Älykkyyden ja elintason välillä on positiivinen korrelaatio

Zimbabwen valkoiset viljelijät hakevat apua

julkaistu pe klo 17:45, päivitetty pe klo 18:40

Zimbabwen valkoihoiset viljelijät yrittävät kerätä noin 700 000 euroa kuukaudessa tuhansille tiloiltaan karkotetuille. Valkoihoisia viljelijöitä edustava Kaupallisten viljelijöiden liitto sanoo, että 4 200 entistä viljelijää elää tällä hetkellä vain noin dollarilla päivässä.

- Yritämme nostaa näiden ihmisten kuukausitulon 300 dollariin kuukaudessa, sanoo viljelijäliiton puheenjohtaja Charles Taffs. Hänen mukaansa kaupalliset viljelijät eivät enää saa tuottaa viljelykasveja, ja hallituksen takavarikoimat entiset tuottavat tilat ovat nyt lähinnä joutomaana.

- Maamme kärsii elintarvikepulasta ja samaan aikaan jatkuu valkoisiin viljelijöihin kohdistunut vaino, Taffs lisää.

Zimbabwessa oli noin 5 000 valkoisten omistamaa maatilaa presidentti Robert Mugaben aloittaessa maauudistuksensa vajaat kymmenen vuotta sitten. Tällä hetkellä jäljellä on enää 400 tilaa.

Mugabe on perustellut uudistusta halullaan korjata siirtomaa-ajan vääryyksiä. Hanke on kuitenkin vienyt Zimbabwen syvään ahdinkoon. Entinen maataloustuotteiden viejämaa kärsii nyt pahasta elintarvikepulasta ja on riippuvainen ulkopuolisesta avusta.

Maahanmuutto- ja monikulttuurisuuskeskustelussa monilta tuntuu unohtuvan se, että jokainen yhteiskunta ja kulttuuri on tietynlaisten ihmisten tuottama ja ylläpitämä.

Eurooppalainen kulttuuri ja moderni länsimainen yhteiskunta on valkoisten ihmisten tuottama.

Mustien ihmisten tuottamia yhteiskuntia ja kulttuureja voisi käydä katsomassa Afrikassa, jos siellä ei olisi valkoisten ihmisten sinne rakentamia rautateitä, lentokenttiä, asfaltoituja teitä ja katuja, kivitaloja, sähköä, puhelinta, televisiota jne.

Afrikkalaisten mielestä ryöstöt, raiskaukset, nepotismi, korruptio, klaanisodat, taikausko ja hetken mielijohteesta huvin vuoksi tehdyt murhat ovat normaalia meininkiä. Jos afrikkalaiset muodostavat väestön enemmistön jossain Afrikan ulkopuolisessa maassa, tämä maa muuttuu Afrikaksi. Näin on käynyt mm. Haitissa, jonka voodoo-kulttuuri ja bolshevistisen anarkian repimä yhteiskunta muistuttavat kummasti afrikkalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa.

Neekerien tuominen Eurooppaan alentaa Euroopan väestön keskimääräistä älykkyystasoa, koska neekereillä on matalampi mediaani-ÄO kuin valkoisilla. Älykkyyden ja elintason välillä on positiivinen korrelaatio. Kausaliteetti kulkee molempiin suuntiin: toisaalta elintason nousu nostaa älykkyystasoa vähentämällä mm. aliravitsemuksesta aiheutuvia aivovaurioita väestössä, toisaalta älykkäämpi väestö pystyy tuottamaan itselleen korkeamman elintason.

Kun väestön keskimääräinen älykkyystaso laskee, maan elintaso laskee.

Tyhmät ihmiset eivät pysty ylläpitämään korkeaa elintasoa, koska elintaso on yhtä kuin tavaroiden ja palveluiden kokonaistuotannon reaaliarvo per capita; tyhmät ihmiset eivät pysty ylläpitämään yhtä arvokasta hyödykkeiden kokonaistuotantoa kuin älykkäämmät ihmiset, joten tyhmemmällä yhteiskunnalla on matalampi elintaso.

UNESCO-nuorisodelegaatti Anna Pelkonen

Suomen UNESCO-nuorisodelegaatiksi Anna Pelkonen

Suomen vuoden 2009 UNESCO-nuorisodelegaatti on Anna Pelkonen, 28. Pelkonen on aktiivinen toimija Youth for Understanding -vaihto-oppilasjärjestössä ja kotoisin Turusta.

Delegaatin valitsee opetusministeriö Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin esityksestä.

UNESCO-nuorisodelegaatti edustaa Suomen nuoria UNESCO:n nuorisotapaamisessa sekä toimii linkkinä Suomen nuorison ja UNESCO:n välillä. Delegaatin kausi kestää vuoden loppuun.

Pelkonen opiskelee tällä hetkellä Malmön yliopistossa englanninkielisessä, kansainväliseen muuttoon ja etnisiin suhteisiin keskittyvässä opinto-ohjelmassa. Pelkonen on valmistunut teatteri-ilmaisun ohjaajaksi vuonna 2005, ja harrastaa muun muassa teatteria, taidetta ja kulttuuria sekä vapaaehtoistyötä.

UNESCO:n yleiskokous järjestetään Pariisissa 6.10. alkaen, ja siihen liittyy nuorten oma foorumi 1.-3.10., johon myös Anna osallistuu. UNESCO Youth Forum järjestetään nyt kuudennen kerran, ja sen teemana on “Investing out of the crisis: towards a partnership between UNESCO and youth organizations”. Läpileikkaavana teema on nuorten osallisuus. UNESCO Youth Forumin edustajan valitsee opetusministeriö Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n esityksestä.

UNESCO Youth Forum järjestetään joka toinen vuosi. Edellisen kerran eli vuonna 2007 mukana olivat Johan Ekman ja Elina Lauttamäki (Education and Economic Development och Science and Sustainable Development), vuonna 2005 Simo Salmela (Young People and the Dialogue among Civilizations, Cultures and Peoples – Ideas for action in education, the sciences, culture and communication).

Foorumi valmistelee tapahtumassaan loppuraportin, joka lähetetään UNESCO:n yleiskokoukselle.

UNESCO-nuorisodelegaatti: Kohti tiiviimpää yhteistyötä järjestöjen ja koulujen kesken

- Koulu on nuorille keskeinen kohtaamispaikka. Koulut ovat mielestäni avainasemassa asennekasvatuksessa monikulttuurisuus- ja rauhankasvatuskysymyksissä, sanoo Suomen nuoria Pariisissa loppuviikon edustava Anna Pelkonen.

Pelkosen mukaan Suomessa monikulttuurisuus ja kansainvälisyyskasvatus on otettu huomioon kouluopetuksessa läpileikkaavana teemana, mutta opetuksen toteutus jää usein yksittäisen opettajan henkilökohtaisen mielenkiinnon varaan. Nuorisojärjestöt puolestaan pursuavat asiaan liittyvää nuorille suunnattua koulutusmateriaalia. Pelkosen mielestä koulujen kannattaisikin hyödyntää tehokkaammin järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä.

- Jatkossa opetusohjelmiin voisi sisällyttää esimerkiksi ns. globaalia kasvatusta, joka pitäisi sisällään rauhankasvatusta, kulttuurien välistä dialogia, etiikkaa, konfliktin ratkaisukoulutusta, tietoutta kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden suhteista sekä tietoa eri kulttuureista. Nuoriso- ja kansalaisjärjestöt voisivat toimia tässä lisäresursseina kouluille, visioi Pelkonen.

Yksi UNESCO:n tämänvuotisen nuorisofoorumin teemoista on koulutuksen kehittäminen vastaamaan globalisoituvaa maailmaa ja sen haasteita. Nuorisofoorumiin osallistuvien nuorisoedustajien mukaan kansalaisjärjestöt tulisi sitoa lähempään yhteyteen perusopetuksen kanssa. Nuorisodelegaattien mielestä maiden opetusohjelmiin tulisi liittää globaaliin kasvatukseen liittyviä teemoja, joiden toteuttamisessa nuorisojärjestöillä ja kansalaisjärjestöillä on tietoa ja halua olla mukana; tätä resurssia ei tulisi heittää hukkaan.

UNESCO:n yleiskokous järjestetään Pariisissa 6.10. alkaen, ja siihen liittyvä nuorten oma foorumi 1.-3. lokakuuta. UNESCO:n nuorisofoorumi järjestetään nyt kuudennen kerran, ja sen teemana on “Investing out of the crisis: towards a partnership between UNESCO and youth organizations”. Läpileikkaavana teema on nuorten osallisuus. UNESCO:n nuorisofoorumin edustajan valitsee opetusministeriö Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n esityksestä.

Uutta suomalaisuutta etsimässä

Poikaystäväni tuli kotiin työhaastattelusta savu korvista nousten. Kysyin varovasti, että miten haastattelu meni. ”Aivan loistavasti”. Jaha. Hetken kuluttua kävi ilmi, mitä oli tapahtunut. Haastattelija oli ystävällisesti todennut ”suomenkielesi on yllättävän hyvää, olen kuullut paljon huonompaankin”. Kuulostaako tämä sinusta kohteliaisuudelta? No niin minustakin. Mutta koko aikuisikänsä Suomessa asuneelle, tosin ulkomailla syntyneelle henkilölle, se on muistutus omasta ulkopuolisuudesta. Siitä, että aina joku arvioi. Siitä, että minussa on ja tulee aina olemaan jotain, minkä perusteella minut luokitellaan ulkopuoliseksi.

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat nyt kuumaa kamaa. On trendikästä olla kansainvälinen, matkustella ja nähdä maailmaa – ja syystäkin. Vaihto-oppilaiden kansainvälisessä ilmapiirissä yllä mainittu kommentti aiheuttaa hymyä ja hyväksyntää. On luonnollista kysyä ”mistä olet, miten päädyit tänne, oletko viihtynyt, osaatko jo suomea”. Monikulttuurisuus on taas haastavampi juttu. Puhutaan ideologiasta, jonka kiteytyy ajatukseen ihmisten ja kulttuurien monimuotoisuuden säilyttämisestä ja sen kunnioittamisesta yhteiskunnassa. Rinnakkain elämisestä siten, että erilaisuus luo enemmän yhteenkuuluvuutta kuin erottaa. Erilaisuus on itsestäänselvyys, jota ei tarvitse perustella. Suomen itsenäisyysajan historia ei ole kovin monikulttuurinen. Miten olisikaan voinut olla, kun itsenäistä taivalta on kertynyt vasta yhden ihmiselämän verran? Kun juuri on julistettu keitä olemme ja miten me olemme, ei sitä noin vain voi alkaa muuttamaan. Sitä suomalaisuutta siis. Vai voiko? Haluammeko?

Olin kerran suunnittelukokouksessa, jossa mietittiin teemaa kansainvälisyystapahtumalle. 18-vuotiaaseen mieleeni jysähti kristallinkirkkaana mahtiajatus ”uusi suomalaisuus”. Tämä ajatus oli minulle uusi ja jännittävä, jopa mullistava – ja se on sitä yhä vieläkin. Mitä suomalaisuus voisi olla sadan vuoden kuluttua? Minä toivon, että suomalaisia ovat tulevaisuudessa myös ne, jotka eivät puhu virheetöntä oppikirjasuomea ja omaa pohjoismaisen vaaleaa ihoa ja vaaleaa tukkaa. Toivon, ettemme aina heti kärkeen pyytäisi verbaalista yhteenvetoa syistä, jotka ovat johtaneet asumaan Suomeen. Ettemme aina kysyisi, että onko Suomessa mukavaa – että onko viihdytty? Toisaalta tutuiksi tullaan vaan kyselemällä, kuten lapset tekevät löytäessään jotain uutta. Me taidamme olla täällä Suomessa siis monikulttuurisuuteen kasvamisen kyselyvaiheessa. Hyvä niin. Oikeaan suuntaan ollaan rämpimässä. Pikku hiljaa. Läjäpäin kärsivällisyyttä taskuissa.

Anna Pelkonen

Kirjoittaja opettelee monikulttuurisuutta UNESCO:n kuudennessa nuorisofoorumissa Suomen nuorisodelegaatin ominaisuudessa. Nuorisofoorumi järjestettiin lokakuun alussa Pariisissa UNESCO:n yleiskokouksen yhteydessä.



Saatana.

Poikaystäväni tuli kotiin työhaastattelusta savu korvista nousten. Kysyin varovasti, että miten haastattelu meni. ”Aivan loistavasti”. Jaha. Hetken kuluttua kävi ilmi, mitä oli tapahtunut. Haastattelija oli ystävällisesti todennut ”suomenkielesi on yllättävän hyvää, olen kuullut paljon huonompaankin”. Kuulostaako tämä sinusta kohteliaisuudelta? No niin minustakin. Mutta koko aikuisikänsä Suomessa asuneelle, tosin ulkomailla syntyneelle henkilölle, se on muistutus omasta ulkopuolisuudesta. Siitä, että aina joku arvioi. Siitä, että minussa on ja tulee aina olemaan jotain, minkä perusteella minut luokitellaan ulkopuoliseksi.

No voi voi. Mene muualle itkemään.

Suomalaiset puhuvat äidinkielenään suomea tai ruotsia. Jos joku vieraskielinen arvioidaan äidinkielensä perusteella ulkomaalaiseksi, syynä on juurikin hänen maahanmuuttajataustansa.

Mitä vikaa siinä on, että maahanmuuttajaa pidetään maahanmuuttajana?

Saatana.

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat nyt kuumaa kamaa. On trendikästä olla kansainvälinen, matkustella ja nähdä maailmaa – ja syystäkin. Vaihto-oppilaiden kansainvälisessä ilmapiirissä yllä mainittu kommentti aiheuttaa hymyä ja hyväksyntää. On luonnollista kysyä ”mistä olet, miten päädyit tänne, oletko viihtynyt, osaatko jo suomea”.

Tämä on ollut "trendikästä" n. 30-40 vuotta. "Vaihtarien" eli "ulkkarien" kanssa hengailu on siis tosi väsynyttä läppää.

Monikulttuurisuus on taas haastavampi juttu. Puhutaan ideologiasta, jonka kiteytyy ajatukseen ihmisten ja kulttuurien monimuotoisuuden säilyttämisestä ja sen kunnioittamisesta yhteiskunnassa.

Tämä ideologia on perseestä. Samassa yhteiskunnassa ei pidä olla eri kulttuureja. Yhteiskunta koostuu ihmisistä. Yhteiskunnan normit eli lainsäädäntö ja sosiokulturaaliset normit perustuvat yhteiskunnassa asuvien ihmisten yhteiseen kulttuuri-identiteettiin.

Jos samassa maassa on rinnakkain eri kulttuureja, nämä eivät muodosta yhtenäistä yhteiskuntaa.

Tällöin samassa maassa on useita eri yhteiskuntajärjestelmiä. Tätä kutsutaan ghettoutumiseksi eli segregoitumiseksi eli apartheidiksi. Tätä se monikulttuurisuus tarkoittaa.

Rinnakkain elämisestä siten, että erilaisuus luo enemmän yhteenkuuluvuutta kuin erottaa.

Tämä on loogisesti mahdotonta.

Erilaisuus on itsestäänselvyys, jota ei tarvitse perustella.

Miksi samassa maassa pitäisi olla useita erilaisia yhteiskuntajärjestelmiä?

Suomen itsenäisyysajan historia ei ole kovin monikulttuurinen. Miten olisikaan voinut olla, kun itsenäistä taivalta on kertynyt vasta yhden ihmiselämän verran? Kun juuri on julistettu keitä olemme ja miten me olemme, ei sitä noin vain voi alkaa muuttamaan. Sitä suomalaisuutta siis.

Naurettavaa logiikkaa. Kulttuuri on eri asia kuin valtiollinen itsenäisyys.

Vai voiko? Haluammeko?

En minä ainakaan halua muuttaa suomalaisuutta sellaiseksi, että Suomessa hyväksyttäisiin pakkoavioliitot, kunniamurhat, lasten sukupuolielinten silpominen jne.

Olin kerran suunnittelukokouksessa, jossa mietittiin teemaa kansainvälisyystapahtumalle. 18-vuotiaaseen mieleeni jysähti kristallinkirkkaana mahtiajatus ”uusi suomalaisuus”. Tämä ajatus oli minulle uusi ja jännittävä, jopa mullistava – ja se on sitä yhä vieläkin.

Hurahdit siis teinipissiksenä mokupropagandaan ja sillä tiellä olet vielä nyt kymmenen vuotta myöhemmin 28-vuotiaana teatteriohjaajana. Ei kovin kehuttava älyllistä kehitystä.

Mitä suomalaisuus voisi olla sadan vuoden kuluttua?

Sinulla ei ole kristallipalloa eikä kenelläkään muullakaan.

Minä toivon, että suomalaisia ovat tulevaisuudessa myös ne, jotka eivät puhu virheetöntä oppikirjasuomea

Sinä siis TOIVOT, että suomen kieli tuhoutuu.

Olet maanpetturi.

Inhoat itseäsi ja siksi inhoat omaa maatasi ja kulttuuriasi ja kieltäsi.

Siksi haluat tuhota oman kulttuurisi ja kielesi.

ja omaa pohjoismaisen vaaleaa ihoa ja vaaleaa tukkaa.

Ei kukaan ole koskaan sanonut, että kaikkien suomalaisten pitäisi olla vaaleatukkaisia.

Valkoisia ihmisiä kaikki suomalaiset ja kaikki muutkin eurooppalaiset kylläkin ovat.

Afrikkalainen ei muutu eurooppalaiseksi, vaikka asuisi Euroopassa.

Toivon, ettemme aina heti kärkeen pyytäisi verbaalista yhteenvetoa syistä, jotka ovat johtaneet asumaan Suomeen.

Minun mielestäni meidän pitää nimenomaan aina kysyä kaikilta Suomessa asuvilta kehitysmaalaisilta, että mitä vittua he täällä tekevät.

Ettemme aina kysyisi, että onko Suomessa mukavaa – että onko viihdytty?

En minä sitä koskaan kysy. Ei minua kiinnosta, viihtyvätkö somalit, arabit, turkkilaiset, kurdit, iranilaiset, afgaanit, pakistanilaiset, intialaiset ym. kehitysmaalaiset Suomessa. En minä halua kehitysmaalaisten viihtyvän täällä. Minä haluan heidän menevän takaisin sinne mistä he ovat tulleet.

Toisaalta tutuiksi tullaan vaan kyselemällä, kuten lapset tekevät löytäessään jotain uutta.

En minä halua kysellä kehitysmaalaisilta yhtään mitään. En minä halua tutustua heihin. Minä haluan heidän vain menevän takaisin sinne mistä he ovat tulleet.

Me taidamme olla täällä Suomessa siis monikulttuurisuuteen kasvamisen kyselyvaiheessa.

En minä ole eikä kukaan minun tuntemani ihminen ole.

Hyvä niin. Oikeaan suuntaan ollaan rämpimässä. Pikku hiljaa.

Suomi ei todellakaan ole rämpimässä oikeaan suuntaan.

Suomi on menossa kovaa vauhtia kohti tuhoaan.

Suomea johtaa mielipuolinen maanpetturiklikki, joka haluaa tuhota Suomen.

Tähän klikkiin kuuluu nykyinen tasavallan presidentti, nykyinen pääministeri, kaikki nykyiset ministerit ja kaikki nykyiset kansanedustajat. Elämme samanlaista aikaa kuin Viro vuonna 1940.

Läjäpäin kärsivällisyyttä taskuissa.

Minulla ei ole tippaakaan kärsivällisyyttä noita mielipuolisia maanpettureita kohtaan.

Anna Pelkonen

Kirjoittaja opettelee monikulttuurisuutta UNESCO:n kuudennessa nuorisofoorumissa Suomen nuorisodelegaatin ominaisuudessa. Nuorisofoorumi järjestettiin lokakuun alussa Pariisissa UNESCO:n yleiskokouksen yhteydessä.

Mikä vittu on UNESCO:n nuorisofoorumi?

Mikä vittu on Suomen nuorisodelegaatti?

Kuka tuon tytön on tuonne valinnut "Suomen edustajaksi"?

Kuka vittu on päättänyt kustantaa suomalaisten veronmaksajien rahoilla sen, että joku tyttö menee Pariisiin "opettelemaan monikulttuurisuutta"?

Vs: 2009-11-06 YFU ry, Anna Pelkonen: Uutta suomalaisuutta etsimässä

http://portal.unesco.org/shs/en/ev.php-URL_ID=10997&URL_DO=DO_TOPIC&URL_SECTION=201.html

Nämä maailmanparantajat pitävät toisinaan kokousta ennen UNESCO:n mahti-yleiskokouksia. Nuorisodelegaatit valitaan 18-24 -vuotiaista kunkin valtakunnan nuoristojärjestöaktiiveista tasa-arvoperiaatteella. Alkuperäisasukkaita tosin halutaan erityisesti.

Maanpetturiklikin avokätisesti tukemaa kans.väl. toimintaa.

Vs: 2009-11-06 YFU ry, Anna Pelkonen: Uutta suomalaisuutta etsimässä

Suomen itsenäisyysajan historia ei ole kovin monikulttuurinen. Miten olisikaan voinut olla, kun itsenäistä taivalta on kertynyt vasta yhden ihmiselämän verran? Kun juuri on julistettu keitä olemme ja miten me olemme, ei sitä noin vain voi alkaa muuttamaan. Sitä suomalaisuutta siis. Vai voiko? Haluammeko?

Pelkosen perusteilla voisi kuka tahansa imperialisti vaatia minkä tahansa alkuperäiskansan alueita "elintilakseen". Julistaisi vain halveksumansa kansan kulttuurin yksipuoliseksi ja ihailemansa ihmiset "rikkaudeksi" ja suorittaisi väestönsiirron tavalla tai toisella, vaikkapa rajat avaamalla. Sitähän natsitkin tekivät, kun tunkivat yli rajojen toisten kansojen maille elintilaa etsimään. Avasivat rajoja, jotta voisivat asuttaa "rikkaampia" ihmisiä köyhempien tilalle. Nykypäivänä vastaavat rasistit vain puhuvat mielummin kulttuurista kuin rodusta, vaikka rodustahan siinä on pohjimmiltaan edelleen kyse.

Vs: 2009-11-06 YFU ry, Anna Pelkonen: Uutta suomalaisuutta etsimässä

Lainaus käyttäjältä: Fogeli - 06.11.2009, 21:25:08

En minäkään palkkaisi henkilöä joka ottaa loukkauksena sen että hänen kielitaitoaan kehutaan. En myöskään haluaisi työtoverikseni. Viittaa vahvasti tuleviin yhteistyövaikeuksiin.

Näinä aikoina on hyvin jos pääsee haastatteluun asti.

Ekana tulisi mieleen, että ei missään nimessä saisi edes huomata, jos jokin asia on eri tavalla kuin useimmilla muilla ihmisillä. Eli pitäisi olla kuuro/mykkä/sokea (mieluiten kaikkia kolmea niin ei vahingossakaan huomaisi).

Täytyy myöntää että jollain tapaa oma ajatusmaailmani eroaa kyseisestä savuavat korvat omaavasta miehestä, kun samaan aikaan haluan erottua massasta, mutta olla siltikin osa sitä. Samalla tavalla kuin hänkin on osa suomalaisuutta (tyttöystäväkin kun on suomalainen), mutta silti ei uppoa harmaaseen massaan (jotenkin erottunut haastattelun yhteydessä). Ei tuon erilaisuuden huomaamisen pitäisi olla mikään loukkaus ketään kohtaan, ellei sitä tuo esille jollain erikoisella tavalla (puhutpa hyvää viroa apinaksi tms). Ensimmäisenä tuleekin mieleen, että kyseinen henkilö olisi ammattiloukkaantujaa parhaasta päästä, mutta niin, vaikeapa sanoa kun en henkilöä tunne ollenkaan.

Liekkö sitten niin, että kaiken pitäisi olla poliittisesti korrektia, mistään ei saisi mainita, ettei kukaan vahingossakaan ottaisi nokkiinsa jne... Tämä tosin ei ole mahdollista, vaikka mitä tekisi, joten ei kannata liikaa siitä haaveilla.

Siitä, että aina joku arvioi.

Näin on yleensä melkolailla kaikkien paikallisten alakulttuurienkin osalta, aina on joku arvioimassa ja kritisoimassa, vaikkei sitä välttämättä kovin selkeästi aina tuoda esille. Näidenkin osalta tärkeintä on osata olla välittämättä siitä muiden arvostelusta, se on terveen itsetunnon merkki. Sen vaatiminen, että muut muuttaisivat käytöstään ja suhtautumista puolestaan ei ole kovin hyvä merkki terveestä itsetunnosta. Mutta jälleen kerran, spekulointia henkilöstä jota en tunne, joten tierä häntä.

Asialla oli siis taas kerran kympin tyttö ja hänen ihq ulkomaalainen poikaystävänsä.

Käräjäoikeus: Neekerit saavat vapaasti raiskata suomalaisia naisia

Jenkkifutaajat saivat ehdollista raiskauksesta

Julkaistu 05.11.2009 08:22 (päivitetty 09:32)

Lappeenrannan käräjäoikeus on tuominnut kolme yhdysvaltalaista amerikkalaisen jalkapallon pelaajaa ehdolliseen vankeuteen.

Kaksi miestä sai tuomion raiskauksesta ja yksi avunannosta rikoksiin. Jokaisen tuomio on vuosi ja kahdeksan kuukautta.

Uhreina oli kaksi nuorta naista. Rikokset tapahtuivat pelaajien asunnossa elokuun alussa.

Syyttäjä oli vaatinut miehille rangaistusta törkeästä raiskauksesta. Käräjäoikeuden mukaan tekoja ei tehty sellaisella erityisen nöyryyttävällä tavalla, että ne olisivat olleet törkeitä.

Oikeus perusteli ehdollisia tuomioita erityisesti sillä, että miehet olivat pitkähkön ajan eli reilut kaksi kuukautta tutkintavankeudessa.

Tuomitut velvoitettiin korvaamaan kummallekin uhrille 4500 euroa.

Miehet pelasivat lappeenrantalaisessa Rajaritarit-joukkueessa Vaahteraliigaa.

Käräjäoikeus siis tuomitsi kolme neekeriä kahden naisen raiskaamisesta yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden EHDOLLISEEN vankeuteen (eli eivät istu PÄIVÄÄKÄÄN) ja maksamaan kummallekin uhrille YHTEENSÄ 4500 euroa eli vain 1500 euroa per neekeri per nainen.

En ihmettele, jos ko. naiset käyvät murhaamassa ko. tuomarin ja ko. neekerit.

Olen sitä mieltä, että EHDOLLISIA tuomioita ULKOMAALAISILLE raiskaajille antavat SUOMALAISET tuomarit ovat maanpettureita, Suomen kansan vihollisia. He ovat itse syyllisiä noihin raiskauksiin. Jos raiskaajaneekereille ei anneta vankeutta, he katsovat voivansa raiskata ihan vapaasti, rangaistuksetta. Tuollaiset tuomarit siis antavat neekereille luvan raiskata suomalaisia naisia. Jokainen tuollainen tuomari on itse syyllinen tuollaisiin raiskauksiin.

Miten tuollaiset ihmiset nukkuvat yönsä?

Miten he kehtaavat katsoa itseään peiliin?

Saavatko he jotain perverssiä tyydytystä siitä, että he kannustavat neekereitä raiskaamaan suomalaisia naisia?

Haluavatko he maksimoida raiskausten määrän Suomessa? Mikä perverssi mielisairaus on heidän motiivinsa moiseen? Kuinka kukaan voi olla noin sairas?

Raiskauksien määrän kasvattaminen näyttää olevan Suomen perverssien, maanpetoksellisten tuomareiden tavoite, kun katsoo rikollisuustrendejä:



Seksirikoksien määrä on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Tämä johtuu a) maahanmuuttajien määrän lisääntymisestä (rautalankaa: AFRIKASTA ja LÄHI-IDÄSTÄ kotoisin olevat maahanmuuttajat raiskaavat naisia monikymmenkertaisella todennäköisyydellä suomalaisiin verrattuna) ja b) tuomareiden sairaasta, perverssistä, raiskaajia vapauttavasta linjasta.

Suomessa olevat ulkomaalaiset raiskaajat, erityisesti AFRIKASTA ja LÄHI-IDÄSTÄ kotoisin olevat, ovat täysin verrattavissa puna-armeijan sotilaisiin, jotka vuonna 1945 raiskasivat miljoonia saksalaisia ym. keskieurooppalaisia naisia.

AFRIKASTA ja LÄHI-IDÄSTÄ kotoisin olevat maahanmuuttajat ovat vierasperäinen valloittaja-armeija, barbaari-invaasio, joka tuhoaa Suomen ja koko Euroopan ryöstämällä, raiskaamalla, murhaamalla, tekemällä terrori-iskuja ja vaatimalla sensuuria ja muuta alistumista heidän uskontoonsa eli islamiin.

Tätä Rooman valtakunnan tuhoutumiseen johtanutta kansainvaellusta muistuttavaa kehitysmaalaisten barbaariarmeijoiden invaasiota tukee nykyinen tasavallan presidentti Tarja Halonen, nykyinen pääministeri Matti Vanhanen, kaikki nykyiset ministerit ja kaikki nykyiset kansanedustajat.

Jos väitätte päinvastaista, sanokaa yksikin esimerkki tätä kansainvaellusta vastustavasta kansanedustajasta tai ministeristä.

Väitän, että yksikään heistä ei ole koskaan osoittanut millään tavalla vastustavansa tätä länsimaiden tuhoon johtavaa barbaari-invaasiota.

Kukaan kansanedustaja tai kukaan ministeri ei ole koskaan pitänyt mitään tämänkaltaisia puheenvuoroja:

Muslimit ovat suurin turvallisuusuhkamme

Tämä osoittaa, että he eivät tajua nykyisestä kansainvaelluksesta eli barbaari-invaasiosta yhtään mitään.

Presidentti, pääministeri, kaikki ministerit ja kaikki kansanedustajat ovat idiootteja ja maanpettureita, jotka eivät kerta kaikkiaan tiedä eivätkä tajua mistään mitään.

Heitä tukevat virkamieskuntaan soluttautuneet mokuttajat (Johanna Suurpää, Mika Illman, Ritva Viljanen jne.);

päivystävät desantit eli ammattivalehtelijat (Jaakko Hämeen-Anttila jne.), jotka esitetään mediassa "intellektuelleina" ja "asiantuntijoina";

propagandakoneisto eli "tiedotusvälineet", jotka ovat täynnä mielisairaita valehtelijoita (satoja kouluja Ruotsissa polttaneet islamilaiset terroristit ovat "ruotsalaista nuorisoa", kymmeniätuhansia autoja Ranskassa polttaneet islamilaiset terroristit ovat "ranskalaista nuorisoa", somalinaisen puukottanut somalimies on "malliesimerkki suomalaisten miesten väkivaltaisuudesta", Suomeen tulleet 25-vuotiaat, 185-senttiset, 75-kiloiset afrikkalaiset miehet ovat "pakolaislapsia", ihmissalakuljettajien eli mafian Suomeen tuomat bulgarialaiset ja romanialaiset kerjäläiset, myymälävarkaat, taskuvarkaat, autovarkaat, pyörävarkaat, murtovarkaat ja pankkikorttien väärentäjät ovat "Suomen kulttuuria rikastuttavia romaneja, joihin pitää suhtautua suvaitsevasti" jne.);

ja

tuomioistuinlaitokseen soluttautunut raiskaajia vapauttava, raiskauksien määrän moninkertaistamiseen pyrkivä mielisairaiden, perverssien, seinähullujen maanpetoksellisten bolshevikkien eli taistolaisten joukko.

Tässä maassa on helvetisti mätää.

Something is rotten in the state of Finland.

STTK: Suomessa on työvoimapula, joten tarvitaan lisää maahanmuuttajia

Tasavallan presidentti Tarja Halosen haastattelu STTK:n lehdessä:

Yleinen arvio on, että Suomea uhkaa työvoimapula siitä huolimatta, että nyt talouskriisin ja viennin hiipumisen vuoksi irtisanomiset ja lomautukset ovat lisääntyneet. Eräs keino torjua työvoimapulaa on maahanmuuttajien määrän lisääntyminen Suomessa. Samanaikaisesti Suomessa rasismi nostaa päätään ja tästä on esimerkkinä tiettyjen poliittisten suuntausten vahvistuminen.

Presidentti Tarja Halonen pohtii, että maahanmuuttajia koskevien asenteiden koveneminen voi olla osa yleisempää arvojen kovenemista yhteiskunnassamme.

- Jos näin on, suvaitsemattomuus kohdistuu luultavasti myös muihin vähemmistöihin, hän murehtii.

Talouskriisi ja kasvava työttömyys aiheuttavat ymmärrettävästi huolta ja epävarmuutta omasta tulevaisuudesta ja työpaikasta.

- Tätä ei pidä eikä kannata kohdistaa epäluulona ja syrjintänä muita kohtaan. Rasismi tai muu syrjintä on loukkaus ihmisarvoa kohtaan. Se luo yhteiskunnan kaikille jäsenille epämiellyttävän, pelon ilmapiirin.

Presidentti sanoo aina vierastaneensa sanaparia ”työvoimaperäinen maahanmuutto”.

- Kyse ei ole koskaan pelkästään työvoimasta, puhutaan sitten täällä syntyneistä tai tänne muuttaneista. Kyse on kanssaihmisistämme, joilla on monta muutakin ominaisuutta kuin työn tekeminen. Toisaalta on huomattava, ettei kaikki kritiikki ole rasismia. Ihmisten pitää noudattaa lakeja, mutta ei heidän tarvitse olla samanlaisia.

STTK on olevinaan palkansaajajärjestöjen keskusliitto. Miksi palkansaajajärjestö valehtelee, että Suomessa on työvoimapula?

Miksi palkansaajajärjestö valehtelee, että Suomeen "tarvitaan" lisää maahanmuuttajia "poistamaan työvoimapulaa"?

P.S.

Halonen tietysti pyrkii leimaamaan kaiken maahanmuuttopolitiikasta keskustelemisen "rasismiksi", vaikka hän väittää päinvastaista: "Toisaalta on huomattava, ettei kaikki kritiikki ole rasismia."

Halonen ei lainkaan spesifioi, millainen kritiikki on rasismia ja millainen ei.

Halonen siis nimenomaan pyrkii tukahduttamaan demokraattisen kansalaiskeskustelun. Halonen on demokratian vastustaja. Muutenhan hän ei vaatisi ay-liikettä ja EU-organisaatioita "torjumaan rasismia":

- Rasistisilta ja muukalaisvihamielisiltä ilmiöiltä ei saa sulkea silmiä eikä sitä ilmiönä pidä vähätellä. Euroopan unioni, Euroopan neuvosto ja erilaiset eurooppalaiset yhteistyöjärjestöt myös ay-liikkeen piirissä tarjoavat apuaan rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi.

Ay-liikkeen perinteisiin arvoihin kuuluvat kansainvälisyys, perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä työntekijöiden oikeuksien puolustaminen.

- Tähän sopii hyvin myös työ rasismia ja suvaitsemattomuutta vastaan. Haluan antaa teille kaiken tukeni tässä tärkeässä työssä.

Tämä "rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen työ" kuulostaa hyvin samalta kuin "sodan ja fasismin vastainen työ", joka oli kommunistien perustaman myyräntyöjärjestön, viidennen kolonnan, nimi. Googlella löytyi tällainen kuvaus näiden kommunistien toiminnasta:

Sota-aikana puolueen jäsenet yrittivät - tosin huonolla menestyksellä - katkoa rautateitä ja tuhota tärkeitä tuotantolaitoksia. Suomalaiset kommunistit antoivat valomerkkejä puna-armeijan ilmavoimien pommituskoneilla, että ne osasivat tyhjentää lastinsa oikeaan paikkaan. Kotkan ilmiantajakommunistit ovat tästä ylpeitä vielä tänäänkin.

Puolueen kylkiäisenä toimi aikoinaan näiden ilmiantajien ja käpykaartilaisten järjestö Sodan ja fasismin vastainen työ. Suomi on ilmeisesti maailman ainoa maa, jossa vihollisen avustajat ja ilmiantajat nimittävät itseään "vastarintaliikkeeksi".

Tämä kuvaus pätee myös nykyajan "rasisminvastaisiin kansalaisjärjestöihin", "vähemmistövaltuutettuun", "ihmisoikeusjärjestöihin" (mm. Pen, Amnesty, "Ihmisoikeusliitto", Pakolaisneuvonta) ja tasavallan presidentti Tarja Haloseen.

Miksi naiset eivät tajua rotujen välisiä eroja

Women Are Frivolous

From an evolutionary point of view, it makes sense that men would have an interest in things like justice from a theoretical perspective. A man in prehistoric times may have served on a tribal council and have had to come to a fair decision based on objective criteria; a woman dealt mainly with her family and would put feelings over reason. Males would have to form alliances with other tribes, build things to deal with the forces of nature, figure out a practical way to get the mammoth down, etc.

Females gossiped and took care of children. They never evolved the mental tools to go beyond the personal.

That’s why something that is true but unpopular like race realism will appeal more to men than women.

A man (some of us) has the potential to ask “Is this true?” while a woman can’t go beyond “Is this the correct thing to believe for the status of me and my kids?”

I’ve had men and women disagree with my positions on race, but have only seen women refer to my beliefs as “stupid.” This used to puzzle me because they couldn’t articulate a reason why.

I eventually came to realize that the connotations that the word has for me are different than the ones it has for females.

When I say a belief is “stupid” I mean that there are actual reasons for not believing it. When a woman says a belief is “stupid” she means that it’s not the correct thing to believe if you want to have friends.

In that sense race realism can be stupid from a social stand point while also being true. But a woman doesn’t think in terms of what we call truth and doesn’t use it as a barometer to decide what is or isn’t “stupid.”

Hallitus haluaa antaa Suomen kansalaisuuden lukutaidottomille kehitysmaalaisille

Uudesta kansalaisuuslaista järjestettävä sitova kansanäänestys

Sisäasiainministeriössä valmistellaan parhaillaan merkittäviä muutoksia voimassa olevaan kansalaisuuslakiin. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2009. Uusi kansalaisuuslaki tulee voimaan vuonna 2010.

Lain yksi tarkoitus on lyhentää kansalaisuuden saamiseen vaadittavaa Suomessa asumisen vähimmäisaikaa kuudesta vuodesta neljään tai viiteen vuoteen. Samalla aiotaan laskea kansalaisuuteen vaadittavaa kielitaitovaatimusta erityisesti luku- ja kirjoitustaidottomien ulkomaalaisten kohdalla. Nykyisin kansalaisuuden saaminen edellyttää yleensä vain tyydyttävää kotimaisen kielen taitoa. Tätä vaatimusta aiotaan laskea. Suunnitellut muutokset ovat luonteeltaan sellaisia, että ne heikentävät automaattisesti maahanmuuttajien sopeutumista ja kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Lisäksi Sisäasiainministeriö aikoo selvittää ”muut kansalaisuuslain keskeiset muutostarpeet”. Näitä muutostarpeita ei ole mitenkään eritelty, yksilöity ja tiedotettu julkisuudessa. Missään ei ole esitetty perusteita sille, miten kansalaisuuslain muutos ajaisi Suomen ja Suomen kansalaisten etuja tai miksi se olisi ylipäätään tarpeellinen.

Asioiden käsittelytapa ei vastaa kansalaisten käsitystä avoimuudesta ja osallistavasta demokratiasta. Tällainen salamyhkäisyys aiheuttaa kansalaisissa helposti tuntemuksia asioiden tarkoituksellisesta salaamisesta.

Kansalaisuuslain muuttaminen helpottaa Suomen kansalaisuuden saamista merkittävästi. Lakimuutos synnyttää taas uuden, suomalaisten veronmaksajien kannalta negatiivisen vetovoimatekijän, jonka johdosta maahamme pyrkivien sosiaaliturvapaikanhakijoiden määrä tulee vääjäämättömästi kasvamaan entisestään.

Kansalaisten yleisen oikeustajun mukaan maahanmuuttajan tulee ymmärtää Suomen kansalaisuus etuoikeutena, ei automaationa. Suomen kansalaisuutta ei tule missään tapauksessa myöntää henkilölle, joka on syyllistynyt rangaistavaan tekoon tai määrätty lähestymiskieltoon. Myös rikoksen, josta ei ole tuomittu rangaistusta lieventävien seikkojen vuoksi, pitää olla este kansalaistamiselle. Kansalaisuuden hakijan tulee pystyä luotettavasti selvittämään, miten saa toimeentulonsa. Erilaiset sosiaalietuudet eivät saa olla merkittävin toimeentulon lähde.

Suomen hallituksen tulee välittömästi järjestää kattava, avoin ja puolueeton tiedotuskampanja uudesta kansalaisuuslaista sekä sen taloudellisista, kulttuurisista, turvallisuuspoliittisista ja sosiaalipoliittisista vaikutuksista.

Vaadimme Suomen valtiota järjestämään päättäjiä sitovan kansanäänestyksen uudesta kansalaisuuslaista ennen lain lopullista hyväksymistä

Toimi heti ja allekirjoita adressi. Lähetä siitä tietoa myös sukulaisille, ystäville, kavereille jne. Adressi luovutetaan eduskunnalle ennen lakiesityksestä äänestämistä.

Muutos 2011 ry, Förändring 2011 rf

Juha Mäki-Ketelä

Hallitus ja eduskunta ovat täynnä maanpettureita. Ulkomaalaislakia muutettiin äskettäin lähes täydellisen mediahiljaisuuden vallitessa; mm. Yle ei ole kertaakaan maininnut tv- tai radiouutisissa, että eduskunta hyväksyi ulkomaalaislain muutoksen viime helmikuussa.

Tällä hetkellä maanpetturit yrittävät taas viedä salaa läpi uuden lainmuutoksen, joka antaa Suomen kansalaisuuden sadoilletuhansille lukutaidottomille kehitysmaalaisille. Hallitus ja eduskunta haluavat tuhota Suomen tuomalla Suomeen satojatuhansia barbaareja kehitysmaista.

Tiedotusvälineet auttavat Suomea hallitsevaa maanpetturijunttaa tässä tavoitteessa vaikenemalla juntan toiminnasta, jotta kansa ei heräisi vastustamaan tällaista tuhoisaa, maanpetoksellista politiikkaa. Tästä syystä kansalle ei ole uutisissa tai sanomalehdissä kerrottu juuri mitään em. ulkomaalaislain muutoksesta tai nyt kaavaillusta kansalaisuuslain muutoksesta.

Hallituksen ja eduskunnan toiminta ei kestä päivänvaloa, joten on näiden maanpettureiden intressissä pitää puuhastelunsa pimennossa. Kansa ei tällä hetkellä tiedä juuri mitään siitä maahanmuuttopolitiikasta, jota hallitus ja eduskunta harjoittavat.

Vallanpitäjät pyrkivät asettumaan kansan yläpuolelle ja toteuttamaan kansan tahdon vastaisia ja isänmaan edun vastaisia maanpetoksellisia suunnitelmiaan kansan huomaamatta.

Muslimit ovat suurin turvallisuusuhkamme

Muslimerna är vårt största utländska hot

En av mångkulturens många inneboende paradoxer är att den, trots sitt universella anspråk, är ett monokulturellt fenomen som endast funnit grogrund i den postmoderna, oikofoba (Oikofob är enligt den brittiske filosofen Scruton en person som föraktar sin hembygd. Red. anm.) västvärlden och som därför också tar sin utgångspunkt i västerländska fenomen och erfarenheter när man bedömer och analyserar omvärlden. Den västerländska erfarenheten ses som ett högre utvecklingsstadium, som resten av världen bara inte hunnit uppnå ännu.

Detta är också anledningen till att dagens mångkulturella svenska maktelit är så totalt blind för farorna med islam och islamisering. Man utgår från att muslimer inte vill någonting hellre än anpassa sig till ett västerländskt levnadssätt och västerländska normer, liksom att islam i grund och botten är samma sak som kristendom, med den enda skillnaden att muslimer har ett annat namn på gud.

Därmed antar man också att man kommer att kunna tämja islam på samma sätt som sekulära krafter sedan århundraden tillbaka tämjt den europeiska kristendomen och förpassat den till den privata sfären.

Islam skiljer sig dock från kristendom på flera avgörande punkter, till exempel gällande distinktionen mellan andlig och världslig makt och synen på vålds­användning. Islam har ingen motsvarighet till Nya testamentet och inget allmänmänskligt kärleksbudskap. Dessa skillnader har också gjort att islam och den muslimska världen aktivt har avvisat upplysningen och humanismen.

Detta, tillsammans med nästan 1400 år av krig och motsättningar mellan islam och det kristna Europa, tror sig nu dagens makthavare kunna övervinna i en handvändning.

Såhär långt tvingas man dock konstatera att islam har påverkat det svenska samhället i betydligt högre utsträckning än det svenska samhället har påverkat islam. Massinvandringen från muslimska länder tillsammans med de relativt höga födelsetalen inom den muslimska befolkningsgruppen talar för att denna utveckling kommer att fortsätta om inte en politisk kursändring sker. Naturligtvis är en betydande andel av Europas muslimer inte bokstavstroende, även om de flesta studier som gjorts på området visar att fundamentalisterna är en stor och växande minoritet.

Rotlösheten, som den mångkulturella samhällsordningen underblåst hos många andra och tredje generationens invandrare, har fått många att söka sig till islam som en identitetsskapande och samlande kraft och vi upplever nu en radikaliseringsprocess bland muslimska ungdomar i Europa.

I Sverige finns mig veterligen inga kända studier på området, men i en brittisk undersökning från 2007 uppgav 37 procent av de unga, brittiska muslimerna att de skulle föredra sharialagar framför brittisk lag och lika många ansåg att den som konverterar från islam skall avrättas. I andra studier från bland annat Frankrike och Tyskland kan samma mönster urskiljas.

För 20 år sedan tror jag att de flesta svenskar skulle ha mycket svårt att tänka sig att islam skulle komma att bli Sveriges näst största religion, att svenska konstnärer som kritiserar eller skojar med islam skulle leva under ständigt dödshot, att ett tiotal muslimska terrororganisationer skulle komma att etablera sig i Sverige, att ledande muslimska företrädare skulle framföra krav på införandet av sharialagar i Sverige, att svenska landsting skulle använda skattebetalarnas pengar till att skära av förhuden på fullt friska småpojkar, att Sverige skulle ha flest våldtäkter i Europa och att muslimska män skulle vara mycket kraftigt överrepresenterade bland förövarna, att svenska badhus skulle införa separata badtider för män och kvinnor, att svenska kommuner skulle överväga införandet av könssegregerad simundervisning i skolorna, att frysdiskarna i våra livsmedelsbutiker skulle erbjuda ritualslaktat kött samtidigt som svenska förskolor slutar att servera fläskkött, att svenska skolor skulle införa nya lov för att fira avslutningen på Ramadan samtidigt som kyrkliga skolavslutningar förbjuds på fler och fler skolor och så vidare.

Allt detta är i dag en del av den svenska verkligheten. Frågan är hur det ser det ut om ytterligare några decennier, när den muslimska befolkningen, om nuvarande takt håller i sig, har flerdubblats i storlek och många av Europas större städer, inklusive Malmö, med största sannolikhet har en muslimsk majoritet.

Den mångkulturella samhällseliten ser kanske denna framtid som en färgglad intressant förändring av ett Sverige och Europa som man allt som oftast förnekar ens någonsin har varit ”svenskt” eller ”europeiskt”.

Som sverigedemokrat ser jag detta som vårt största utländska hot sedan andra världskriget och jag lovar att göra allt som står i min makt för att vända trenden när vi går till val nästa år.

Jimmie Åkesson, partiledare Sverigedemokraterna

Moni maahanmuuttajanuori muuttaisi mielellään pois Suomesta

HS: Moni maahanmuuttajanuori muuttaisi mielellään pois Suomesta

Suomesta pois muuttaminen houkuttelee usein maahanmuuttajataustaisia nuoria. Tuoreen haastattelututkimuksen mukaan nuoret kokevat Suomen rasistiseksi ja ennakkoluuloiseksi maaksi. Somalitaustaiset nuoret arvelevat, että heillä ei ole yhtä hyviä uramahdollisuuksia kuin valtaväestöllä. Venäläis- ja virolaistaustaiset taas uskovat usein mahdollisuuksiinsa työmarkkinoilla.

Muualle muuttaminen tuntuu nuorista helpolta, sillä he osaavat monia kieliä ja tuntevat monia kulttuureja. Heillä on myös sukulaisia ja ystäviä eri puolilla maailmaa. Joillekin Somaliassa syntyneille nuorille olisi tärkeää asua muslimimaassa, ja he haaveilevat paluusta synnyinmaahansa.

Laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin 15–21-vuotiaita taustaltaan virolaisia, venäläisiä ja somalialaisia nuoria sekä vertailukohdaksi kantasuomalaisia nuoria. Henkilökohtaisiin haastatteluihin ja ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 55 nuorta.

Facebookista kommentteja ylläolevaan:

Simo S. Hämäläinen

On syytä huomata, että useita eri ryhmiä sisältäneeseen "tutkimukseen" osallistui vain 55 nuorta.

Petri Rajaniemi

Jos Simo olit mukana julkaisutilaisuudessa, niin varmaan bongasit sen, että kyseessä oli haastattelututkimus, syvempää selvitystä ja ryhmä haastatteluja. Kyllä tuosta voi irrottaa ihan selvän ajatussuunnan... ainakin keskustelun avauksena vähintäänkin validi.

Simo S. Hämäläinen

Täsmälleen samaa mieltä. Mutta siitä huolimatta otos on syytä huomioida, erityisesti, jos tulosta halutaan yleistää tämmöisessä kontekstissa. Kiinnostavia tuloksia silti ja odotan, että pääsen jostain lukemaan itse tutkimuksenkin.

Simo S. Hämäläinen

Sanon tämän, vaikka joku pillastuukin tästä varmasti: Kotimaastaan ja muslimimaasta haaveileville somalinuorille voisi tarjota (maan rauhoituttua) tuetun mahdollisuuden paluumuuttoon Somaliaan. Täällä saatu koulutus, tiedot ja taidot, tukisivat siellä parhaimmalla mahdollisella tavalla yhteiskunnan rakentamista ja tulevaisuutta. Kielimuuria tai ongelmia rasismin suhteen ei pitäisi olla. Projektia voisi rahoittaa kehitysyhteistyömäärärahoilla.

Petri Rajaniemi

Eikö siinä ole joku kansantaloudellinen ongelma, jos tiedostavat, ei-alistuneet, osaavat ja nälkäiset maahanmuuttajat muuttavat muualle, jossa on mahdollista säilyttää oma itsekunnioitus ja ne jotka ovat luovuttaneet jäävät Suomeen. Ei se oikein hyvä tietysti niinkään ole.

Simo S. Hämäläinen

Voi olla. Mutta tässä tapauksessa kyse on mm. somalinuorista, josta huomattava osa on työttömänä. Minusta nämä tiedostavat, Somaliaan ja yleensäkin muslimivaltioon takaisin haikailevat voidaan auttaa sinne rakentamaan yhteiskuntaa. Heidän osaamisensa ja panoksensahan on nimenomaan pois sieltä. Suomen kansantaloutta voitaneen auttaa aivan hyvin virolaisilla ja venäläisille nuorilla, ja muualtakin on varmasti tulijoita. Uskon, että maahanmuutto ja työvoiman liikkuvuus on välttämättömyys jatkossakin.

Petri Rajaniemi

Varmastikkin juuri näin, jos kyse olisi siitä, että he menisivät takaisin rakentamaan omaa maatansa. Koska oma maa on kuitenkin ihan liekeissä, siis konkreettisesti ja koska intohimoisten eteenpäin menijöidenkin mielenkiinto suhtautuu omaan menestykseen, eikä kotimaansa menestykseen, niin eikö ole todennäköisempää, että heidän potentiaalinsa sataa ruotsin, britannian tai ranskan laariin, jotka ottavat heidät avoimemmin vastaan.

Mikko Ellilä

Jaa, että somaleiden huippuosaaminen sataa Ruotsin, Englannin tai Ranskan laariin. Noin tyhmää paskapuhetta en olekaan kuullut noin kymmeneen vuoteen. Tuollainen aivan mielisairas, todellisuudelle vieras utopistinen ajattelu on seurausta täysin sokeasta uskomisesta fanaattiseen propagandaan.

Simo S. Hämäläinen

Vähän vaikea ottaa selvää tuosta Somaliasta. Tunnettuja Suomen somaleita myöten siellä käydään pitkilläkin lomilla, mutta silti maa on niin vaarallinen, ettei siellä pysty edes sitkeimmät oleskelemaan pidempään. Maan pohjoispuolella on muuten Somalimaa (ent. Somalimaan protektoraatti), joka tavoittelee itsenäisyyttä. Siellä ymmärtääkseni on rauhallista. Mielestäni tämän alueen kanssa voisi harkita yhteistyötä mm. halukkaiden paluumuuton suhteen. Itsenäisyyttä tavoitteleva valtio varmasti tarvitsee osaavaa työikäistä väestöä.

Täältä Virosta päin katsellen tilanne näyttää myös oudolta kun vertaa Suomeen: Kodakondsus- ja migratsiooniametin mukaan 1997-2009/Q2 välillä on maasta tavoitellut turvapaikkaa ainoastaan yksi somalialainen. (Vertailun vuoksi: Nigerialaisia paikkaa haki 6, turkkilaisia 17)

Viron laariin siis ei ole ainakaan osaamispotentiaali satanut tässä ryhmässä.

Jos Viroon on tullut yksi (1) somali 12 vuoden aikana, miksi Suomessa on kymmenentuhatta somalia?

Miksi suomalaiset poliitikot ovat tuoneet Suomeen kymmenentuhatta somalia?

Miksi? Miksi? Miksi?

Miksi kaikki Suomen poliitikot ovat maanpetoksellisia mielipuolia?

Miksi yksikään kansanedustaja tai ministeri ei koskaan vastusta somaleiden ynnä muiden suunnattomia kustannuksia suomalaisille veronmaksajille aiheuttavien kehitysmaalaisten tulvimista Suomeen?

Miksi? Miksi? Miksi?

Fanaatikkojen paniikki

Vs: Miksi älymystö on älytöntä?

« Vastaus #20 : 05.10.2009, 22:19:20 »

Nykyaikana leväperäistä maahanmuuttopolitiikkaa kannattava ja monikultturistinen suvaitsevaisto ei enää ole sillä tavalla ylimielisen rento kannanotoissaan kuten oli asianlaita 90-luvun alussa. Paremminkin kyllä nämä ilmiöt ovat näkyvissä Ruotsissa jossa tätä politiikkaa on kauemmin tehty, mutta soveltuvin osin sama pätee myös Suomeen. Kun ongelmat alkavat ilmetä, ensin niiden väitetään olevan vain rasistien keksintöä , ja kun ongelmat jatkuvat ne sitten leimataan sosiaalisista ongelmista ja rakenteellisesta rasismista johtuviksi. Kun lopulta tilastotiede ja arki ovat molemmat mokuttajia vastaan, onkin älymystöllä vuosimallia 2009 edessään älyllinen tappio: koko projekti on aloitettu väärillä premisseillä ja varsinkin peräänantavaisuus lähi-idän kulttuureille on ollut asia, jossa assimilaation kannattajat ovat olleet oikeassa koko ajan.

Monikultturistit ovat röyhkeitä ja näyttävät itsevarmoilta, mutta jokainen voi kuvitella, minkälainen älyllisen tappion riski toisaalta jomottaa jo ohimoissa (varsinkin Tanskassa ja Ruotsissa). Jos pitkän ryynäämisen jälkeen vihdoin myönnetään että :

• rikollisuus johtuu siirtolaisten kulttuurista
• siirtolaisia on jo nyt liikaa
• muslimijohtajilla esiintyy siirtomaaisännän taipumuksia
• osa siirtolaisista ei edes aio tehdä työtä
• jne.

Lyhyesti sanottuna, jo pelkästään kulttuuriperäisen rikollisuuden myöntämisestä seuraa koko korttitalon romahdus. Tämä ei ole vaihtoehto esimerkiksi Anna Rastaalle, JP Roosille, Kerkkäselle tahi jollekin akateemikolle jonka ura on monikulttuuriselle oppirakennelmalle perustettu; ei ole kivaa olla alkemisti alkemian kultakauden lopun häämöttäessä ennen väistämätöntä romahdusta.

Niinpä konkurssikypsää oppirakennelmaa yritetään pönkittää yhä uusilla (hyödyttämillä) kotouttamisohjelmilla (hyödyttömiä uuteen kotimaahansa vihamielisesti suhtautuville muslimeille), erillisten uimavuorojen, seminaarien, luentosarjojen puuhalandioilla siinä toivossa että alkemia vihdoin alkaa toimia. Puhumattakaan hyvin agressiivisista sensuurivaatimuksista.

Viimeinen rintama : PUUHALANDIA. SENSUURI.

Ymmärrettävää - kuka haluaisi palkata alkemistin koko alkemian romahdettua ? Ei, ei käy päinsä joten puuhalandiat ja sensuuri ovat viimeinen puolustuskeino ennen kuin objektiivinen todellisuus murskaa painollaan laaditun ja pönkitetyn oppirakennelman. Tällöin alan akatemia lakkaa olemasta , jolloin kyseessä on myös amatillinen katastrofi. Niinikään samaan kurimukseen joutuu epälukuinen joukko kirjailijoita ja muita vastaavia kulttuurihenkilöitä. Ja epäonnistuneen ulkomaalaispolitikan toteutunut riski on näillä kaikilla sama: älyllinen ja sen mukana ammatillinen tappio.

