Nikopolin jutut ovat niin hyviä, että niiden hukkuminen Halla-ahon vieraskirjan paskatulvan sekaan on sääli. Tästä syystä on erittäin hyvä, että hän nyt kirjoittaa omaan blogiinsa. Tämä menee ilman muuta linkkilistalle.
Nikopol mm. kritisoi Helsingin Sanomien journalistista tasoa ja analysoi kansanedustaja Päivi Lipposen monikulttuurisuuspropagandaa:
Päivi Lipposen ja Mirja Talibin Vieraskynä-kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla 21.11.2008. Aion käsitellä tekstiä pienemmissä osissa, mutta lukijan on hyvä tutustua ensin kokonaisuuteen. Teksti on kaikessa edustavuudessaan lukemisen arvoinen.
Kirjoittajat ovat tohtoreita, toinen koulutukseltaan historianopettaja ja toinen monikulttuurisen koulun tutkija. He kirjoittavat omasta tutkimusalueestaan. Tämä antaa kirjoitukselle tieteellistä painoarvoa. Lukijan on kohtuullista odottaa että teksti on tieteen kriteerit täyttävää, punnittua ja perusteltua, todennettua ja kriittisen tarkastelun kestävää. Moni lienee valmis ottamaan näin oppineiden naisten kirjoituksen kiistämättömänä totena – en varmaan liioittele jos sanon ettei keskiverto median kuluttaja pysty perstuntumalta kiistämään itselleen vieraan tieteenalan asiantuntijoiden lausuntoja, eikä ole siihen halukas ryhtymäänkään. Tämä siitä huolimatta että koulutuksesta ja maahanmuuttajista luulisi jokaisella olevan
ainakin jonkinlainen oma, kokemukseen perustuva näkemys.Kirjoitus on julkaistu pohjoismaiden suurimman päivälehden paraatipaikalla, pääkirjoitussivulla. Vieraskynä-otsakkeen alla on totuttu näkemään eri alojen asiantuntijoiden analyysejä ajankohtaisista ja vaikeistakin aiheista.
Kirjoittajien meriitit (joihin en nyt laske Lipposen medianäkyvyyttä ulkotieteellisissä yhteyksissä) ja kirjoituksen julkaisupaikka antavat tekstille hyvin suuren painoarvon ja näkyvyyden. Samoin lukijoiden odotukset ja arviot kirjoituksen luotettavuudesta
ovat ihan toista kuin kolumnin tai mielipidekirjoituksen suhteen. Lisäksi aihepiiri on hyvin ajankohtainen. Maahanmuuttajat ja koulu puhuttavat ja kiinnostavat.Julkaisun tason voi karkeasti arvioida sen pääkirjoitusten laadun perusteella. Niistä muodostuu se kuva jonka lehti haluaa itsestään antaa. Talibin ja Lipposen kirjoituksen perusteella Helsingin Sanomien tilanne on huono. Lehden journalistinen luotettavuus ja asema objektiivisena tiedonvälittäjänä on hyvin kyseenalainen. Tieteellisen tutkimuksen lipun alla lukijoille tarjotaan mielipidekirjoitus, oikeastaan pamfletti, jonka ideologinen tausta on monikultturismina tunnettu maailmankatsomus. Tämä maailmankatsomus on sikäli erikoinen että se pohjautuu toiveajattelulle eikä kestä minkäänlaista kosketusta reaalisen todellisuuden kanssa. Se on suosittu erityisesti eräissä poliittisissa ryhmittymissä ja sellaisissa sosioekonomisissa kerrostumissa jotka katselevat reaalimaailmaa hyvin kaukaa tai paksun, vääristävän lasin läpi.
Kuvaannollisesti voisi todeta että tohtorien norsunluutornin ikkunat ovat pahasti kuurassa.Toisaalta kirjoituksen sisältämä ideologia vastaa oikein hyvin sitä kuvaa jonka Helsingin Sanomat haluaakin itsestään antaa: monikulttuurisuuden tietäjänä, taitajana ja puolestapuhujana.
Yleisesti Nikopol keskittyy maahanmuuton ja monikulttuurisuusideologian ongelmien analysoimiseen nimenomaan koululaitoksessa, erityisesti helsinkiläisissä peruskouluissa. Kirjoittaja on itse ilmeisesti helsinkiläinen peruskoulunopettaja, joka puhuu oman jokapäiväisen kokemuksensa pohjalta.
Sen sijaan monikulttuurisuusideologian fanaattiset kannattajat ovat niitä, joilla ei ole mitään omakohtaista kosketusta maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin. He eivät lainkaan tiedä, mistä puhuvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti