Kehitysapu menee Kankkulan kaivoon

Etiopian luoteisosassa sijaitsevaan Shena Menderin kylään rakennettiin uusi kaivo suomalaisten tuella.

Kaleva:

Afrikan kaivoihin tuhlattu turhaan rahaa

Afrikan vesihankkeisiin on hukattu jopa satoja miljoonia euroja, koska kaivojen ja jakelukanavien ulkomaiset rakentajat ja rahoittajat eivät ole piitanneet huollosta, moittii tänään julkaistu tutkimusraportti.

Brittiläinen tutkimuslaitos International Institute for Environment and Development laskee, että koko Afrikan alueella jopa 50 000 vedenjakelupistettä on lakannut toimimasta ylläpidon puutteen takia. Raportti penääkin nopeaa muutosta kehitysavun toimintatapoihin.

- Ei riitä, että porataan kaivo ja lähdetään pois. Vesihankkeet tarvitsevat pitkäaikaista huoltoa ja seurantaa, ja paikalliset yhteisöt on sitoutettava mukaan työhön. Muuten se on kuin heittäisi rahaa kaivoon, sanoi raportin tekijä Jamie Skinner.

Skinner ottaa esimerkiksi Senegalin Kaolackin alueen. Avustusjärjestö Caritas on rakentanut sinne 1980-luvulta lähtien 52 vesipistettä, joista enää kolmisenkymmentä toimii.

STT

Kommentti Facebookista:

Peter Pyykkönen

Tyhmyys on niin suurelta osin perinnöllistä, ettei ympäristötekijöiden muuttaminen poista eriarvoisuutta kuin hetkeksi.

Simppeli kuvaava esimerkki on kehitysapuna poratut vesikaivot.

http://www.kaleva.fi/uutiset/afrikan-kaivoihin-tuhlattu-turhaan-rahaa-nayta-kommentit/787459

Niin tyhmiä ja laiskoja, että

a) eivät ole edes keksineet/ratkaiseeet pysyvien yhteisöjen rakentamiseen/miodostamiseen tarvittavaa veden saannin ongelmaa

b) eivät viitsi/osaa edes huoltaa heille porattuja kaivoja

Vastineeksi olemme saaneet vain enemmän avun varassa olevia tyhmiä/laiskoja. On huomattu, että vedenhakumatkan lyhetessä syntyvyys lähtee kasvuun ja edelleen ravintopula.

Luonnonvalinta lähtee siitä, että jälkeläisiä syntyy enemmän kuin tarjolla on elämiseen tarvittavia resursseja. Ihmisten kohdalla voisi laajentaa, että kykyä tuottaa elämiseen tarvittavia resursseja.

Megalomaaninen laboratoriokoe osoittaa, että kun ulkopuolelta annetaan elämiseen tarvittavia resursseja, tadaa, laboratorion asukkien lukumäärä kasvaa, kuten petrimaljassa. Petrimaljan asukit voi hävittää kokeen jälkeen...

Peter Pyykkönen

Erikoista, että toimimattomien kulttuurien edustajat, jotka eivät kykene erottamaan uskomuksia tiedosta, ovat myös keskimäärin tyhmempiä. Älykkäämpi kansa voi sortua tyhmyyksiin (sosialismi/kommunismi/natsismi jne), mutta tyhmempi kansa tuskin koskaan voi luoda/kehittää/ylläpitää länsimaista oikeusvaltiota. Tästä ei ainakaan ole havaintoja, siitäkin huolimatta, että perskulttuureita on yritetty valistaa/opettaa ja niillä on ollut valmiit mallit, pillua on päästävä leikkelemään, neitsyitä raiskaamaan, leskiä polttamaan, pitäväti tiukasti kiinni nepotistisista kleptokratioistaan. Yhteiskunta on enemmän tai vähemmän kansalaistensa summa.

Maahanmuuttajien vandalismi Englannissa nostaa Norsefiren kannatusta

Jari Leino:

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 43 vuotta siitä, kun brittiläinen kansanedustaja Enoch Powell piti kuuluisan Rivers of Blood -puheensa. Puheen nimi - verivirrat - tulee siitä, että klassisia kieliä opiskellut ja useita runokokoelmia julkaissut Powell siteerasi puheessaan Vergiliuksen runoteosta Aeneis. "Kun katson tulevaan, paha aavistus täyttää mieleni; kuten roomalainen, näen Tiber-joen kuohuvan verta.'"

Puheen varsinainen sisältö liittyi kuitenkin paljon tutumpiin aiheisiin, jotka ovat ajankohtaisia myös nyt: maahanmuuttoon ja syrjinnänvastaiseen lainsäädäntöön.

