Muslimeille rukouspaikka Entressen kirjastoon
Kommentti hommaforumilta:05.09.2010 8:00
Seppo Korkman
Kauppakeskus Entressessä toimivaan Keski-Espoon kirjastoon on järjestetty sermein eristetty rukoustila islaminuskoisille.
–Kyse on väliaikaisesta järjestelystä ramadanin ajaksi. Pysyvää rukouspaikkaa tänne ei heille ole tulossa, aluekirjastojohtaja Terhi Nikulainen vakuuttaa.
Hän muistuttaa, että kirjastossa pidempään viihtyvistä kanta-asiakkaista jopa yli puolet on somalitaustaisia.
–Halusimme palvella tätä ryhmää näin ajanjaksona, jolloin he joutuvat rukoilemaan useita kertoja päivässä.
Idea omasta rukoussopesta syntyi Nikulaisen mukaan viime viikolla uutisoidusta Entressessä toimivan kuntosalin rukouskiellosta.
–Kun luimme asiasta, mietimme voisiko kirjasto jotenkin olla avuksi. Minun päätökselläni tuo rukoustila järjestettiin, Nikulainen sanoo.
Hän painottaa, että kirjasto pyrkii palvelemaan erilaisia käyttäjäryhmiä eri tavoin.
Nikulaisen mukaan islaminuskoisilla on pyhän kuukauden ramadanin aikana velvollisuus rukoilla määrättyinä kellonaikoina viidesti päivässä.
Rukouspaikasta tullut palaute on tähän mennessä ollut pääosin myönteistä.
–Kritiikkiä on tullut yhdeltä asiakkaalta.
Rukouspaikka on järjestetty eristämällä irtosermeillä pieni tila kirjaston kaunokirjallisuuskorttelin perältä.
–Siellä sen ei pitäisi häiritä ketään, Nikulainen arvioi.
Aikuisille tarkoitettu kaunokirjallisuuskortteli on muutenkin tarkoitettu hiljaisen oleskelun alueeksi.
–Esimerkiksi osin humoristinen hiljaisuudesta muistuttava kyltti on suunnattu lähinnä nuorille ja ollut paikallaan jo yli vuoden. Rukoussopen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Muissa Espoon kirjastoissa ei vastaavaa rukouspaikkaa yhden uskontokunnan edustajille ole järjestetty.
Jokainen neliö kirjaston lattiapinta-alasta on tarkoitettu kansan sivistämiseen ja antamaan kaikille tasavertainen mahdollisuus lainata ja lukea paikan päällä rauhassa
kirjoja, joita ei joko halua tai pysty ostamaan itse. Tämä maailman paras kirjastolaitos kustannetaan suomalaisten verovaroista ja nyt sen ovat vallanneet ulkovaltojen älämölö-iskurijoukot, joiden paikallaolo ja asiakkuus ei natsaa alkuperäisen kirjaston "liikeidean" kanssa lainkaan.
Toinen kommentti:
Niin, siis nythän pointti on se että koko yhteiskunta kustantaa yhdelle uskonnolliselle ryhmälle tilan uskontonsa harjoittamiseen, ilman että koko yhteiskunnalta on sitä lupaa edes kysytty. Siten se on meiltä kaikilta "pois". Seuraava kysymys tietenkin kuuluu, millä perusteella vain yksi uskonnollinen ryhmä saa tällaista palvelua? Vaikka minun mielestäni oikeampi kysymys on että miksi yhteiskunnan pitää kustantaa yhtään mitään uskontoon liittyvää?
Jaa että on siellä kirjastossa ihan hyvin tilaa tähänkin? No jos asia on sillä tavalla, niin silloin kirjastolle on uhrattu aivan liikaa tilaa ja sitä toimintaa pitää supistaa tarpeiden mukaiseksi. Uskoisin, että silloin kun on päätetty yhteisten rahavarojen käyttämisestä kirjastotoimeen, ei tehty päätöstä palvella uskonnollisia ryhmiä. Näin ollen kirjaston päättäjät ovat ylittäneet omat valtuutensa. Heillä ei ole päätäntävaltaa käytössään olevien resurssien uudelleenjakamista varten muihin kuin annettuihin tarkoituksiin, sillä he eivät omista käytössään olevia resursseja vaan ne omistaa yhteiskunta.
Tuo kirjaston päättäjätäti voi itse kustantaa halutessaan rukoustilan muslimeille, mutta ei ole oikein että hän - ilman minkäänlaista mandaattia - päättää muiden varoja ja resursseja käyttää tuollaiseen.
Toisekseen: Jos tuohon tilaan menee ei-muslimi hiljentymään, ja hänet ajetaan pois, niin kirjastohan syyllistyy syrjintään uskonnollisin perustein, sillä kyseessä on julkinen, yhteiskunnan omistama tila.
Kolmas:
Hän muistuttaa, että kirjastossa pidempään viihtyvistä kanta-asiakkaista jopa yli puolet on somalitaustaisia.
Voisi miettiä syitä tähän ilmiöön? Olisikohan yksi syy se, että somalit eivät ole päivisin töissä. Tietysti kirjaston on tehtävä palveluita asiakkailleen, mutta jos palveluiden käyttäjät erottuvat näin selkeästi niiden maksajista, niin tulee miettiä mitä palveluita tuottaa. Rukoileminen ei mitenkään liity tai edes sivua kirjaston ydintoimintaa. Sitä voi verrata WC:hen tai kahviautomaattiin kirjastossa. WC:n tarpeellisuuden ymmärtää jokainen. Kahviautomaatti sentään tuottaa jotain tuloja. Kumpikaan myöskään ei ole varattu mitenkään tietylle väestönosalle.
Tarve rukoilla viisi kertaa päivässä ei mitenkään ole luonnon tai olosuhteiden asettama, vaan muslimit ovat sen itse itselleen asettaneet. Tällaisen vaatimuksen toteuttamiseen ei mielestäni yhteiskunnan varoin juuri pitäisi lähteä. Yhteiskunnan tulisi ottaa pitkälle uskontoneutraali lähtökohta eli uskonnon harjoittamista ei edistetä eikä haitata.
Neljäs:
Mitähän vielä. Kesällä siellä käydessäni isossa salissa oli armoton pallon jumputus. Kirjaston mainostetuilla "pidempään viihtyvillä kanta-asiakkailla" oli palloiluharjoitus keskellä salia. En tosin tiedä mitä tuollaisella roikkumisella ja mekkaloinnilla on tekemistä verovaroilla ylläpidetyssä kirjastossa.
Espoo tullee olemaan Suomen kuntien ensimmäinen ruumis mokutusvimmassaan.
Viides:
Julkisista tiloista, kuten kirjastoista on tulossa somalisäilöjä, joissa hiljaisuuteen tottunut kantaväestö kokee olonsa sietämättömäksi. Pallon pomputtelut ja yleinen äbäläwäbälä-hälinä eivät kuulu kirjastoon, mutta sitähän ei rasismin ja kenties suoranaisen uhkailunkin pelossa olla kieltämässä henkilökunnan puolesta. Tilan ja vallan haltuunotto on menossa hyvää vauhtia.
Kommentteja Länsiväylän yleisönosastosta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti