Kokoomus on islamilaisten terroristien puolella

HS:

Ainakin 34 kuollut terrori-iskuissa Brysselissä
22.3.2016 9:28 Päivitetty: 22.3.2016 15:23

Ainakin 34 on kuollut ja kymmeniä on loukkaantunut tiistaiaamulla kello kahdeksan aikaan tapahtuneissa terrori-iskuissa Brysselin kansainvälisellä lentokentällä ja metroasemalla.
Tarkat tiedot loukkaantuneiden määrästä vaihtelevat. Britannian yleisradioyhtiö BBC:n tietojen mukaan loukkaantuneita olisi ainakin 81.
Kansainvälisellä lentokentällä kuultiin aamulla kaksi räjähdystä. Niissä kuoli ainakin 14 ihmistä. Aiemmin kerrottiin, että lentokentällä olisi kuollut 13 ihmistä.
Sosiaalisessa mediassa julkaistuissa valokuvissa näkyi, kuinka lentokenttärakennuksesta nousi savua ja ihmiset juoksivat pois kentältä. Kentän lattialla näkyi verta vuotavia ihmisiä.
Belgian syyttäjänvirasto vahvisti, että kentän isku oli itsemurhaisku.
Iskun tekijöistä ei ole kuitenkaan vielä tietoa. Poliisi on löytänyt kentältä Kalašnikov-rynnäkkökiväärin, joka oli ilmeisesti hyökkääjän käytössä. Lisäksi kentältä on löytynyt räjähtämätön räjähdevyö, kertoo belgialainen VMT-kanava.
Belgian armeija räjäytti päivällä kentällä olleen epäilyttävän paketin.
Myös Maalbeekin metroasemalla lähellä EU-rakennuksia räjähti aamulla.
VRT-kanavan mukaan metroaseman iskussa kuoli ainakin 20 ihmistä. Kymmeniä ihmisiä oli loukkaantunut, osa heistä vakavasti. Tiedot metroiskun uhrien määrästä olivat aiemmin ristiriitaisia.
Koko Brysselin joukkoliikenne oli tiistaina päivällä suljettu. Viranomaiset kehottivat ihmisiä pysyttelemään siellä missä he ovat.
Kännykkäverkot eivät toimineet kunnolla, ja ihmisiä pyydettiin käyttämään tekstiviestejä eikä soittamaan.
EU:n komissio kehotti henkilökuntaansa pysyttelemään sisätiloissa tai jäämään kotiin.
Twitterissä julkaistussa kuvassa näkyi, miten matkustajia evakuoitiin pysäytetystä junavaunusta hämärässä metrotunnelissa Arts-Loin ja Maalbeekin metropysäkkien välillä.
Belgia ilmoitti nostavansa terrorismin uhkatason korkeimmalle tasolle. Tätä ennen uhkataso on ollut toiseksi korkeimmalla tasolla.
Räjähdykset lentokentällä tapahtuivat lähtöhallissa vähän kello kahdeksan jälkeen aamulla, kertoi belgialainen sanomalehti Le Soir.
Belgialaisen uutistoimisto Belgan mukaan lentokentällä olisi huudettu arabiankielisiä iskulauseita ja ammuttu ennen räjähdyksiä.

Suomessa Kokoomuspuolue kommentoi facebookissa:

Brysselissä tapahtuu nyt kauheita, mutta samalla on muistettava se rasismi, jota tapahtuu Suomessa joka päivä. Syrjintä, kiusaaminen ja vihapuhe ovat arkea liian monelle.
Puheiden lisäksi tarvitaan nyt konkreettisia tekoja. Kerätään yhdessä ideoita arkipäivän syrjinnän ratkaisemiseksi. Otamme parhaat edistääksemme. Kirjoita ajatuksesi alle tai jaa somessa tunnisteella‪#‎ratkaisujarasismiin‬.

Kun islamilaiset terroristit tappavat ihmisiä, Kokoomuksen mielestä on tärkeämpää kauhistella sitä, että joku suomalainen on joskus sanonut jotakuta neekeriä neekeriksi.

Kokoomus vähättelee terrorismia. Kokoomus on islamilaisten terroristien puolella. Kokoomus on sodassa Suomen kansaa vastaan.