...

Powell väitti, että vaikka tuhannet maahanmuuttajat haluavatkin sopeutua, maahanmuuttajien valtaosa ei halua, vaan monet heistä ylläpitävät aivan tarkoituksella rodullisia ja uskonnollisia eroavaisuuksia saadakseen valtaa ensin muiden maahanmuuttajien yli ja lopulta myös kantaväestön yli.

...

Powellin 43 vuotta sitten esille tuomat teemat kuulostavat hyvin tutuilta ja ajankohtaisilta. Myös muiden poliitikkojen ja valtamedian reaktio Powellin puheeseen tuntuu tutulta: Powell leimattiin tietenkin heti rasistiksi. Arvostettu The Times -lehti luokitteli Powellin puheen vihapuheeksi ja uutisoi rasistisista hyökkäyksistä, joiden väitettiin saaneen alkujuurensa Powellin puheesta.

Powellilla oli kuitenkin takanaan kansan tuki. Gallup-tutkimuksen mukaan 74% briteistä oli sitä mieltä, että Powell on oikeassa; 15% oli toista mieltä.

Powellin ennustukset kaduilla virtaavista verivirroista ovat käyneet toteen jo monta kertaa vuosikymmenien varrella. Nämä uusimmat mellakat, jotka saivat alkunsa aseistetun jamaikalaisen jengirikollisen saadessa surmansa tulitaistelussa poliisin kanssa ovat vain viimeisin tapaus pitkässä etnisten mellakoiden ketjussa.

Tulee olemaan todella huvittavaa seurata suomalaisen median kiemurtelua uutisoinnissaan. Jostain syystä toimittajille tuottaa suurta tuskaa kertoa, että ketkä siellä nyt oikein mellakoivat, ryöstelevät ja polttavat omia asuinalueitaan.

Wikipedia:

V for Vendetta (film)

...

Plot

In 2020,^[2] the world is plagued by environmental plight and the former United States has become balkanized. The United Kingdom is ruled by a totalitarian government under the fascist Norsefire party.

...

Cast

...

Roger Allam as Lewis Prothero: Lewis Prothero, "The Voice of London", is a mouthpiece for the Norsefire government.

IMDB:

V niin kuin verikosto

»V for Vendetta

Lewis Prothero:

We did what we had to do. Islington, Enfield. I was there; I saw it all. Immigrants, Muslims, homosexuals, terrorists, disease-ridden degenerates. They had to go! Strength through unity, unity through faith. I'm a God-fearing Englishman and I'm goddamn proud of it!

Analyysia Breivikin motiiveista

Vasarahammer:

• Psykopaattikin perustelee tekonsa jotenkin ja on täysin selvää, että Breivik halusi pelastaa Norjan ja laajemmin koko Euroopan monikulttuuria kannattavilta kulttuurimarxisteilta ja heidän suosimiltaan muslimimaahanmuuttajilta.
• Breivik ei kuitenkaan päätynyt tekoonsa lukemalla Jihadwatch-blogia, Fjordmania tai Gates of Viennaa. Hän oli itse kasvanut ympäristössä, jossa oli paljon islamilaisista maista muuttaneita maahanmuuttajia. Nuoruusvuosina hänellä oli pakistanilaissyntyinen kaveri nimeltä Arsalan, jonka kanssa hän oppi elämään Oslon kaduilla.
• Kadulla Breivik ja hänen muslimiystävänsä liikkuivat väkivaltaisessa katujengissä, joka takasi heille turvallisen oleskelun Oslon kaduilla ilman, että he joutuisivat ryöstetyiksi, hakatuiksi tai ahdistelluiksi. Breivik kuvailee jengiläisten toimintaa:

  
  

  ”Jo tuohon aikaan muslimijengit dominoivat Oslon itäosia ja kaupungin keskustaa. He myös järjestivät satunnaisesti ”ryöstöretkiä” Oslon länsiosiin, jossa he alistivat kantaväestöön kuuluvia nuoria (kuffar) ja keräsivät heiltä Jizyaa (matkapuhelinten, käteisen rahan, aurinkolasien jne. muodossa). Muistan, että he systemaattisesti ahdistelivat, ryöstivät ja hakkasivat etnisiä norjalaisia nuoria, joilla ei epäonnekseen ollut oikeita suhteita. Musliminuoret kutsuivat norjalaisia ”perunoiksi” (poteter – halventava termi, jota muslimit käyttävät etnisistä norjalaisista). Nämä ihmiset satunnaisesti raiskasivat ns. ”perunahuoria”.
  
