paineessa, Kenialla ei ole enään viljavarastoja , jos seuraavanakin vuonna tulee kuivuus. Tämä on yksinkertainen, mutta tappava kierre.

SPIEGEL: Jos Maailman Ruoka-apuohjema ei tekisi mitään, ihmiset näkisivät nälkää.

Shikwati: Ei minun mielestäni. Siinä tapauksessa kenialaiset, kerrankin, olisivat pakotettuja aloittamaan kauppasuhteet Ugandaan tai Tansaniaan ja ostamaan ruokansa sieltä. Tämäntapainen kauppa olisi elintärkeää Afrikalle. Se pakottaisi meitä kehittämään omaa infrastruktuuria, samalla kuin tekemään valtioiden välisiä rajoja - jotka muuten ovat eurooppalaisten piirtämiä- läpäisevämmäksi ja myös pakottaisi meitä tekemään lakeja, jotka suosivat markkinataloutta.

SPIEGEL: Pystyisikö Afrikka oikeasti itse ratkaisemaan ongelmansa?

Shikwati: Tottakai, nälän ei pitäisi olla mikään ongelma Saharan eteläpuoleisssa maissa. lisäksi alueella on valtavat luonnonvarat: öljyä, kultaa, timantteja. Afrikka on aina ollut vain muotokuva kärsimyksestä, mutta suurin osa arvioista on runsaasti liioiteltuja. Teollistuneissa maissa on käsitys, että Afrikka tuhoutusi ilman kehitysapua. Mutta uskokaa minua, Afrikka on ollut olemassa ennen kuin te eurooppalaiset tulitte tänne. Ja me emme silloin mitenkään huonosti pärjäänneet.

SPIEGEL: Mutta AIDSia ei ollut silloin.

Shikwati: Jos joku uskoisi kaikki hirvittävät raportit, kaikkien kenialaisten pitäisi olla jo kuolleita. Mutta, testejä tehdään kaikkialla ja on ilmennyt, että luvut ovat valtavasti liioiteltuja. Ei ole olemassa kolmea miljoonaa infektoitunutta kenialaista. Yhtäkkiä, niitä onkin vain n. miljoona. Malaria on ihan yhtä iso ongelma, mutta ihmiset eivät vain puhu siitä.

SPIEGEL: Ja miksi niin on?

Shikwati: AIDS on valtava bisnes, ehkä Afrikan isoin bisness. Mikään ei voi tuoda niin paljon avustusrahoja kuin suuret järkyttävät AIDS-luvut. AIDS on poliittinen tauti täällä ja meidän on oltava erittäin epäluuloisia.

SPIEGEL: Amerikkalaiset ja eurooppalaiset ovat jäädyttäneet rahavarat, jotka aiemmin piti olla suunnattu Kenialle. Maa on ollut liian korruptoitunut, he sanovat.

Shikwati: Pelkään, kuitenkin, että rahavarat kuitenkin ennenpitkää siirretään. Kaikenkaikkian jonnekin sen on mentävä. Valitettavasti eurooppalaisten kammottava tarve tehdä hyvää ei ole enää järjellä selitettävissä. Ei ole mitään syytä siihen, että välittömästi, kun uusi Kenian hallitus on valittu -- johtajan muutos, joka lopetti Daniel arap Moin diktatuurin-- , rahahanat äkillisesti avautuvat ja avustusrahaa virtaa maahan.

SPIEGEL: Tämäntyyppinen apu on yleensä korvamerkitty erityisiin kohteisiin, kuitenkin.

Shikwati: Se ei muuta yhtään mitään. Miljoonia dollareita on korvamerkitty AIDSin vastaiseen taisteluun, mutta rahat makaavat yhä kenialaisilla pankkitileillä. Politiikkomme hukkuvat rahaan ja pyrkivät vetämään välistä mahdollisiman paljon. Edesmennyt tyranni Keski-Afrikassa Jean Bedel Bokassa, kyynisesti totesi oleellisen:" Ranskan hallitus maksaa kaikesta maassamme. Pyydämme rahaa Ranskan hallitukselta, saamme sen ja sitten tuhlaamme sen."

SPIEGEL: Lännessä on paljon ihmisiä, jotka kokevat myötätuntoa haluten auttaa Afrikkaa. Joka vuosi, he lahjoittavat rahaa ja pakkaavat vanhat vaatteensa keräyslaatikoihin...

Shikwati: .... ja he täyttävät markkinamme tälläisella tavaralla. Voimme ostaa näitä lahjoitettuja vaatteita niin sanotuissa kirpputoreissa (engl."Mitumba markets"). Jotkut saksalaiset käyttävät muutaman dollarin saadakseen käytetyn Bayern Munchen tai Werder Bremen peliasun, toisinsanoen, vatteet, joita saksalaiset lapset lähettivät afrikkaan hyvässä tarkoituksessa. Sen jälkeen, kun he ovat ostaneet nämä peliasut, he kauppaavat ne Ebayssa ja lähettävät takaisin Saksaan-- kolminkertaisella summalla. Tämä on sulaa hulluutta....

SPIEGEL: ... ja toivottavasti poikkeus.

Shikwati: Miksi meille lähetetään näitä vaatevuoria? Kukaan ei palele täällä. Sensijaan, vaatturimme menettävät elantonsa. He ovat samassa asemassa kuin maanviljelijät. Kukaan Afrikan matalapalkkainen ei ole riittävän kustannustehokas pystyäkseen pärjäämään lahjoitetuille tuotteille. 1997 meillä oli 137000 työntekijää Nigerian vaateteollisuudessa. 2003 mennessä luku on pudonnut 57000:teen. Tulos on sama kaikilla muillakin aloilla, missä on ylipursuavaa avunantoa ja hatarat afrikkalaiset markkinat romahtavat.

SPIEGEL: Toisen maailmansodan jälkeen, Saksa pääsi jaloilleen amerikkalaisten antamalla rahalla Marhall avun puitteissa. Eikö tätä voida sanoa onnistuneeksi kehitysavuksi?

Shikwati: Saksan tapauksessa, vain tuhoutunut infrastruktuuri oli korjattava. Huolimatta taloudellisesta kriisistä Weimarin Tasavallassa, Saksa oli hyvin teollistunut maa ennen sotaa. Tsunamin aiheutettamat vahingot Thaimaassa kyetään myös korjaamaan vähäisellä rahalla ja jälleenrakennusavulla. Afrikan, kuitenkin, on itse otettava ensimmäiset askeleensa kohti modernisuutta. On muutettava asennetta. Meidän on lopetettava kokemasta itsemme kerjäläisinä. Näinä päivinä afrikkalaiset näkevät itsensä uhreina. Toisaalta, kukaan ei osaa kuvitella afrikkalaista liikemiehenä.

Muuttaaksemme nykyisen tilanteen, auttaisi paljon, jos apuorganisaatiot vain poistuisivat.

SPIEGEL: Jos he tekisivät tämän,monta työpaikkaa menetettäisiin välittömästi.....

Shikwati: ... keinotekoisesti luodut työpaikat ensinnäkin väärentävät todellisuutta. Työpaikat ulkomaiden avustusorganisaatiossa ovat tietenkin hyvin suosittuja, ja he valitsevat parhaat ihmiset. Kun apuorganisaatio tarvitsee autonkuljettajaa, useita kymmeniä hakee töitä. Ja koska ei ole hyväksyttävää, että avustustyöntekijän autonkuljeettaja puhuu vain omaa äidinkieltään, hakijan on tarpeellista puhua myös englantia sujuvasti --ja , ihannetapauksessa myös hyvätapainen. Sitten päädytään siihen, että afrikkalainen biokemisti ajaa avustustyöntekijää ympäriinsä ja hoitaa eurooppalaisen ruoan jakelua, pakottaen paikalliset viljelijät työttömiksi. Tämä on yksinkertaisesti hullua.

SPIEGEL: Saksan valtio on ylpeä siitä, että se seuraa tarkkaan mihin sen rahat päätyvät.

Shikwati: Ja mikä on tulos ? Katastrofi. Saksan hallitus heitti rahaa suoraan Ruandan presidentti Paul Kagamelle. Tämä mies, jolla on miljoonan ihmisen kuolema omatunnollaan-- ihmiset, jotka hänen armeijansa tappoi naapurimaassa Kongossa.

SPIEGEL: Mitä saksalaisten pitäisi tehdä?

Shikwati: Jos he todella haluavat taistella köyhyyttä vastaan, heidän tulisi kokonaan lopettaa kehitysapu ja taata Afrikalle mahdollisuus selviytyä itse. Viimeaikoina, Afrikka on kuin lapsi, joka välittömästi itkee hoitajaansa apuun, kun jotain menee pieleen. Afrikan olisi seisottava itse omilla jaloillaan.

Haastattelun teki Thilo Thielke

Käännetty saksasta englanniksi Patrick Kesslerin toimesta. Pena kääntänyt englannista suomeksi.

---------

Kirjoittanut Pena

Artikkeli kuvineen julkaistu aiemmin tuolla.

Pappi, rasismi ja suvaitsevaisuus

Pastori Kari Mansikka kirjoittaa Kotimaa-lehdessä rasismista. Pari poimintaa:

Juhannuksen alla näin neljän maahanmuuttajalapsen heittelevän kivillä sorsaa, joka on jo pitkään asunut kotimme lähellä olevassa lammessa.

Huomautin lapsia asiasta ja yllätyin lasten reaktiosta. Taloyhtiömme asukkaat ovat aina ajoittain huomauttaneet lapsia lintujen heittämisestä kivillä. Suomalaiset lapset ottavat ohjeesta vaarin ja luimistelevat pois paikalta. Maahanmuuttajalapset alkoivat kovalla äänellä haukkua minua ja pyysivät todistamaan, että sorsa kuuluu minulle. Sain muutaman aivan uuden nimityksen itselleni. Häkellyin hieman tilanteessa ja jäin hiljaa odottamaan, että tilanne lammella rauhoittuu.

Tilanteen rauhoittumista odotellessani oivalsin kuinka helposti rasismi voi syttyä ihmisessä.

...

Kiinalaiset antoivat paljon anteeksi kun ulkomaalainen puhui kiinaa tai opetteli maan ihmisten tavoille. Taiwanilaisten luona opin, että erilaisuus ja sen hyväksyminen on suuri rikkaus. Erilaisuuden hyväksyminen vaatii aina molemmanpuolista joustamista.

Kysymyksiä:

1) On siis hyväksyttävää huomauttaa suomalaisia sorsankivittäjiä, mutta maahanmuuttaja-kivittäjien kyseessä ollen huomauttaja syyllistyy rasismiin?

2) Tarkoittaako tämä kääntäen sitä, että jos pastori olisi ehtinyt kontrolloida ja hillitä "itsessään syttynyttä rasismia", hän ei olisi mennyt huomauttamaan kivittäjiä, vaan olisi kiltisti, hurskasta ja suvaitsevaista rakkautta tuntien katsellut tapahtumaa sivusta tai painanut nöyrästi päänsä, niinkuin hän lopulta joutuikin tekemään.

3) Tämäkö on se "erilaisuuden hyväksymisen suuri rikkaus"?

4) Missä oli sen erilaisuuden hyväksymisen "molemmanpuoleinen joustaminen"? Miten viatonta luontokappaletta kivittäneet maahanmuuttajalapset osoittivat joustavuuttaan? Niinkö, että sen sijaan että olisivat "luimistelleet pois paikalta" pelkurimaisten suomalaislasten tavoin, he olivat uteliaan kiinnostuneita josko pastori mahdollisesti omistaa sorsan ja innostuivat rohkeaa välittömyyttä osoittaen antamaan hänelle aivan uusia nimityksiäkin?

5) Miten vertaus kiinalaisten suvaitsevaisuudesta niitä ulkomaalaisia kohtaan, jotka opettelivat maan tavoille liittyy tarinaan pastorin omasta nöyrästä alistumisesta niiden edessä, jotka eivät osoittaneet mitään halua oppia?

6) Noudattaako pastorin ksenomaaninen "erilaisuuden rikkauden" edessä ryömiminen jotain kirkon uutta dogmia? Viittaan tähän.

Ei varmaan tarvitse jatkaa, keksikää itse lisää.

Rikollisen tuntomerkit

Taisin jonkin aiemman kirjoitukseni yhteydessä käydyssä keskustelussa ihmetellä, eikö rikollisia, esimerkiksi raiskaajia, haluta lainkaan enää nykyään saada kiinni, kun heistä ei yritetäkään antaa kunnollisia tuntomerkkejä.

On vain tummahkoja tai muuten vaan välimerellisiä eteläeurooppalaisia, ilmeisesti ilman mitään kuvailtavissa olevaa vaatetusta tai korkeintaan farkut jalassa kulkevia lyhythiuksisia, ilman partaa tai viiksiä, tai varsinkaan mitään persoonallisempia tuntomerkkejä omistavia "miehiä". Tai vaihtoehtoisesti kansallispukuisia naisia.

Tampereen Sorsapuistossa, leikkikenttäalueen länsilaidalla maanantai-iltana sattunut nuoren naisen raiskaustapaus tekee poikkeuksen sääntöön. Ainakin Hesari, Ilta-Sanomat ja Iltalehti ovat julkaisseet tekijästä seuraavat tuntomerkit:

Mies oli noin 170-180 sentin pituinen ja normaalivartaloinen. Hänellä oli vaaleat hiukset, jotka saattoivat olla värjätyt. Hiukset oli kammattu keskeltä jakaukselle. Miehellä oli ruskeat silmät, pitkät silmäripset ja kulmikkaat leukaperät. Hän oli pukeutunut sinisiin farkkuihin ja mustaan pitkähihaiseen paitaan.

Tampereen poliisi pyytää raiskauksesta jotain tietäviä tai tekijän mahdollisesti tunnistavia soittamaan poliisipäivystykseen numeroon 071 874 5800 tai jutun tutkijalle numeroon 071 874 5538.

Näin sitä pitää. Tällaisia muistan näiden uutisten takavuosinakin olleen. Tämä raiskaaja halutaan saada kiinni.

Tosin hän onkin vaaleahiuksinen kantasuomalainen... vai onko? Hetkinen, eihän siinä ihonväristä mitään puhuttu! Ja vaaleat hiukset saattoivat olla värjätyt... no, eipä spekuloida enempää, ettei kukaan ala kiihottumaan.

Tuntomerkit, joista ehdottomasti välittyy mielikuva vaaleaihoisesta pohjoismaalaisesta, vaikka sitä ihonväriä ei erikseen mainittukaan - tai oikestaan juuri sen takia, että sitä ei erikseen mainittu - ovat muilta osin niin tarkat, että kai se on se kuva joka niillä halutaankin antaa. Olkoon siis niin.

Tästä saamme hyvän vertailupohjan tuleviin vastaaviin uutisiin (ikävä kyllä niitä hyvin todennäköisesti vielä tulee - vielä on pitkää kuumaa kesää jäljellä) ja niissä julkistettaviin tekijän (tai tekijöiden) tuntomerkkeihin.

Niitä voisi oikeastaan kerätä tuonne kommentteihin, sikäli kun niissä on jotain huomionarvoista, esimerkiksi eufemismeilla kikkailua. Voihan sinne laittaa malliksi ja muistin virkistämiseksi muutaman kaikkein hupaisimmista aikaisemmistakin tapauksista, esimerkiksi viime talven ja kevään ajalta. Siitä vain, kellä sattuu tieto tallessa olemaan.

Miksi se ihonväri sitten on niin tärkeä? Voi kun voisin sanoa niin kuin yleensä, että eihän se olekaan. Tässä yhteydessä, kun pyydetään yleisöltä apua rikollisen kiinni saamiseksi, kyseessä on kuitenkin ihmisen kaikkein näkyvin, aivan ensimmäiseksi merkille pantava ominaisuus, siis ehdottomasti tuntomerkki numero 1.

Monikulttuurisessa yhteiskunnassa on monenvärisiä ihmisiä. Vaikka ihminen nykyään kuvailtaisiin muuten kuinka tarkasti tahansa, ilman mainintaa ihonväristä jää todennäköisesti jotain olennaista epämääräiseksi, arvailujen varaan. Yllä olevat tuntomerkit ovat tästä oiva esimerkki.

Muutenkin uutisten tulisi rehellisesti kuvata ympäröivää todellisuutta eikä yrittää muokata sitä. Ja vastuullisesti.

Rasistisia rikoksia 2

Kansanmedian ulkomaanuutinen kertoo Britannian ensimmäisen muslimikansanedustajan saamista tappouhkauksista. 1997 parlamenttiin valittu Mohammad Sarwar auttoi skottilaisen koulupojan Kriss Donaldin surmaajien saamisessa tuomiolle. Nyt Sarwar aikoo jättää politiikan, koska pelkää perheensä olevan vaarassa.

Uutinen ei kerro kuka häntä uhkaa. Sarwar itse sanoo näin:

“Perhettäni on uhattu. He sanoivat, että pojastani tehdään varoittava esimerkki. Hänelle tehdään sama kuin Kriss Donaldille. Minun henkeäni, poikieni henkeä ja lapsenlasteni henkeä on uhattu.”

Glasgowssa vuonna 2004 tapahtunut surmatyö tehtiin rasistisin motiivein:

"Sarwarin hyvät suhteet korkean tason pakistanilaisviranomaisiin olivat ratkaisevassa roolissa luovutusneuvotteluissa, kun teini-ikäisen Kriss Donaldin rasistisesta surmasta syytetyt Imran Shahid, Zeeshan Shahid ja Mohammed Faisal Mushtaq pakenivat Pakistaniin. Puolitoista vuotta kestäneiden neuvotteluiden jälkeen luovutus vihdoin onnistui ja Glasgowssa toimineeseen väkivaltaiseen jengiin kuuluneet miehet saatiin takaisin Britanniaan tuomiolle. Kolmikko sai kukin elinkautisen vankeusrangaistuksen Kriss Donaldin kidnappauksesta, kidutuksesta ja rasistisin perustein tehdystä murhasta. Tuomarin mukaan tappajat valitsivat 15-vuotiaan pojan uhrikseen vain siksi, että tämä oli valkoihoinen ja sattui kävelemään sillä alueella, josta miehet etsivät uhriaan."

Missä ovat tiedostavan mediamme rasismia kirkuvat otsikot nyt? Onko tästä ollut yhtään "virallista" uutista missään? Ehkä ne ovat vielä tekeillä ja julkaistaan sitten kun joku keksii, mihin kohtaan sana "äärioikeistolainen" saadaan tällä kertaa sijoitetuksi.

Krissiä muuten kidutettiin raa'asti ennen kuin hänet murhattiin. Hänet mm. sytytettiin tuleen hänen ollessa mahdollisesti vielä elossa, jolloin hänen ihonsa paloi 70-prosenttisesti. (Lähde)

Ruotsin uudet turvallisuusuhat

Ilta-Sanomat kertoo ruotsalaispoliisien vastustavan kiivaasti esitystä uudesta, "kiltimmästä" virka-asusta.

"Poliisin selvitysmies haluaa muuttaa sinilakkien tummanpuhuvaa asustusta "vähemmän aggressiiviseksi". Virkapuvusta halutaan myös riisua turha sotilaallisuus.

Esimerkiksi poliisin tumma paita haluttaisiin korvata vaaleansinisellä. Sotilaallisten kenkien sijasta virkavalta astelisi jatkossa nykyistä kevyemmissä jalkineissa."

"Poliisit pitävät esitystä ruotsalaislehti Svenska Dagbladetin mukaan pöyristyttävänä, ja heistä jo 1 500 on allekirjoittanut nimensä esitystä vastustavaan protestilistaan.

Selvitysmies ja Gävlen poliisimestari Lars-Göran Carlsson haluaa lisäksi kätkeä poliisin virka-aseen entistä paremmin ohikulkijoiden katseilta provokaation välttämiseksi."

Näin. Ruotsissa on siis löydetty uusi turvallisuusuhka - poliisi. Mitähän tavallinen medelsvensson tuumaa tästä. Onko häneltä kysytty, kokeeko hän hirmuista ahdistusta virkapukuisen poliisin nähdessään? Uskallan väittää pelkällä perstuntumalla, että ainakin valtaosa tavallisista suomalaisista kokee virkapukuisen, aseistetun järjestyksenvalvojan näkemisen rauhoittavana. Virkavalta on paikalla, tilanne on hallinnassa, yhteiskunta on järjestyksessä, kadulla on turvallista kulkea.

Ehkä Ruotsissa on toisin. Ovat tottuneet kansainvälisempään säpinään siellä? Kaikkea se monikulttuurille al(t)istuminen teettää. Yhteiskuntarauhan valvojien virkapuvusta tulee väkivaltaan provosoiva uhka! Suomalian Sanomat ehdottaa pahempien provokaatioiden välttämiseksi jotain paljon kiltimpää - kukkamekkoa.

*

Sveanmaalla on paljastunut myös toinen, mahdollisia provokaatioita aiheuttava kansallinen turvallisuusuhka - kansallislippu.

"Yksinäinen Ruotsin lippu rivitaloalueella, jolla asuu paljon maahanmuuttajia, voidaan helposti tulkita mielenosoitukseksi ja siten rasismiksi."

"Kaupungilla sitä vastoin saattoi hyvin liehuttaa sinikeltaisia lippuja, varsinkin, jos sattui olemaan ulkomaalainen tai ns. uusruotsalainen, kuten maahanmuuttajia kutsutaan. " [Kaleva 15.6.]

Ruotsissa on siis oikein, että ulkomaalainen uusruotsalainen maahanmuuttaja liputtaa sinikeltaisin värein, mutta syntyperäisen svenssonin käsissä lippu on rasismia. Hej på dig, du gamla, du fria. Och adjö.

*

Ruotsi näyttää tekevän kansallista itsemurhaansa päivä päivältä innokkaammin. Ja meirän nilkit painaa perässä.

Vihattu ruumis, hinta 150.000 taalaa

Rauhan Uskonto kiillottaa jälleen kilpeään. Salman Rushdien lyöminen ritariksi Briteissä on aihettanut korkean tason vastalausemyrskyn pakistanilaisten rauhan ja rakkauden lähettiläiden keskuudessa, vaikka Rushdie on itsekin intialais-pakistanilaista muslimisukua. Uskonnollisista asioista vastaava ministeri uhosi ensin tapahtuman jopa "oikeuttavan itsemurhaiskut" ja paikallisen islamilaispäivälehden Jomhuri Eslamin mukaan vanha kruunupää vain lyhentää teollaan Rushdien "säälittävää elämää". Asiasta kertoo Verkkouutiset.

(YLEn vastaava, huomattavasti "siistitympi" uutinen kertoo, että Pakistanin ulkoministeriön mukaan "Rushdie on kirjoituksillaan loukannut syvästi muslimien tunteita kaikkialla maailmassa". Niin, on vain yksi islam. Eikä se tuottanut iloista uutista tänäänkään.)

Poimintoja ensinmainitusta uutisesta omin korostuksin:

"Kohu brittikirjailija Salman Rushdien ritarinarvosta jatkui tiistaina Pakistanissa ja Iranissa. Pakistanissa uskonnollisista asioista vastaava ministeri Ejaz-ul-Haq meni niin pitkälle, että sanoi ritariuden jopa oikeuttavan itsemurhaiskut. Ministeri kuitenkin perui kantansa myöhemmin."

"Pakistanin senaatti puolestaan antoi tiistaina lausunnon, jossa se "paheksui Britannian hallituksen tylyä asennetta muslimeja kohtaan, koska se myöntää ritarinarvon Salman Rushdielle, joka on syyllistynyt jumalanpilkkaan pyhää profeettaa vastaan". Pakistan kutsui myös Britannian Pakistanin-suurlähettilään kuultavaksi asian vuoksi."

"Lahoressa maan itäosassa vajaat parisataa mielenosoittajaa poltti kuningattaren kuvan ja vaati Rushdiea luovutettavaksi johonkin muslimimaahan, jossa hänet voidaan tuomita sharia-lain mukaisesti. Myös monissa muissa kaupungeissa oli
mielenosoituksia."

"Iranissa Islamilaisten marttyyrien kunnioitus -niminen ääri-islamilainen liike korotti Rushdien tappamisesta lupaamaansa palkkiota 100 000 dollarista 150 000 dollariin."

"- Salman Rushdiesta on tullut vihattu ruumis, jonka kunniaa ei voida palauttaa millään tavalla, sivalsi parlamentin varapuhemies Muhammad Reza Bahonar puhuessaan parlamentille."

"Iranin uskonnollinen johtaja, ajatollah Ruhollah Khomeini langetti islamilaisen kuolemantuomion Rushdielle hänen kirjastaan Saatanalliset säkeet vuonna 1989. Khomeinin mukaan kirjassa pilkattiin profeetta Muhammadia. Iranin nykyinen hengellinen johtaja, ajatollah Ali Khamenei sanoi vuonna 2005, ettei tuomiota ole syytä perua."

Rauhan sanoja, rauhan tekoja.

Ja älköön kukaan kiihottuko, kyllä ainakin Suomi pyytää pian anteeksi. Varmuuden vuoksi.

Islamin lapset ja nuoret, osa III

(Oheinen, Huolestuneen kirjoittaman mielenkiintoisen "islamin lapset ja nuoret" -artikkelisarjan kolmas osa julkaistaan ensin täällä, osana kehittelyasteella olevaa yhteistyötämme.)


Islamin lapset ja nuoret, osa III

Yhteisöstä kertoo paljon tapa, jolla se kohtelee omia lapsiaan. Itse olen onnellisessa asemassa, koska olen syntynyt sivistysmaahan ja sivistyneeseen kulttuuriin. Pienestä pitäen olen tiennyt, että vaikka koko muu maailma kaatuisi niskaan, kotiin voisin aina mennä, ja että olisin aina tervetullut sinne. Kaikkialla ei ole kuitenkaan näin. Monet kokevat kurjan lapsuuden Suomessakin, mutta se ei ole mitään verrattuna oloihin muslimiyhteisöissä. Olen käsitellyt aihetta aiemmin jo täällä ja täällä.

The Jerusalem Post uutisoi reilu kuukausi sitten tapauksesta, jossa palestiinalaiset vanhemmat myivät 12- ja 13-vuotiaat tyttärensä 23- ja 25-vuotiaille miehille. Hinta oli 2700 Jordanian dinaaria eli alle 2900 euroa. Miehet on pidätetty syytettyinä alaikäisen raiskauksesta.

Tämä tapaus vie meidät takaisin orjuuden aikakauteen. Mikä on vielä tyrmistyttävämpää, on se, että miesten äiti sanoi tällaisen olevan hyväksytty käytäntö.

Palestiina esiintyy teksteissäni usein, koska mielestäni siellä harrastettava toiminta on sairasta. Se on jotain sellaista, mitä terveiden ja täysjärkisten ihmisten ei olettaisi harrastavan. Se on jotain sellaista, miltä kenenkään sivistyneen ihmisen ei tulisi sulkea silmiään. Mitä sinä teit lapsena tarhassa ollessasi? Leikit legoilla ja väritit värityskirjoja. Mitä lapsesi tekevät? Jotakuinkin samaa. Mitä palestiinalaisessa lastentarhassa tapahtuu? Tällaista.

Mikä on korkein pyrkimyksesi? Kuolema Allahin puolesta.

Onko kyseessä sitten jokin uusi ilmiö, kun lapset on puettu sotilaiksi ja heille on laitettu aseet käsiinsä. Joko oikeat aseet tai leikkisellaiset? Miltä vuodelta luulet tämän lehdenkannen olevan peräisin? 2007? 2000? Ei, se on Life-lehden kansi vuodelta 1970. Toisin sanoen kuvassa olevat lapset ovat nyt nelikymppisiä. Uskotko, että Israel on ainoa syyllinen Lähi-idän rauhaprosessin toivottomuuteen? Mahtaisiko myös palestiinalaisissa olla vikaa, vaikka tiedotusvälineet antaisivatkin muuta ymmärtää.

Palestiina ei ole suinkaan ainoa paikka, jossa jokin viestii muslimikulttuureissa jonkin olevan todella pahasti pielessä. Pakistanin luoteisosassa islamistit pommittivat viime vuonna ainakin neljää tyttökoulua ja levittivät uhkauksia, joissa kehottivat tyttöjä pysymään kotona (linkki). Epäislamilaista naisten kouluttautumista vastustava vaikutusvaltainen saarnaaja, Maulana Fazlullah, perustelee toimintaa seuraavasti:

Naisia on kehotettu pysymään neljän seinän sisällä. Miehille on annettu etuoikeus Jumalan toimesta.

Tyttökoulujen pommituksen ohella Pakistanissa kunnostaudutaan muun muassa kaappaamalla koululaisia koulutettavaksi vähän erilaisiin tarkoituksiin. Kidnapatut lapset viedään koulutusleireille, joissa heistä koulitaan jihad-taistelijoita (linkki). Pakistanin lisäksi koulua käyvät lapset joutuvat islamistien tulilinjalle ainakin Thaimaassa ja Afganistanissa. Jälkimmäinen on maa, jossa lukutaidottomien osuus on 70 % väestöstä.

Irakissa lapset on valjastettu pommintekoon vääräuskoisia miehittäjiä vastaan (linkki). 11-vuotias Seif Abdul-Rafiz kertoo:

Olin todella peloissani aluksi, mutta sitten vanhempani sanoivat minulle, että pommien valmistus on hyvä asia kahdesta syystä. Ensimmäinen on auttaa perhettä syömään. Toinen on taistella miehitystä vastaan.

IIA:n (Iraq Aid Association) edustaja Fatah Ahmed kertoo:

He (lapset) ovat suorassa kontaktissa vaarallisten kemikaalien kanssa. Väärin käsiteltyinä ne voivat aiheuttaa lasten kuoleman. Meillä on varmaa tietoa, että ainakin kolme lasta on kuollut valmistaessaan pommeja.

Yli 40 lasta pommintekoon kouluttanut Abu Katib puolustautuu sanomalla, että lasten täytyy työskennellä ja heillä on töitä tarjolla. Ketään ei pakoteta mihinkään, mutta jos lapset tulevat töihin, heidän on syytä työskennellä kovaa. Jos lapset työskentelevät hyvin, heille ei käy mitenkään. Katib lisää:

Olemme lähellä kaiken aikaa. He työskentelevät turvallisissa oloissa ja polttavat itsensä kemikaaleilla harvoin. Jos näin käy, meillä on sairaanhoitajat ja lääkäri heitä varten.

Toisaalla kapinalliset kuitenkin myöntävät oikeat syyt. Lapset ovat halvempia, työskentelevät nopeammin eivätkä kiinnitä aikuisten tavoin turvallisuusjoukkojen huomiota. Jokainen voi muutenkin miettiä omassa päässään näinköhän täyden anarkian vallassa olevassa maassa pommeja tehtaileville lapsille tarjotaan työetuina sairaanhoitajien ja lääkärin palvelut vahinkotilanteissa. Itse ainakin rohkenen epäillä.

Se kehitysmaiden tapahtumista. Vilkaistaan miten tunnetun onnistuneesti länsimaisiin yhteiskuntiin integroituneet muslimit toimivat sivistyneeseen maailmaan tultuaan. Australiassa hengellinen johtaja, sheikki Taj Din al-Hilali, kertoi oppilailleen, että jokaisen muslimin on liityttävä pyhään sotaan, mikäli jokin islamilainen valtio joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Tämä siinäkin tapauksessa, että se tarkoittaisi vihollislasten tappamista. Toisaalla nuorisojohtaja, sheikki Shady Suleiman, kertoi oppilailleen, että olisi itsepuolustusta tappaa taistelussa hyökkäävät lapset. Nämä lausunnot eivät yllätä minua millään tavalla. Mikäli kuitenkin oletetaan, että tämä mahdollinen sota tapahtuu länsimaalaisten ja muslimien välillä, sheikki Suleimanin olisi hyvä tietää, että lasten taistelussa käyttämistä esiintyy lähinnä heidän puolellaan. Sivistyneessä maailmassa lapset pidetään viimeiseen saakka pois taistelukentältä.

Suomessakin uutiskynnyksen rikkoneessa 20-vuotiaan Banaz Mahmodin kunniamurhassa Iso-Britanniassa motiivina toimivat liika länsimaalaistuminen ja väärään mieheen rakastuminen. Nuorempana tyttö oli jo joutunut pahoinpidellyksi isänsä toimesta, koska oli käyttänyt hiuskiinnettä. Lopulta muun muassa 16-vuotiaana järjestetyssä pakkoavioliitossaan hakatuksi ja raiskatuksi tullut nuori nainen aiheutti perheellensä niin kovan häpeän, että hänet oli yksinkertaisesti pakko tappaa ja sulloa matkalaukkuun haudattavaksi talon perustuksiin. Niinpä niin.

Aamulehden jutussa kerrotaan lisäksi, että Iso-Britanniassa on viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtunut ainakin 25 kunniamurhaa islamilaisten sukulaisten toteuttamina. Sana "ainakin" pelastaa lauseen suoranaiselta valehtelemiselta. Uskallan nimittäin väittää, että kyseinen 25 on pahasti alakanttiin arvioitu luku 1,8 miljoonan muslimin Iso-Britanniassa. Äskettäisiä tapauksia ovat yllä mainitun lisäksi muun muassa pakistanilaistaustaisten 17-vuotiaan Sana Alin ja 19-vuotiaan Rabia Sanin murhat ja älkööt kukaan luulko, että lähellekään kaikki Iso-Britannian kunniamurhat tulisivat allekirjoittaneen tietoon.

Edelleen Brittein saarilta kerrotaan 11-vuotiaan bangladeshiläisalkuperää olevan tytön pelastuneen järjestetyltä avioliitolta (linkki). Tapauksen sanotaan olleen yksi 5000 jutusta, jotka hallituksen pakkoavioliittoyksikkö on käsitellyt. Ministeri Baroness Scotland sanoo:

Se (pakkoavioliitto) on jotain, mitä ei saisi tapahtua modernissa maailmassa - se ei ole kunnioitettava kulttuuri- tai uskonnollinen traditio.

Sillä ei ole myöskään mitään tekemistä kunnian kanssa - voimaan ja vihamielisyyteen perustuvassa avioliitossa ei voi olla mitään kunniaa.

Kehotan kiinnittämään huomiota kahteen eri asiaan. Ensimmäinen on se, että pakkoavioliittotapaukset eivät ole mitään harmittavia yksittäistapauksia vaan huomattavan yleisiä. Käytännössä ne ovat vakiintunut tapa, joka ei häviä uudessakaan maassa. Toinen taas on se, että ongelma on todellakin niin laaja, että sen vuoksi on nähty tarpeelliseksi perustaa oma yksikkönsä tutkimaan ja kitkemään asiaa. Kuka maksaa tämän lystin? Moskeijoiden rakentamista Eurooppaan rahoittava Saudi-Arabia vaiko kenties joku muu taho...

Niin pakkoavioliitot kuin kunniamurhatkin ovat ongelmia, jotka järjetön maahanmuuttopolitiikka tuo tullessaan. Ongelmia, joita ei ole käytännössä esiintynyt ennen muslimien valtaisaa maahanmuuttoa. Näiden ongelmien ratkaisu lankeaa pääosin kantaväestön maksettavaksi, kun tunnetaan muutenkin eniten ongelmia aiheuttavan muslimiväestön työttömyysluvut ja sitä kautta muodostuva huomattavasti keskivertoa pienempi veronmaksukyky. Kun vielä otetaan huomioon, että kunniamurhien motiivina on käytännössä tyttöjen länsimaalaistuminen, en voi olla miettimättä taas kerran, millä ihmeen logiikalla tällaisia ihmisiä on järkeä ottaa sivistyneeseen Eurooppaan. Ihmisiä, jotka muuttavat länsimaihin paremman elämän perässä ja muutaman vuoden kuluttua sitten tappavat omia lapsiaan, jotka ovat oppineet elämään tuon paremman elämän mahdollistaneen systeemin ehdoilla.

Kirjoittanut "Huolestunut"

Kuka on rasisti?

Monikulttuurisuutta ja monietnistä yhteiskuntaa kritiikittömästi kannattava avarakatseinen ja ennakkoluuloton suvaitsevainen suhtautuu maahanmuuttajiin yhtenä ryhmänä, suomalaista elämänmenoa ehdottomasti rikastuttavana pohjattomana voimavarana.

Hänestä on ihanaa kun ulkomaalaiset tuovat eksotiikkaa ja värinää ankeaan arkeemme. Mitä kauempaa ja mitä erilaisempi tulija on, sitä kohottavampaa häntä on suvaita.

Tässä yhteydessä suvaitseminen ei tarkoita sietämistä, vaan kieroutunutta palvontaa. Paitsi että innokas suvaitsevainen nostaa palvontansa kohteen jalustalle korostaakseen tämän rikastavaa erilaisuutta mahdollisimman näkyvästi - tosin vain positiivisissa yhteyksissä - hän kapuaa samalla itse, palvottavansa olkapäästä tukea ottaen ja tämän mahdollisesta vaivaantumisesta vähät välittäen, vielä korkeammalle jalustalle.

