Professori J. P. Rushton rotujen välisistä eroista

professori J. Philippe Rushton

Wikipedia:

John Philippe "Phil" Rushton (3. joulukuuta 1943 Bournemouth, Englanti) on psykologian professori Western Ontarion yliopistossa Kanadassa. Hänet tunnetaan ihmisrotujen älykkyyserojen tutkimuksestaan ja kirjastaan Race, Evolution and Behavior.

Rushton on esittänyt, että itäaasialaisilla ihmisillä on keskimäärin suuremmat aivot, he ovat älykkäämpiä, osoittavat suurempaa sukupuolista pidättyväisyyttä, kypsyvät hitaammin ja ovat lainkuuliaisempia sekä sosiaalisesti järjestäytyneempiä kuin eurooppalaiset, jotka puolestaan menestyvät samoilla mittareilla paremmin kuin afrikkalaiset.

Hommaforumilta:

Rushton määrittelee kaksi ihmispopulaation lisääntymisstrategiaa, "R"- ja "K"-formaatit.

R-formaatissa tuotetaan maximaalisesti jälkeläisiä eikä huolehdita niistä.

K-formaatissa jälkeläisiä on vähän (=sopivasti resursseihin nähden) ja heistä huolehditaan.

Nämä formaatit muotoilevat koko taloudellisen ja yhteiskunnallisen kulttuurin, ja ovat seurausta luonnon ihmisen toimeentuloon tarjoamien resurssien vaihtelun ennustettavuudesta: Pohjoisessa on vuodenajat ja tuottamaton kylmä kausi. Se on n. 200 000 vuotta pakottanut ihmiset varastoimaan ja suunnittelemaan. Tämä suosii eri luonteenpiirteitä kuin eteläinen meno.

Ankarissa mutta ennustettavissa oloissa ihminen tarvitsee seuraavia ominaisuuksia:

impulsiivisuus vähäinen;

kyky pitkäjännitteisyyteen korkea;

itsehillintä korkea;

lojaalisuus muita ryhmän jäseniä kohtaan korkea;

itsekkyys ja röyhkeys vähäinen;

empatiakyky korkea;

....

On sanottu, että pohjoinen luonto antoi kymmeniä tuhansia vuosia kestäneen metsästys-keräilyelinkeinon aikana osaavalle rajattomasti resursseja, mutta osaamattoman se tappoi. Tällä seikalla on täytynyt olla vaikutusta pohjoisen ihmistyypin perimään.

R-formaatti alkoi dominoida jossakin vaiheessa niissä oloissa, joissa luonnon resurssituoton ennakoimisella ei saavutettu ratkaisevia etuja. R-lisääntymisessä ihmispopulaatio "täyttää maan" l. saavuttaa luonnonanteihin nähden maximaalisen lukumäärän maximaalisen nopeasti. Kun ravinnonsaanti vähenee, kuollaan porukalla pois.

Kun luonto taas muuttuu anteliaammaksi, lisäännytään taas aina maximiin asti. Näin se käy.

R-strategia suosii seuraavia ominaisuuksia:

lyhytnäköinen itsekkyys korkea;

impulsiivisuus korkea;

narsistisen persoonallisuushäiriön esiintyminen korkea;

empatiakyky vähäinen;

aggressiivisuus korkea;

seksuaalisen aktiviteetin ja väkivaltaisuuden suhde läheinen;

pitkäjännitteisyys vähäinen;

...

Nälkäkuolemien jälkeisen tyhjiön täyttämisessä menestyy nopea vastuuton lisääntyjä t. siittäjä. Jos hän ei ymmärrä kysyä siitettävän lupaa, menestys on sitäkin varmempaa.

R-olotilassa K-omaisuudet häviävät väistämättä. Kun K-tyyppi on organisoidun yhteiskunnan kannalta edullisempi, ei ketään yllätä että yhteiskuntatyypit R-alueilla ovat hyvin epävakaita ja simppeleitä. Väkivaltaiset purkaukset ovat tyypillisiä historiassa ja tämänpäivän uutisissa. Toistuvat väestökriisit ja populaatioiden verinen kilpailu ovat myös vahvistaneet kulttuurista taipumusta toiseuden kohtaamiseen viidakkoveitsellä tai Kalashnikov-AK47:lla. Ihmiset eivät muodosta niinkään yhteisöjä vaan kurittomien yksilöiden laumoja, jos saan kärjistää.

R-oloissa, jotka jostain syystä korreloivat ihon melaniinin kanssa, ei myöskään korkea ÄO ole välttämättä etu. Henkilö, joka pysähtyy funtsimaan, jää jalkoihin. Näillä seikoilla täytyy olla jokin vaikutus havaittuun mustien afrikkalaisten heikkoon ÄO-testimenestykseen?