• Breivikin mukaan norjalaisnuori saattoi ilman muslimiyhteyksiä liikuskella turvallisesti vain omalla asuinalueellaan ja tietyillä Oslon keskeisillä paikoilla. Hän näki yhteytensä muslimijengeihin käytännön sanelemana pakkona. Yhteyksien avulla Breivik ystävineen pystyi liikkumaan ilman pelkoa tulla ryöstetyksi kaikkialla kaupungissa, ja ne myös takasivat Breivikille turvallisen aseman Länsi-Oslossa oman ikäryhmänsä nuorten keskuudessa.
  
  
  Toisin kuin musliminuoret norjalaiset eivät muodostaneet omia jengejään. Breivikin mukaan:
  
  
  ”Jos etniset norjalaisnuoret tai muut ei-muslimit yrittävät luoda omia jengejään (suojelutarkoituksessa), heidät leimataan välittömästi rasisteiksi ja natseiksi. Samanaikaisesti lukuisat muslimijengit tekevät tuhansia rasistisia rikoksia etnisiä norjalaisia kohtaan. Näistä rikoksista vaietaan eikä niistä piitata, ja siten niitä suvaitaan.”
• Breivik siis havaitsi jo varhain, että musliminuoret eivät sopeudu eivätkä halua sopeutua norjalaiseen yhteiskuntaan. He ja heidän vanhempansa myös enimmäkseen elivät sosiaalituilla. Nuoruuskokemustensa perusteella Breivik halusi sekä tuntea oman kulttuurinsa että etsiä syitä muslimien kielteiselle asenteelle.
  
  
  Tuohon aikaan 90-luvun lopulla ”vastajihadistisia” blogeja ei vielä ollut. Robert Spencer aloitti Jihadwatch-bloginsa vuonna 2003 ja Fjordman puolestaan omansa vuonna 2005.
• Breivik liittyi jo 16-17 -vuotiaana Edistyspuolueen nuorisojärjestöön. Puolueen tavoitteista erityisesti maahanmuuttovastaisuus ja markkinatalousmyönteisyys vetosivat häneen. Puolueeseen kuitenkin suhtauduttiin kielteisesti. Breivik kuvailee:
  
  
  ”Jokainen journalisti piti puoluetta rasistisena sen maahanmuuttovastaisen ohjelman takia. Edistyspuolue joutui jatkuvien hyökkäysten kohteeksi kaikkien mediaorganisaatioiden, kansalaisjärjestöjen ja muiden poliittisten puolueiden taholta. Heitä kutsuttiin rasisteiksi ja natseiksi sekä leimattiin ”fasistisioiksi”.”
  
  
  Breivik itse oli nuoruusaikana tutustunut myös vasemmistolaiseen ja antirasistiseen poliittiseen toimintaan, ja oli tätä kautta oppinut halveksimaan siihen liittyvää tekopyhyyttä. Breivik kuitenkin nopeasti pettyi politiikan todellisuuteen:
  
  
  ”Jo varhain minulle tuli selväksi, että yhteiskunnan tekopyhyys oli vallitsevaa ja ylivoimaista. Aloin nähdä yhteyden islamin, länsimaisen median, äärivasemmiston ja hallituksen välillä.”
• Suunnilleen vuonna 2000 hän totesi, että demokraattinen kamppailu Euroopan islamisoitumista ja eurooppalaista monikulttuurisuutta vastaan oli hävitty.
  
• 23-vuotiaana Breivik oli siis todennut ongelman norjalaisessa yhteiskunnassa, yrittänyt osallistua politiikkaan ja todennut poliittisen vaikuttamisen turhaksi. Mitään ”vastajihadistien” alakulttuuria lukuisine ”vihablogeineen” ei ollut olemassa, kun Breivik aloitti iskunsa valmistelun.
  
  
  Breivikiltä kysytään hänen manifestistaan löytyvässä ”haastattelussa”, mikä yksittäinen tapahtuma sai hänet siirtymään väkivaltaiseen toimintaan:
  
  
  ”Minulle henkilökohtaisesti ratkaiseva tapahtuma olivat hyökkäykset Serbiaan (NATO:n pommitukset 1999) useita vuosia aikaisemmin.”
  
  
  Breivik myös luettelee muita uskoaan vahvistaneita tapahtumia kuten Norjan hallituksen suhtautumisen Muhammad-pilakuvakriisiin ja Nobelin palkinnon myöntämisen ”islamilaiselle terroristille” (Jasser Arafat). Breivikin mukaan Norjan media ja hallitus antautuivat islamille jo Salman Rushdien tapauksen jälkeen (vuonna 1989).
• Terrorismi on sodankäynnin taktiikka, jolla on poliittisia tavoitteita. Breivikin terroriteon rationaalisuus hänen omista lähtökohdistaan on riippuvainen siitä, millaiset seuraukset hänen teollaan on. Islamilaisen terrorismin tarkoituksena on sekä vahvistaa islamilaista yhteisöä että herättää pelkoa vääräuskoisissa. Näistä lähtökohdista sitä voi pitää rationaalisena toimintana, vaikka terrori-iskut johtaisivatkin vastareaktioon. Esimerkiksi Madridin junaiskujen jälkeen espanjalaiset äänestivät sosialistit valtaan. Nämä vetivät Espanjan joukot pois Irakista, eli terrori-isku tavallaan saavutti poliittiset tavoitteensa.
  
  
  Breivikin tekoa voi pitää islamilaisen terrorismin peilikuvana, mutta voiko sitä pitää rationaalisena, jos teon seurauksena Breivikin tärkeinä pitämien asioiden julkinen edistäminen muuttuu entistä vaikeammaksi. Norjassa Työväenpuolueen kannatus on noussut gallupeissa ja maahanmuuttovastaisen Edistyspuolueen puolestaan pudonnut.
  
  
  Breivik kuitenkin menetti täysin uskonsa Edistyspuolueen kykyyn estää Norjan islamisoituminen:
  
  
  ”Edistyspuolueen kaltainen maltillinen kulttuurikonservatiivinen puolue ei pysty ratkaisemaan tärkeimpiä ongelmiamme, koska puoluetta pilkataan avoimesti ja muut puolueet eristävät sen yhdessä yhtyneen mediasektorin kanssa.”
  
  
  ”Edistyspuolue on osa ongelmaa, koska he jatkuvasti antavat Norjan kansalle valheellista toivoa ja siten auttavat pitämään kansan rauhallisena.”
  
  
  ”Ennustan, että norjalainen media hyökkää Edistyspuoluetta vastaan ja yrittää heikentää sitä... Tämä ei ole huono asia, koska näin kasvava määrä norjalaisia menettää uskonsa demokraattiseen muutokseen ja turvautuu mieluummin aseelliseen vastarintaan.”
  
  
  Breivik katsoo siis rauhanomaisen vaikuttamisen turhaksi ja jopa haitalliseksi. Siksi ainoa vaihtoehto on tehdä terrori-isku ja yrittää rohkaista mahdollisimman monia muita norjalaisia aseelliseen vastarintaan. Tätä käsitystä voi pitää mielipuolisena, mutta on ilmeistä, että Breivik itse uskoi näin.
• Iskun jälkeen mediassa on esiintynyt paljon sormella osoittelua milloin ”vastajihadistien” verkostoa ja milloin maahanmuuttokriittisiä kohtaan. Vastuuta Breivikin teosta on yritetty vierittää ”vihapuheita” levittävien äärioikeistolaisten ja islam-vastaisten voimien kontolle. Selvästi tällainen syyttely on tarkoitushakuista ja sen tarkoituksena on loata maahanmuuttopolitiikkaa arvostelevat tahot.
  
  
  Breivikin manifestista kuitenkin selviää, että miehen kehitys joukkomurhaajaksi tapahtui mistään väitetystä vihapuheesta riippumatta.
• Breivik oli monikulttuurisen yhteiskunnan tuote. Hän oli nähnyt maahanmuuton seuraukset ruohonjuuritasolta eikä hän niiden perusteella voinut uskoa vakuutteluja islamin rauhanomaisuudesta tai monikulttuurisen yhteiskunnan ihanuudesta. Jos ”vihapuheen” levittäjät ovat syyllisiä, vielä enemmän voi syyttää niitä, jotka jättävät totuuden kertomatta maahanmuuttajaväestön rikollisuudesta ja heidän aiheuttamista kustannuksista veronmaksajalle.
• Monikulttuurikokeilun kannattajat ja siitä itselleen moraalisia irtopisteitä keräävät ihmiset ovat yleensä täysin sokeita maahanmuuton aiheuttamille ongelmille eivätkä piittaa ihmisistä, jotka joutuvat ne kohtaamaan. Jotkut ovat jopa niin röyhkeitä, että nimittelevät ”arjen monikulttuurissa” eläviä kantaväestön edustajia rasisteiksi, jos nämä erehtyvät valittamaan. Tällöin ”äärioikeiston” nousu vaaleissa ei ole syy vaan seuraus siitä, että valtavirran puolueet kieltäytyvät kuuntelemasta suuren äänestäjäjoukon huolia.

(lihavoinnit M. Ellilä)