Kommenttiosastosta:

Virpi Männikkö-Tarkka 

Nyt on kyllä vähä huono kohta verrata....tottakai rasismi ja vihapuhe on väärin. Mutta hei......viattomia ihmisiä kuoli juuri terroristien uhreina. Asiat ny tärkeysjäriestyksehen!!! Täs pitää kohta ruveta miettimähän puoluettansa....

Juuso Uotila 

Kokoomus on menettänyt viimeisetkin järjen rippeet. Nyt pitäisi puhua näiden terrori-iskujen syistä ja täällä sen sijaan puhutaan rasismista. Onko siellä toimistolla kuultu ikinä sellaisesta kuin tärkeysjärjestys?

Kirsi Eskola 

Luoja mitä ääliöitä. Rasismistahan tässä nyt pitää huolestua.. Siksi toisekseen ei ole kysymys rasismista vaan realismista. Muslimeilla on jihad päällä ja sen nimissä tapetaan eurooppalaisia. Rajat kiinni ja ählämit niska-perseotteella otteella ulos täältä.

Harry Bogomoloff 

Joo joo. Jos Euroopan ei olisi sallittu tulla tällaiseksi basaariksi kuin nyt niin asiat saattaisivat olla toisin. Idealismin ja idiotismin ero on politiikassa mikroskooppinen. Tiedätte mitä tarkoitan.

Ari Mustanoja 

Hyvä paikka brändäämiseen. Mitä nyt yhdestä terrori-iskusta. Uskomatonta pokkaa.

Juha Helppi 

Täytyy myöntää, että nyt kyllä hävettää. Ai mikä? No se, että olen lähes koko elämäni äänestänyt kokoomusta. Miten sekaisin siellä nykyään oikein ollaan, kun tälläisena päivänä julkaistaan tuollainen aivopieru? Koitatteko päästä kaikista äänestäjistä eroon?

Marko Eerikäinen 

Rasisminvastaisella viikolla voisi ottaa myös kantaa valkoisia vastaan tapahtuvaa pientä kansanmurhaa esim. Etelä-Afrikassa ja kristittyä yhteiskuntaa vastaan tapahtuvia jatkuvia terrori-iskuja.

Marko Helin 

Ei j*malauta mitä idiootteja olette!!!! Te olette tuomassa tätä samaa p*skaa Suomeenkin. Ette ole alkuunkaan tilanteen tasalla ja toivon sydämeni pohjasta, että olette joskus itse paikalla, kun tälläistä tapahtuu ulkomailla ja kaipa piakkoin Suomessakin.

Turo Pykälä-aho 

Osaisitte edes hävetä jumalauta, tälläisenä päivänä. No, siinähän se kokoomuksen pahin mädättäjäsiipi laukoo taas "viisauksiaan", sinällään tässä ei ole mitään uutta. Jos linjanne jatkuu vähänkään tämänkaltaisena, täytyykin alkaa toivomaan kannatuksen vajoamista mahdollisimman alas.

Raija Koskiluoma 

Mautonta norsunluutornista ylhäältä alas huutelua. Huommenna menossa lntokentälle enkä todellakaan mieti muuta kuin toivotaan et selviän hengissä.

Antti Holopainen 

Jihad - on kylla ylivoimaisesti korkein rasismin muoto koko maailmassa.

Sami Knuuttila 

"Joo, hieman räjähteli europaassa jälleen mutta muistetaan rasismi" Ei hyvää päivää.

Jari Santanen 

OOTTEKO te aivan sekaisin siellä?Aivan Halventava kirjoitus!Kehtaattekin !!!!!!!!

Harri Haapasalo 

Voisitteko maanpetturit kertoa, eikö tässä pommi-iskussa ollut teidän mielestänne rasistiset motiivit?

Jari Nurminen 

Mites menikään...Monikultuurisuus on rikkaus,ei mulla muuta...ai niin kiitos tästä.

Näistä kommenteista huomaamme, että kansa ei tykkää Kokoomuksen maanpetoksellisesta linjasta.

Kokoomus on Suomen kansan vihollinen. 

Kokoomus on sodassa Suomea vastaan.

Väitteet "turvapaikanhakijoiden" koulutuksesta ovat orwellilaista valehtelua

Yle:

21.3.2016

Turvapaikanhakijat sittenkin varsin koulutettuja – ministeriön tilaama kartoitus valmistui

Uudenmaan vastaanottokeskuksissa toteutetun kartoituksen mukaan korkeakouluopintoja oli lähes joka kolmannella turvapaikanhakijalla, ja jokin tutkinto oli suoritettuna 16 prosentilla. Vain seitsemän prosenttia oli kouluttamattomia.

Vastaanottokeskuksissa toteutettu kartoitus turvapaikanhakijoiden koulutustaustasta ja työhistoriasta sekä luku- ja kirjoitustaidosta on nyt julkistettu. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta tehty selvitys luovutettiin ministeri Sanni Grahn-Laasoselle maanantaina.
Kartoituksen tavoitteena on pyrkiä ennakoimaan tulevaa koulutuksen tarvetta turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä.
Kartoitus toteutettiin neljässätoista Uudellamaalla sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa tammi-maaliskuun 2016 aikana.

Korkeakouluopintoja lähes joka kolmannella

Kartoituksessa selvitettiin turvapaikanhakijoiden koulutustaustaa. Seitsemän kymmenestä turvapaikanhakijasta on suorittanut peruskouluopintoja 7–9 vuoden ajan. Lukio-opintoja on noin joka toisella.
Korkeakouluopintoja oli takanaan 27 prosentilla ja 16 prosenttia ilmoitti suorittaneensa tutkinnon, yleisimmin kandidaatin tutkinnon.
Ammatillisia opintoja oli suoritettu harvemmin. Niitä oli taustallaan noin joka kymmenennellä turvapaikanhakijalla. Useimmiten koulutus oli rakennus- tai teollisuusaloilta. Ammatillisten opintojen vähäinen määrä voi selittyä sillä, että lähtömaissa työssä oppiminen on yleistä.

Lukutaidottomia seitsemän prosenttia

Seitsemällä prosentilla ei ole koulutustaustaa lainkaan. Samaten seitsemän prosenttia ei osaa lukea ja kirjoittaa ollenkaan.
Muut kartoitukseen osallistuneista osaavat lukea ja kirjoittaa joko äidinkielellä tai koulukielellä, tai molemmilla.
Suurin osa (73 prosenttia) tulee tarvitsemaan kuitenkin eriasteista harjoitusta latinalaisella kirjaimistolla lukemisessa ja kirjoittamisessa.

Rakennusalallakin kirjalliset taidot tarpeen – edes omalla kielellä

Turvapaikanhakijoiden suomen kielen opetus on tärkeää, jotta he voisivat aikanaan toimia suomalaisilla työmarkkinoilla. Suomen kielen valmennus tulisi aloittaa jo vastaanottokeskuksissa. Hyvin koulutetuilta löytyy opiskeluvalmiuksia, mutta hekin tarvitsevat ainakin jonkinlaisen starttikurssin kieliopintoihin.
Rakennusalan on arveltu soveltuvan monen oleskeluluvan saaneen työllistäjäksi, ja pääkaupunkiseudulla voi pystyä jo pelkällä arabian kielellä työllistymään rakennuksille. Kartoitukseen osallistuneista rakennusalalla kotimaassaan työskennelleistä jopa 80 prosenttia tarvitsisi kuitenkin luku- ja kirjoitustaidon vahvistamista, jotta työskentely onnistuisi.
– Rakennuksilla on tiukat työturvallisuusvaatimukset. Jollain kielellä täytyy suorittaa tarvittavat työturvakortit ja sertifikaatit, muistuttaa kartoituksen tuloksia maanantaisessa julkistustilaisuudessa esitellyt koulutuspäällikkö Virva Muotka.

Samoin kuljetusala on pitkälti standardoitu ja vaatii testien läpikäymistä. Ammattikuljettajaksi ei ryhdytä heikolla luku- ja kirjoitustaidon osaamisella.

...
Kartoituksen toteutti Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Testipiste. Siinä haastateltiin yksilöhaastatteluina 1004 turvapaikanhakijaa yhteensä 32 maasta. Iältään haastatellut olivat 18–39-vuotiaita. 90 prosenttia oli miehiä.
66 prosenttia vastaajista oli Irakista, mutta lähtömaita oli yhteensä 32.

Facebookista:

Tero Vaara

Rasisminvastainen viikko 2016, eli hyväuskoiset hölmöt, tolkun ihmiset ja terve ennakkoluulo.
Oisko mitään korvaavaa ilmaisua käsitteelle ennakkoluulo, kun en minä sisimmässäni luuloksi tunnustaisi epäilyä ao. tutkimusta kohtaan. Ei haiskahda kriittiseltä lähestymistavalta ollenkaan, jos "Kaikki halukkaat pääsivät mukaan kartoitukseen joko ensimmäisellä tai toisella käyntikerralla.”
Eli kaikki halukkaat pääsivät mukaan ja saivat kertoa koulutus- ja työhistoriastaan mitä halusivat, osaamista/substanssia ei arvioitu.
Mennäänkö ensi kerralla vähän tieteellisemmällä menetelmällä?
"Korkeakouluopintoja oli takanaan 27 prosentilla: 16 prosenttia ilmoitti suorittaneensa tutkinnon, yleisimmin kandidaatin tutkinnon.”
Eli "ilmoitti suorittaneensa tutkinnon."
"Turvapaikanhakijoilla on monenlaista osaamista. 90 prosentilla on aiempaa työkokemusta, monella usealta alalta. Eniten työkokemusta on rakennus- ja kuljetusaloilta. Rakennusmiehinä, -maalareina, -insinööreinä ja muissa rakennusalan ammateissa on työskennellyt 27 prosenttia. Taksin-, linja- auton- ja kuorma-autonkuljettajina sekä muissa kuljetusalan tehtävissä työskennelleitä on 21 prosenttia. Muita suuria ammattialoja ovat kaupallinen ala, ravintola-, hotelli- ja ruuanvalmistusala sekä kulttuuri-, viestintä-, taide- ja käsityöala. Yrittäjinä on toiminut 19 prosenttia.”
Insinööri mainittu.
Monenlaista osaamista listattuna. Korttitalo horjahtaa, kun käy ilmi että "Kysymys ammatillisista opinnoista oli turvapaikanhakijoille vaikea, vaikka käytettiin omakielistä lomaketta ja tarvittaessa tulkkia.”
Eli opintojen kuvaileminen ei onnistu edes omalla äidinkielellä.
"Turvapaikanhakijoilta kysytään lomakkeessa myös työhistoriaa. Tätäkin seikkaa selvitettiin aluksi lomakkeella, mutta siitä luovuttiin, koska lomake ammattilistoineen oli pitkä ja hidas lukea, hakijoiden oli vaikea ymmärtää ammattialan käsitettä ja lopulta monisivuiseen lomakkeeseen saattoi tulla vain yksi pieni merkintä. Lomakkeen sijaan työhistoriaa kysyttiin hakijalta suoraan kuvien avulla, ja haastattelija kirjasi ammatin ja työvuodet ylös.”
Mites tämä istuu monenlaisen osaamisen kanssa samaan "tutkimukseen.” Kun suullinen ilmaisu oman pätevyyden tai ammatin kuvailemiseksi ei riitä, otetaan avuksi kuvakirja, josta saattaa sormella osoittaa, että tuommoista hommaa minä tein. Näinkö?
Kun ei nyt kovin isoja ja kalliita ratkaisuja tehtäisi tällaisten hömppätutkimusten ja niitä seuraavien YLE-tulkintojen pohjalta.
Parasta rasisminvastaista taistelua olisi tosiasioihin tukeutuminen.

Työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja Sakari Puisto toteaa, että mediassa esitetyt väitteet "turvapaikanhakijoiden" koulutuksesta ovat täysin epäuskottavia, koska selvityksen mukaan vain 4 % "turvapaikanhakijoista" hallitsee latinalaiset aakkoset, eli vain 4 % siis osaa lukea eurooppalaisissa kielissä käytettyjä kirjaimia. Paljonko Suomessa on työmarkkinoilla kysyntää sellaisille ihmisille, jotka osaavat lukea vain arabialaisia kirjaimia??

Sakari Puisto

Tehdyssä turvapaikanhakijoiden osaamiskartoituksessa todellisuus iskee vastaan ensihuuman jälkeen kun tuloksia tarkastellaan vähän syvemmälle.
Korkeakoulututkintojen määrä (16 %, joista suurin ilmoittaa suorittaneensa kandin) perustuu pelkästään hakijoiden omaan ilmoitukseen, sitä kuten muitakaan tutkintoja tai niihin sisältyvää osaamista ei siis arvioitu. Toisaalla mitattiin kuitenkin teknistä luku- ja kirjoitustaitoa ja osoittautuu että vain 10 % korkeakoulutetuista hallitsee latinalaisen kirjaimiston hyvin (arvio 3/3, sekä tekninen luku- että kirjoitustaito).
Vastaavasti kaikista turvapaikanhakijoista puolet ilmoittaa osaavansa englannin kieltä, kun taas mitattu latinalaisen kirjaimiston hyvä hallinta on noin 9 % ja vain 4 % turvapaikanhakijoista tiukemman kriteeristön mukaan.
Luku- ja kirjoitustaidottomia omalla äidinkielellään on 13 %. Ei koulutusta tai alle seitsemän vuotta peruskoulutusta ryhmiin kuuluu yhteensä 30 %. Peruskoulu on puolestaan korkein suoritettu tutkinto 23 % hakijoista. Tutkimuksessa selvästi aliedustettuina on naiset (vain alle 10 % vastaajista), joiden koulutuksen taso on tunnetusti alhaisempi näissä lähtömaissa ja varmaankin vaikuttanee tuloksiin.
Taustamateriaalissa on muutakin silmiäavaavaa, tämä antaa myös perspektiiviä:
"Äidinkielisenkin lomakkeen täyttäminen osoittautui kuitenkin hakijoille haasteelliseksi. Lomakkeen täyttämisen idea oli osalle jo sinällään vaikea, osalle vastausvaihtoehtojen luokkien tulkitseminen oli vaikeaa, ja pieni osa ei pystynyt lukemaan tekstiä äidinkielellään. Vain 25 prosenttia haastatelluista turvapaikanhakijoista täytti lomakkeen itsenäisesti. 64 prosenttia tarvitsi haastattelijan apua, ja 9 prosentissa haastattelijan täytyi täydentää koko lomake."

Sakari Puisto

"Suurin osa (87 %) kartoitetuista ilmoittaa osaavansa lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään."
Kun otetaan huomioon naisten selvä aliedustus kyselyssä (alle 10 %) sekä seuraava kertomus taustamateriaalissa, näyttää siltä että A-studiossa kertomani arvio 20 % luku- ja kirjoitustaidottomuudesta omalla äidinkielellään osuu maaliin.
"Kartoituslomakkeessa kysytään: Kirjoita äidinkielelläsi/koulukielelläsi, mistä sinä olet kotoisin ja mitä sinä haluat tehdä Suomessa. Kirjoitustehtävän tarkoitus on varmentaa, että kartoitettava todella osaa kirjoittaa äidinkielellään ja/tai koulukielellään. Vastaukset käytiin tulkin kanssa läpi ja niistä poimittiin yleisimmin toistuvat tai muutoin huomionarvoiset seikat.

Pääsääntöisesti luku- ja kirjoitustaitoiseksi itsensä ilmoittavat turvapaikanhakijat kirjoittavat vastauksen ongelmitta. Joukossa on kuitenkin jonkin verran vastauksia, jotka saattavat kertoa heikosta kirjoitustaidosta, mahdollisesti myös heikosta lukutaidosta. Tällaiset vastaukset ovat erittäin niukkoja (vain yksittäisiä sanoja), käsiala on heikkoa, kirjoituksessa on merkittäviä virheitä, vastaus ei liity kysymykseen tai vastauskenttä on tyhjä."

(lihavoinnit ja kursivoinnit M. Ellilä)

Turvapaikanhakijat aiheuttavat sekasortoa peruskouluissa

Hommaforumilta (peruskoulun opettajan kuvaus turvapaikanhakijoiden aiheuttamasta katastrofaalisesta tilanteesta ):