Sieltä hänen on helpompi säteillä moraalista ylemmyyttään kaikkia alempiarvoisia, erityisesti tavallista "rahvasta" kohtaan. Mitä enemmän näitä olkapäitä joista ponnistaa on, sitä korkeammalle ja näkyvämmin moraalisäteilijämme pääsee omaa paremmuuttaan säteilemään ja sitä tukevammin hän seisoo huonompiaan tuomitsemassa.

Yhtä asiaa suvaitsevaisuus-intoilijamme ei huomaa: miten alentuvasti hän kohtelee sitä erilaisuutta, jota hän on palvovinaan.

Kulttuurinrikastaja on kukkahattutädille tai -sedälle vain keppihevonen, jonka ei tarvitse yleisen rikastuttavuutensa osoittamiseksi tehdä mitään. Hänen rooliinsa ei kuulu oman aktiivisuuden osoittaminen omien asioidensa hoitamiseksi, tai mikä pahinta, integroituakseen mahdollisimman kivuttomasti suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi.

Kukkikset kyllä hoitavat hänen asiansa niin, ettei sellaista moraalikiipeilytelineet romuttavaa vahinkoa pääse tapahtumaan. Halinallen ei kuulu tehdä työtä, eikä hänen tarvitse osata suomen kielestä kuin yksi sana - rasisti. Kukkikset opettavat sen hänelle ensi töikseen ja huolehtivat, ettei hän unohda sitä ja sen suomia monia mahdollisuuksia missään tilanteessa.

*

Tavallinen suomalainen, tuo "rasisti", katselee tätä touhua ihmetellen. Hänellä EI ole mitään ennakkoluuloja kenenkään ihonvärin suhteen. Hän haluaisi suhtautua jokaiseen ihmiseen ihmisenä, tapauskohtaisesti, yksilöllisine puutteineen ja vikoineen, sellaisena kuin hän tietää itsensäkin olevan, kuitenkin toki tietäen ja tunnustaen kulttuurierojen realiteetit.

Hän näkee katukulttuurin rikastumisen vaietut varjopuolet, hän pohtii yhteiskunnan turvallisuutta ja taloudellista kantokykyä, jonka hän haluaisi kestävän vielä lapsilleenkin ja heidän lapsilleen. Hänen mielestään nykyinen kehityssuunta ei näytä hyvältä.

Hän näkee myös maahanmuuttajia, jotka haluavat tehdä työtä ja elää Suomessa kuten suomalaisetkin, ansaita Suomen kansalaisuuden. He ovat selvästikin hyviä tyyppejä, heidät on helppo ottaa porukkaan ja heidän kanssaan on mukava asioida. Heihin on helppo suhtautua tasaveroisina, he eivät näe rasismia joka puolella, eivätkä he ole kukkisten ja ksenofiilien ylihypettämiä "kulttuurinrikastajia". He saattavat olla sitä aivan oikeasti, mutta omasta ansiostaan.

Tavallinen suomalaisemme tietää, että mitä kauemmas kotimaastaan hän itse matkustaa, sitä enemmän hänen on otettava huomioon paikallinen uskonto ja tapakulttuuri, kunnioitettava niitä ja elettävä maassa maan tavalla.

Sama koskee ksenofiili-kukkiksiakin ja myös he tietävät ja hyväksyvät sen. On kummallista, että nuo samat kukkikset ovat kaikkein innokkaimmin julistamassa, että täällä Suomessa asia on päinvastoin.

Miksi ihmeessä se niin olisi? Se on tavallisen suomalaisemme mielestä sairas asenne, jonka varaan ei voi rakentaa mitään kestävää.

*

Niin, se kysymys: Kuka olikaan tarinan rasisti?

Missä iloiset islam-uutiset?

YLE on huolissaan islam-uutisten negatiivisuudesta.

Suomalaisissa tiedotusvälineissä käsitellään islamia lähestulkoon aina vain kielteisten asioiden yhteydessä.

Tämä ihmeellinen ja kaikki ällikällä lyövä havainto käy ilmi Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston Svenska social och kommunalshögskolanin meneillään olevasta tutkimuksesta, joka julkaistaan syksyllä.

Tutkimuksen mukaan peräti kolme neljäsosaa kaikista lehtiartikkeleista, joissa islam mainitaan, käsittelee poliittista väkivaltaa. Osuus on sama sekä suomen- että ruotsinkielisissä lehdissä.

Yksi syy tälle on se, että ulkomaan uutisointi käsittelee usein painostusta ja väkivaltaa, minkä seurauksena islam yhdistetään helposti poliittiseen väkivaltaan.

Minkäs teet jos islam on yleensä paikalla kun itsemurhapommit paukkuvat ja poliittisten väkivaltauutisten aiheita syntyy.

Missä islam, siellä ongelma.

Pitäisikö sellaisten uutisten julkaiseminen lopettaa vai lisätä loppuun aina huomautus, että kaikesta huolimatta islam on oikeasti iloinen asia?

Eikö uutisten olekaan tarkoitus kuvata todellisuutta sellaisena kuin se on? Pitääkö todellisuus kieltää, jos se ei sovi vallalla olevaan monikulttuurihypetykseen tai ei vastaa uutistoimittajan ideologiaa?

Ja miksi YLE on huolissaan vain islamiin liitetystä poliittisesta väkivallasta? Entä naisten asema, heidän kokemansa uskonnollinen väkivalta?

Missä sitten ovat aiheet positiivisille islam-uutisille? Kuka on unohtanut kertoa esimerkiksi maailman köyhissä maissa Allahin ja Muhammedin nimissä tehtävästä hyväntekeväisyystyöstä? Vai eikö sitä olekaan? Ovatko ajatollahit ja mullahit jättäneet sellaisen suosiolla kristityille poskenkääntäjille, jotta ehtivät itse paremmin keskittää voimansa esimerkiksi brittimoskeijoista ohjattavaan Euroopan valloitukseen?

Tällaisista ideologian värittämistä humpuukitutkimuksista on syytä olla äärimmäisen huolissaan. Yliopisto- ja korkeakoulutasolla on siis ihmisiä, jotka ilmeisesti haluavat rajoittaa todellisuudesta kertovaa uutisointia.

Onko peilin vika jos naama näyttää vinolta?

Vasemmistonuoret duunarin asialla

Suomalainen duunari, äänestitkö Vasemmistoliittoa? Tässä sinulle työväenpuolueesi tulevaisuus: Vasemmistonuorten maahanmuutto- ja maahanmuuttajapoliittinen asiakirja. Istu tukevasti ja hengitä syvään, ennen kuin alat lukemaan.

Teksti on karua kertomaa entisen työväenpuolueen nykyideologian pimeimmästä ytimestä.

Vasemmistonuoret haluaa haastaa ainoastaan turvallisuuskysymysten ympärillä käydyn keskustelun maahanmuutosta. Maahanmuutto on käsitettävä globalisoituvan maailman todellisuudeksi, jonka rajoittaminen vanhakantaisiin ennakkoluuloihin perustuen on paitsi järjetöntä yhteiskunnan kehityksen kannalta, niin vaatii myös pakottamista ja väkivaltaa.

[...]

Vasemmistonuoret vaatii, että ”laittomille” maahanmuuttajille tulee myöntää ehdoitta pysyvä oleskelulupa sekä Suomessa että unionin tasolla. ”Laittomien” maahanmuuttajien aseman virallistaminen eli regularisointi ei saa olla riippuvainen työpaikasta, sillä regularisoinnin työskentelyehto pakottaa maahanmuuttajat ottamaan vastaan mitä tahansa työtä millä palkalla ja työehdoilla hyvänsä.

Ehdoitta pysyvä oleskelulupa, joka ei saa olla riippuvainen työpaikasta? Heh, olemme "työperäisen maahanmuuton" ytimessä.

Kuka tahansa, vaikka puoli Afrikkaa, saa siis tulla pysyvästi oleskelemaan suomalaisen sosiaaliturvan piiriin?

Tästähän Suomen globaalissa sosialisoinnissa, josta tekstin seuraava hiuksianostattava kappale, "vapaa liikkuvuus" kertoo, viime kädessä on kyse.

Euroopan unionin tulee laajentaa vapaan liikkumisen oikeus käsittämään sekä unionin jäsenmaiden kansalaiset että ilman unionin jäsenmaan kansalaisuutta olevat henkilöt. Eurooppalaiset kansalaisoikeudet kuuluvat jokaiselle unionin alueella elävälle ihmiselle. Myös itse kansalaisuuskäsitettä on välttämätöntä laajentaa.

Vasemmistonuoret näyttävät luulevan, että sosiaaliturvamme on jokin pohjaton runsaudensarvi, josta riittää rahaa vaikka koko maailman elättämiseen.

Totuus on kuitenkin, että se raha on hyvää vauhtia hupenemassa suomalaisten nettoveronmaksajien vähenemisen myötä. Yhä pienempi porukka kustantaa tämän kaiken, jota pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi kutsutaan.

Miten ihmeessä vasemmistolainen ideologia onnistuu sivuuttamaan selkeät taloudelliset realiteetit? Ja miksi työväenpuolue haluaa "globaalin oikeudenmukaisuuden" nimissä luoda sellaiset työmarkkinat, joilla kieli- ja ammattitaidotonta, lähinnä palvelusektorille tempputyöllistettävissä olevaa halpatyövoimaa riittää loputtomasti polkemaan suomalaisia palkkoja ja työehtoja?

Sosialistinuoriso unohtaa myös Suomessa jo varsin runsaslukuisena oleskelevat työttömät pakolaiset ja maahanmuuttajat. Luulisi olevan järkevämpää haalia vasta sitten lisää kun nämä on saatu töihin?

Ja jos joku oikeasti haluaa muuttaa Suomeen tekemään työtä, esimerkiksi joku joka omaa sellaista osaamista, jota Suomessa oikeasti tarvitaan lisää, kasvattamaan sitä verokertymää, elämään maassa maan tavalla, integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, onko siihen muka nykyisin jotain todella konkreettista estettä? Jos ja kun ei ole, miksi maahanmuuton rajoitukset pitäisi poistaa? Ketä ne rajoitukset tällä hetkellä estävät muuttamasta Suomeen? Vastaus: sellaisia ihmisiä, joilla ei ole toivoakaan saada Suomesta mitään töitä. Kenen edun mukaista on päästää Suomeen rajoittamattomia määriä sellaisia ihmisiä, jotka jäävät veronmaksajien elätettäviksi?

Tässä ohjelmanjulistuksessa riittäisi räävittävää loputtomiin. Siellä puhutaan mm. "vanhentuneesta kulttuurikäsitteestä", pidetään "sietämättömänä", että tilapäisiä oleskelulupia myönnetään turvapaikanhakijoille, joiden kotimaahan ei ole "turvallista" palata, unohtaen, että tiettävästi sieltä tulleet kuitenkin harrastavat mielellään omatoimimatkailua "turvattomaan" kotimaahansa ja lähettävät jopa lapsiaan sinne sitä vanhentunutta kulttuuriaan oppimaan.

Asiakirjassa korostetaan moneen otteeseen maahanmuuttajien oikeuksia omaan kulttuuriinsa ja kieleensä, suomalaisten kustannuksella, totta kai. Siis onko niitä eri kulttuureita olemassa vai ei?

Teksti on kaiken kaikkiaan melkoisen järkyttävää luettavaa. Se on suoranaista suomalaisen työntekijän ja veronmaksajan selkäänpuukottamista, oman kansan ja oman kulttuurin ylikävelemistä ja halveksuntaa.

Ennen tällaista kutsuttiin maanpetokselliseksi toiminnaksi, nyt se on "globaalia kansainvälistymistä". Vasemmistonuorison sokealla idealismilla ei ole eikä tule koskaan olemaan työtätekevän kansan tukea. He ovat uppoavan aatteensa kanssa kiinni siinä viimeisessä oljenkorressa, josta Vera kirjoitti - haalimassa uusia äänestäjiä vaikka mistä maailman ääristä.

No niin, suomalainen palkansaaja. Alatko sinäkin ihmetellä, kenen asialle olet äänesi antanut?

Ja sinä vasemmistonuori. Koet varmasti suomalaisuutesi hyvin ahdistavana, samoin kuin suomalaisen, turvallisen elinympäristösi. Tee itsellesi ja isänmaallesi palvelus: käytä vapaata liikkuvuuttasi, muuta pois Suomesta!