Somalinainen saa palkinnon siitä, että on työskennellyt Somaliliitossa

MTV3:

Saido Mohamed on Vuoden pakolaisnainen

Julkaistu 08.03.2011 10:37 (päivitetty 17:09)

Vuoden pakolaisnaiseksi on valittu somalialaislähtöinen erikoissairaanhoitaja Saido Mohamed.

Suomen Pakolaisavun hallitus valitsi Mohamedin Vuoden pakolaisnaiseksi hänen pitkän ja monipuolisen vapaaehtoistyönsä vuoksi. Mohamed on toiminut vapaaehtoisena muun muassa Somaliliitossa ja tehnyt nuorisotyötä Kanava nuorisossa.

Saido Mohamed pakeni Somalian taisteluja perheensä kanssa ensin Keniaan, mutta päätyi lopulta Suomeen. 15-vuotiaan silmissä kaikki oli kummallista, mutta myös hauskaa.

- Ihmisillä oli paljon vaatetta päällä ja ei oo aurinko, että se oli outo. Mutta oli hauskaa myös kun oli lunta maassa, Saido nauraa.

MTV3:n haastattelussa Saido muistelee saaneensa nopeasti kiinni suomalaisesta elämän rytmistä. Hän oppi kielen ja opiskeli erikoissairaanhoitajaksi. Kaiken aikaa hän on ollut aktiivinen vapaaehtoistyöntekijä maahanmuuttajanaisten ja -lasten keskuudessa, mikä painoikin paljon palkinnon myöntämisperusteissa.

Somalinainen siis saa Suomen Pakolaisavun myöntämän palkinnon siitä hyvästä, että on työskennellyt Somaliliitossa ja Kanava-nimisessä Helsingin kaupungin budjettimäärärahoilla toimivassa maahanmuuttajanuorisojärjestössä.

"Kaiken aikaa hän on ollut aktiivinen vapaaehtoistyöntekijä maahanmuuttajanaisten ja -lasten keskuudessa, mikä painoikin paljon palkinnon myöntämisperusteissa."

Suomeen tulleet maahanmuuttajat siis saavat palkintoja siitä, että ovat tehneet suomalaisten veronmaksajien rahoilla palkattua työtä toisten maahanmuuttajien hyväksi.

Kommentti facebookista:

Tommi Kaasalainen

Miten tosta tulee mieleen delfinaario, jossa kouluttaja palkitsee jonkun esiintyjistä tuoreella silakalla onnistuneen tempun jälkeen. Ja katsomossa hymyilee tietenkin koko kaupunginhallitus, joka saa osallistua esityksiin mm. kaupungintalolla järjestettävien afrikkalaisten tanssisessioiden muodossa.

Äskettäin Helsingin kaupunki tosiaan järjesti suomalaisten veronmaksajien rahoilla monikulttuurisuusillan, johon kuului afrikkalaisia primitiivitanssisessioita.

Keskustelua Facebookista:

Jussi Halla-aho

Kohta lähden kaupungintalolle mocu-iltaan, teemana afrikkalaisuus. Listalla afrikkalaista sapuskaa, puheita sekä tanssinumero, johon yleisökin saa osallistua. Kumbayaa.

Mikko Ellilä

Miksi veronmaksajien rahoja käytetään tuollaiseen?

Jussi Halla-aho

Siksi, että veronmaksajat äänestävät päättäjiä, joiden mielestä veronmaksajien rahoja tulee käyttää afrikkalaiseen iltaan.

...

Jussi Halla-aho

Olin mokutusillassa ja pääsin samaan pöytään mm. Kimmo Kiljusen kanssa. Opin esim. sen, että kun maapalloa katselee avaruudesta, niin ei siinä mitään rajoja näy. Muuten tilaisuus päättyi hurjiin orgioihin. Mustat miehet paukuttivat rumpua ja kaupungin ylin johto hyppi ja sätkytti silmänvalkuaiset muljahdellen. Ei perheen pienimmille soveltuvaa.

