Maahanmuutto ei paranna väestön ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia

Suomessa perustellaan usein maahanmuuton tarvetta väestön ikääntymisellä. Kun vanhusten määrä lisääntyy, työssäkäyvien verotaakka kasvaa. Vanhuksethan saavat eläkkeitä, julkista terveydenhoitoa ja vanhainkotipalveluja, jotka kustannetaan työssäkäyvien maksamilla veroilla. Kun suomalainen työikäinen väestö pienenee, ratkaisuksi tarjotaan siirtotyöläisten muuttoa Suomeen; jos maahanmuuttajien ansiosta työssäkäyvien ja eläkeläisten välinen suhdeluku pysyisi ennallaan, eläkemenojen aiheuttama verotaakka ei kasvaisi suhteessa palkansaajien tuloihin.

(Tosin tämä edellyttää sitä, että eläkkeet eivät nouse palkkoja nopeammin. Jos eläkkeet nousisivat esim. 3% vuodessa ja palkat vain 2% vuodessa, palkansaajien ja eläkeläisten suhdeluvun pysyessä ennallaan eläkemenot kuitenkin kasvaisivat suhteessa kokonaispalkkasummaan eli veropohjaan. Oletetaan kuitenkin helppouden vuoksi, että näin ei käy.)

Tämän logiikan mukaan vierastyövoima on ainoa keino estää palkansaajien veroasteen nousu.

Tämä logiikka olisi ihan pätevää, jos maahanmuuttajat todella kasvattaisivat työssäkäyvien määrää suhteessa veronmaksajien rahoilla elätettäviin eläkeläisiin, työttömiin, opiskelijoihin jne.

Tämä on kuitenkin virheellinen argumentti maahanmuuton puolesta, jos maahanmuuttajat eivät ole nettoveronmaksajia.

Työssäkäyvien ulkomaalaisen maksamat verot eivät riitä loppujen ulkomaalaisten työttömyyskorvauksien, asumistukien, toimeentulotukien, eläkkeiden, lapsilisien, lastentarhojen, koulujen ja julkisen terveydenhoidon kustantamiseen. Osa ulkomaalaisten aiheuttamasta kustannustaakasta jää siis nettomääräisesti suomalaisten veronmaksajien kannettavaksi.

Myös työssäkäyvistä ulkomaalaisista osa aiheuttaa nettomääräisiä kustannuksia suomalaisille veronmaksajille.

Ensinnäkin myös työssäkäyvät käyttävät esim. julkista terveydenhoitoa ja usein esim. koulutuspalveluja opiskellessaan työn ohella. Useimpien työssäkäyvien osalta nämä menot ovat pienempiä kuin heidän maksamansa verot, mutta eivät kaikkien osalta.

Toiseksi, monet ulkomaalaiset ovat töissä julkisella sektorilla, jossa heidän palkkansa tulee lähes yksinomaan veronmaksajien rahoista. (Esim. terveydenhoidossa perittävät palvelumaksut kattavat vain murto-osan julkisen terveydenhoidon kustannuksista.)

Kolmanneksi, monet näennäisesti “yksityisellä” sektorilla töissä olevat ulkomaalaiset saavat tukiaisia veronmaksajien rahoista. Ulkomaalaisten perustamat yritykset (kebab-pizzeriat, etniset kaupat jne.) saavat starttirahaa ja muita yritystukia.

Monet ulkomaalaiset työskentelevät “kansalaisjärjestöissä”, joiden rahoitus tulee lähes sataprosenttisesti julkiselta sektorilta. Tällaisia järjestöjä ovat esim. Kepa, Caisa, 6degrees-lehti jne.

Jos joku Suomessa asuva ulkomaalainen työskentelee Suomen Pakolaisavun kehitysapuprojektissa swahilin kielen tulkkina tai Ihmisoikeusliiton “rasismin vastaisessa kampanjassa” aivopesemässä suomalaisia suhtautumaan myönteisesti sukupuolielimiin kohdistuviin puukotuksiin (eli ns. ympärileikkauksiin) osana afrikkalaista kulttuuria, tällainen täysin turhaa ja yhteiskunnallisen ilmapiirin kannalta jopa haitallista työtä tekevä, sataprosenttisesti veronmaksajien kukkarosta palkkansa saava ihminen ei ole mikään veronmaksaja.