Monikulttuurinen meno yhä kiihtyy pääkaupunkiseudun peruskouluissa. Melkein joka koulussa on nykyään ns. valmistavia luokkia, jotka on tarkoitettu vastatulleille ulkomaalaisille suomen kielen ja kulttuurin opiskelua varten. En ole vielä tajunnut, mistä resurssit näiden luokkien tarpeisiin on revitty, mutta ainahan voi lisätä kantisten luokkien oppilasmäärää.
Valmistavan luokan opetus on vaativaa. Usein tarvitaan luokkaan parikin opettajaa ja avustajaa, sen sijaan oppilaita on yleisopetusta vähemmän, yleensä 10 - 15 oppilasta luokassa. Osa oppilaista vaikuttaa näin normaalilla silmällä katsottuna aika iäkkäältä ala-asteelle. Mies on ilmoittanut iäkseen 14, joten ei kun lapsosten kanssa samaan luokkaan.
Mikä on merkillepantavaa näissä valmistavissa luokissa?
1. Paljon miespuolisia oppilaita.2. Kouluuntuloajat monikulttuurisen luovia. Jos tunti alkaa klo 8.15, oppilaat tulevat kouluun 8.00 - 9.45. Siis jos sattuvat sinä päivänä tulemaan ollenkaan. Poissaoloista kukaan ei ilmoita minnekään.3. Läksyjä ei tehdä.4. Koulusta annetut tarvikkeet ovat kadoksissa tai rikottu.5. Oppilaat siiretään usein toisiin kouluihin esim. VOKin vaihtamisen takia, jolloin useista kehotuksista huolimatta oppilas ei viitsi ottaa edellisessä koulussa saamiaan kirjoja mukaansa vaan uudessa koulussa hän saa samojen kirjojen uudet kappaleet.6. Levottomuus ja mökä luokassa on melkeinpä jatkuvaa. Suvaitsevaiset opettajat selittävät tämän "traumaattisilla kokemuksilla", joita lapset ovat saaneet sodan jaloissa, pakolaisleirien kammottavissa olosuhteissa tai muuten vain epäinhimillisessä ympäristössä. Huono käytös ei siis ole huonoa käytöstä vaan traumaattinen kokemus.7. Oppilaiden pääasiallinen ilo tuntuu olevan ikuinen tappelu, nahina, riita ja kiistat milloin mistäkin: kuka on ensimmäinen jonossa, kuka varasti kynän, kuka tönäisi, kenen kunniaa on loukattu jne. Tappelut ovat joskus järkyttävän väkivaltaisia, erottamaan tarvitaan useampi miesopettaja, vaikka konfliktin osapuolet ovat sellaisia 10 - 12-vuotiaita.8. Epäkunnioittava asenne suomalaisiin.9. Vaikeuksia suhtautua naispuolisiin opettajiin.10. Inho kaikkea suomalaista ruokaa kohtaan. Eniten suututtaa itämaalainen tyyli mättää lautanen täyteen ruokaa, vaikka jo etukäteen oppilas tietää, että ei tule sitä kaikkea syömään, hyvä jos maistaa. Sitten kaikki surutta roskiin. Ruokala näyttää valmistavan luokan jäljiltä sikolätiltä. (Toki suomalaisetkin osaaavat sotkea, mutta tällaista kaaosta ei ole ollut aikaisemmin.)11. Heikko oppimistaso, -valmiudet ja -kyvyt.12. Eniten ihmettelen Suomen mediassa levitettyä tietoa matujen mielettömästä motivaatiosta opiskella suomen kieltä. Minä en sellaista ole kohdannut kuin ehkä kerran pari yli puolen vuoden aikana.13. Tietyille "kulttuureille" tyypillinen laajennettu käsitys totuudenpuhumisesta on yleistä. Jos jää kiinni valehtelusta, se on syy nauraa leveästi. 14. Moni oppilas tai hänen vanhempansa puhuvat venäjää, vaikka kertovat olevansa Irakista, Afganistanista, Syyriasta tms. Tämä todistaa, että he ovat asuneet vuosia Venäjällä ja saaneet kuulla Suomen ihmemaasta, joten laitetaanpa assylym-hakemus vetämään.15. Ei jokainen tulija välttämättä olekaan niin köyhä ja kärsivä kuin on annettu ymmärtää. Kuinka tukien varassa elävä matu pystyy ostamaan ja rekisteröimään Suomessa henkilöauton oleskeltuaan maassa vasta muutaman kuukauden?
Luonnollisesti kaikki matuoppilaat eivät ole kuvantunkaltaisia, mutta valitettavan moni on. Mitä tästä opimme?
Epäilen vahvasti, että näitäkään kuluja ei ole laskettu mukaan maahanmuuttajien aiheuttamiin menoihin.

(lihavoinnit M. Ellilä) Julkisuudessa esitetyt arviot "turvapaikanhakijoiden" ja muiden maahanmuuttajien aiheuttamista kustannuksista Suomen julkiselle sektorille ovat siis pahasti alakanttiin, jos esim. näitä koulutusmenoja ei ole otettu mukaan laskelmiin, vaan laskelmissa on mukana vain esim. vastaanottokeskusten kustannukset ja "turvapaikanhakijoille" annettavat suoraan rahassa maksettavat etuudet. Lisäksi tämä "turvapaikanhakijoiden" suuri määrä suomalaisissa peruskouluissa tietysti huonontaa koulujen oppimisympäristöä entisestään. Jos suomalaisten peruskoululaisten kanssa saman koulun pihalla ja ruokalassa on suuret määrät esim. 15-20-vuotiaita lähi-itämaalaisia muslimimiehiä, jotka ovat maahan tullessaan valehdelleet olevansa esim. 10-14-vuotiaita, niin sehän aiheuttaa aivan hirvittävän väkivaltarikosten riskin. Tällaisista asioista ei puhuta valtamediassa sanallakaan. Samaan aikaan valtamedia väittää, että vaihtoehtoismedia levittää vääriä tietoja asioista. Miksi valtamedia itse ei lainkaan kerro, mitä esim. kouluissa tapahtuu  "turvapaikanhakijoiden" suunnattoman invaasion vuoksi?!

Maahanmuuttajaväestö tuottaa Suomen julkiselle sektorille valtavasti tappiota

 Helsingin Uutiset:

Rahanjako uusiksi: Helsinki alkaa suosia lukioita maahanmuuttajien määrän mukaan

Helsingin lukiot saavat jatkossa enemmän rahaa, mikäli niissä on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita tai mikäli opiskelijoiden päättötodistuksen keskiarvo on alhainen.
Samantyyppinen käytäntö määrärahojen suhteen on käytössä myös Helsingin peruskouluissa. Sitä kutsutaan positiivisen diskriminaation määrärahaksi.
Lukioiden rahoitusperiaatteiden uudistamista käsiteltiin tiistaina Helsingin opetuslautakunnassa.
Käytännössä rahoituksen uudistaminen tarkoittaa sitä, että lukioiden rahat jaetaan niin, että määrärahoissa lasketaan euroja opiskelijaa kohden. Määrärahaa saa enemmän, jos lukiossa on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita tai alhainen peruskoulun päättötodistusten keskiarvo.

Maahanmuuttajat siis aiheuttavat Suomen julkiselle sektorille paljon enemmän esim. koulutuskustannuksia kuin mikä on heidän osuutensa koulutettavista. Jos jossakin kaupungissa on maahanmuuttajia esim. 10 % väestöstä, heitä voi olla esim. 20 % koulujen oppilaista, ja tämän ns. positiivisen diskriminaation vuoksi maahanmuuttajat voivat aiheuttaa esim. 30-40 % koulujen kustannuksista.

Tarkka luku tietysti vaihtelee kuntakohtaisesti, mutta nimenomaan em. positiivisen diskriminaation vuoksi eli nykyisin harjoitetun politiikan vuoksi asia on väistämättä nimenomaan näin, että maahanmuuttajien aiheuttama osuus koulujen kustannuksista on paljon suurempi kuin maahanmuuttajien osuus koulujen oppilaista, joka sekin on paljon suurempi kuin maahanmuuttajien osuus koko väestöstä. 

Vieläkö joku yrittää väittää, että maahanmuutto ei aiheuta Suomelle kustannuksia, tai että maahanmuuttajien saamat julkiset palvelut ja sosiaalietuudet eivät ole mistään pois?! Kun maahanmuuttajat kuluttavat julkisia palveluja ja sosiaalietuuksia keskimäärin paljon enemmän per henki kuin suomalaiset, mutta maksavat veroja keskimäärin paljon vähemmän per henki kuin suomalaiset, maahanmuuttajaväestö kokonaisuutena tuottaa Suomen julkiselle sektorille valtavasti tappiota.

Kaikki Suomessa viime vuosina tehdyt veronkorotukset ja julkisten palveluiden ja sosiaaliturvan leikkaukset olisivat olleet tarpeettomia, jos Suomessa ei olisi niin paljon Lähi-idästä ja Afrikasta tulleita maahanmuuttajia, jotka kuluttavat julkisia palveluja ja sosiaalietuuksia paljon enemmän kuin maksavat veroja.