Elina Ylenius

Miksiköhän aina kaikki tuollainen "Maailmassa ei ole mitään rajoja"- ajattelu assosioituu aina Afrikkaan, afrikkalaiseen kulttuuriin ja afrikan asukkaisiin? Maailmassa ei ilmeisesti saisi olla mitään rajoja, mitkä voisivat estää afrikkalaisen menon, afrikkalaisen kulttuurin ja arvojen leviämistä koko maailmaan. Tätä tunnutaan pidettävän jopa toivottavana ja suotuisana. En ole koskaan kuullut vastaavaa No Boundaries-hehkutusta mihinkään muuhun kulttuuriin tai kansakuntaan liittyen.

Miksei koskaan pidetä tuollaisia "Maailmassa ei ole rajoja!"- tai ylipäätään kulttuuri-iltoja esim. etelä-amerikkalaisessa, kiinalaisessa, japanilaisessa, puolalaisessa, tai vaikka grönlantilaisessa hengessä? Jos kerran monikulttuuria ihaillaan, niin eikö olisi järkevämpää oikeasti sitten viettää monipuolisesti erilaisia kulttuuri-iltoja, eikä vain aina niitä afrikkalaisia???

Jarkko T Pesonen

Ko. kulttuurit ovat liian toimivia ja tuottavat vakaita yhteiskuntia. Jälkimarxistinen monikultturismi sen sijaan nimenomaan pyrkii diskreditoimaan länsimaisen yhteiskunnan ja horjuttamaan sen kulttuurihegemoniaa. Mainitsemasi kulttuurit pärjäävät liian hyvin, jotta niistä voitaisiin tehdä länsimaisen yhteiskunnan uhreja - aivan kuin afrikkalaiset olisivat tahdottomia ja kykenemättömiä tekemään itsenäisiä päätöksiä.

Jarkko T Pesonen

Korjaan sen verran, että afrikkalainen kulttuuri on toimiva Afrikassa. Runsaasti jälkeläisiä tuottava r-lisääntymisstrategia on sielä toimivampi kuin K-strategia. Kolonialisoinnin aikana keskiseen Afrikkaan piti lähettää jatkuvasti lisää sotilaita täyttämään järkyttävän nopeasti hupenevia rivistöjä kun luonnonolot ovat mitä ovat, eikä 1800-luvun länsimaisella ihmisellä ole kovin helppoa keskellä Kongoa.

Tuula Kiviaho

En ole ekologiajuttuihin perehtynyt. En viitsi edes sanoa, mikä ensimmäisenä tuli mieleen "runsaasti jälkeläisiä tuottavasta r-lisääntymisstrategiasta", saatika sen soveltamisesta tänne. Väittäisivät vielä rasistiksi.

Jarkko T Pesonen

‎Yksinkertaisesti kyse on siitä, että r-strategia tuottaa paljon jälkeläisiä, mutta pitää niistä vähemmän huolta, kun taas K-strategia on vähemmän hedelmällinen, mutta keskittyy enemmän jälkeläisten elinolojen varmistamiseen. Eläimillä esimerkiksi kalat noudattavat r-strategiaa ja pingviinit K-strategiaa. Ihmisikunnassa lähimpänä r-strategiaa ovat Afrikan populaatiot ja lähimpänä K-strategiaa itäaasialaiset. Ensin mainittu tulee muita varhaisemmassa vaiheessa sukukypsäksi, synnyttää enemmän jälkeläisiä ja synnyttää enemmän kaksosia; aasialaisilla esimerkiksi kaksoset ovat hyvin paljon harvinaisempia. Mitä sivilisoituneempi yhteiskunnasta tulee, sitä enemmän K-strategia saa etuja suhteessa r-strategiaan.

Rami Leskinen

‎"Maailmassa ei ilmeisesti saisi olla mitään rajoja, mitkä voisivat estää afrikkalaisen menon, afrikkalaisen kulttuurin ja arvojen leviämistä koko maailmaan. Tätä tunnutaan pidettävän jopa toivottavana ja suotuisana."

Vapaamatkustajille kuten afrikkalaisille rajattomuus on etu, kun taas ne jotka luovat varallisuutta rajat ovat varallisuuden säilymisen ehto. Jos afrikkalaiset kykenisivät luomaan kotimaissaan hyvinvointia, hekin kannattaisivat rajoja viimeistään silloin kun köyhempien maiden vapaamatkustajat pyrkisivät hyötymään heidän varallisuudestaan. Pohjimmiltaan rajoissa ja rajattomuudessa on kyse nollasummapelistä, jossa kaikki eivät voi olla hyödyn saajia.