Juuri näin. Kyseessä on samanlainen ilmiö kuin Saksan kansallissosialistisen regiimin radikalisoituminen ja propagandan intensifioituminen systeemin edetessä vääjäämättömästi kohti lopullista romahdusta sodan häviämisen vuoksi.

Meininki oli Saksassa ja sen miehittämissä maissa yhä fanaattisempaa ja fanaattisempaa juuri ennen systeemin lopullista tuhoutumista.

Saksassa esim. hirtettiin ihmisiä lyhtypylväisiin ja kiinnitettiin heidän ruumiisiinsa "olen juutalaisten bolshevikkien kätyri"-lappuja.

Miehitetyissä maissa, mm. Italiassa ja Kreikassa, teloitettiin loppuvaiheessa kokonaisten kylien kaikki miespuoliset asukkaat kollektiivisena rangaistuksena partisaanien toiminnasta.

Vastaava vaihe on nyt meneillään Euroopan monikulttuurisuusfanaatikoilla. Systeemi on moraalisesti ja intellektuaalisesti täysin konkurssissa, joten fanaatikot yrittävät paniikissa viime hetkellä intensifioida sensuuria ja rangaista toisinajattelijoita.

Pravda: Afrikkalaisten mölinä rikastuttaa kulttuuriamme

Pravda:

Ryhmä afrikkalaisia naisia astui lähijunaan. Melko täydessä vaunussa he joutuivat kauaksi toisistaan. Jonkin ajan kuluttua yksi heistä alkoi puhua kovaan ääneen. Me muut ihmettelimme, kenelle hän puhuu. Vastaus löytyi vaunun toisesta päästä, josta kuului yhtä kovaääninen puhe. Tilanne vaikutti huvittavalta ja aika oudolta. Mietin, onko tällainen tapana jossain afrikkalaisella torilla. Kaikki huutavat kovaan ääneen. Kaikista se ei ollut huvittavaa. Päät kääntyilivät ja otsat kurtistuivat. Mitä ihmettä täällä tapahtuu? Suomalainen tarvitsee tunnetusti laajan, äänettömän reviirin ympärilleen. Nämä naiset taas ottivat koko tilan käyttöönsä ja rakensivat reviirinsä äänekkäästi. Muutama viikko myöhemmin neljä afrikkalaistaustaista nuorta miestä rupatteli kovaan ääneen lähijunassa. Ääntä pitikin käyttää, koska he istuivat ikkunapenkeillä käytävän kahta puolen. Sitten he alkoivat nauraa. Eikä sille tullut loppua. He huojuivat ja heiluivat ja heidän kasvonsa loistivat kuin auringot. Heillä oli hervottoman hauskaa. Ajattelin, että tuollainen ilohan tarttuu. Vastapäätäni istui nuori nainen kuulokkeet korvillaan. Äkkiä hän tempaisi kuulokkeet pois, kääntyi ympäri ja mulkaisi miehiä vihaisesti. Hän huokaisi syvään ja jatkoi ikkunasta ulos katseluaan. "Suomessa ei käyttäydytä noin julkisella paikalla", eräs teini-ikäinen matkustaja tokaisi. Sitten häntä alkoi hymyilyttää: "Ei ainakaan selvin päin!" Kansainvälisyyden parhainta antia lienee, että tutustumalla toisten tapoihin joudumme arvioimaan uudesta näkökulmasta myös omiamme. Toisten kulttuurien kaikkia tapoja voi olla vaikea sulattaa. Kohtuullista lienee, että sietää ja ymmärtää erilaisuutta. Tämä koskee tietysti yhtä lailla kulttuuritörmäyksen molempia osapuolia.

JAANA SAVOLAINEN

KIRJOITTAJA ON HELSINGIN SANOMIEN UUTISTOIMITUKSEN TOIMITTAJA.

Kommentteja hommaforumilta:

Hassua kuinka vain afrikkalaisten tapa käyttäytyä on tavoittelemisen arvoista kulttuuria. Itse työssäni suhteellisen paljon matkustaneena olen huomannut, että maasta tai kulttuurista riippumatta vain afrikkalaistaustaisilla ihmisillä on tapana olla välittämättä kanssamatkustajista. Kaikkialla euroopassa, yhdysvalloissa ja kaukoidässä julkisissa välineissä matkustavat syntyperäiset ihmiset käyttäytyvät hillitysti ja muut matkustajat huomioon ottaen. Huutavat ja möykkäävät matkustajat ovat joko kännisiä paikallisia tai selvinpäin olevia afrikkalaistaustaisia henkilöitä. Miksi, voi miksi tällaista törkeää käytöstä pitää ihannoida?

Sitä kutsutaan toideudenpalvonnaksi ja kaksoisstandardiksi.

Suomessa ei kailoteta kaverille junavaunun toisesta päästä toiseen päähän, koska sellaista pidetään typeränä ja moukkamaisena käytöksenä, joka häiritsee vaunussa matkustavia ihmisiä. Mutta kun kieli vaihtuu, otetaan käyttöön uudet pelisäännöt. Samalla lailla ne suomalaiset keskikaljaporukat pitävät meteliä junissa, sitä vaan tupataan kutsumaan kusipäitten itsekkääksi remuamiseksi. Afrikkalaisille se on viehättävä tapa, joka opettaa arvioimaan uusiksi omaa käytöstä. Ehkäpä ensi kerralla huudan junavaunun päästä toiseen kaverilleni koko matkan ajan osoittaakseni solidaarisuutta afrikkalaisille veljilleni.

Pravdan propaganda on päivä päivältä sairaampaa. Suomalaisten asenne afrikkalaisia maahanmuuttajia kohtaan muuttuu yhä nuivemmaksi, mutta Pravda tuottaa jatkuvasti yhä hysteerisempää ja yhä hysteerisempää "neekerit on ihqdaa, neekerit on ihqdaa, neekerit on ihqdaa, uskokaa nyt jo"-diskurssia.

Suomalainen tarvitsee tunnetusti laajan, äänettömän reviirin ympärilleen. Nämä naiset taas ottivat koko tilan käyttöönsä ja rakensivat reviirinsä äänekkäästi.

Tässäkin siis ikään kuin vittuillaan suomalaisille siitä, että suomalainen kokee tarvitsevansa paljon hiljaisuutta. Todellisuudessa kukaan ei odota ihmisten olevan lähijunassa hiirenhiljaa, mutta normaalit ihmiset eivät HUUDA KOVAAN ÄÄNEEN JUNAVAUNUN PÄÄSTÄ TOISEEN. Tämän Pravdan propagandistin mielestä suomalaiset ovat jotain hiljaisia hissukoita, koska suomalaiset arvostavat normaalia, asiallista käytöstä. Neekerimuijat sen sijaan olivat vahvoja, upeita naisia, jotka ottivat tilan haltuunsa itsevarmasti. Tässä siis Pravdan toimittaja ihailee räyhääviä neekerinaisia ja haukkuu suomalaisia ujoiksi, hiljaisiksi nynnyiksi.

Muutama viikko myöhemmin neljä afrikkalaistaustaista nuorta miestä rupatteli kovaan ääneen lähijunassa. Ääntä pitikin käyttää, koska he istuivat ikkunapenkeillä käytävän kahta puolen.

"Ääntä pitikin käyttää" - eli toimittajan mielestä neekerit olivat aivan oikeassa huutaessaan toisilleen ikkunapaikoilta käytäväpaikoilla istuneiden ihmisten ylitse.

Jos joku suomalainen käyttäytyisi noin, sitä ei pidettäisi hyväksyttävänä. Kun neekerit käyttäytyvät noin, Pravdan toimittaja nuolee neekereiden perseitä. Sama käytös X on suomalaisten käytöksenä törkeää öykkärimäisyyttä ja neekereiden käytöksenä ihanaa, jännää toiseutta, Suomen köyhää kulttuuria rikastuttavaa kivaa afrikkalaista eloisuutta.

Sitten he alkoivat nauraa. Eikä sille tullut loppua. He huojuivat ja heiluivat ja heidän kasvonsa loistivat kuin auringot. Heillä oli hervottoman hauskaa. Ajattelin, että tuollainen ilohan tarttuu.

Tässä siis toimittaja kehuu neekeri-imbesillien kovaäänistä, hervotonta hohottamista. Pravdan toimittajan mielestä on ihqdaa, että neekerilauma nauraa. Tosi kivaa, että afrikkalaiset ovat niin iloisia. "Tuollainen ilohan tarttuu" - eli toimittajan mielestä junassa matkustaneiden suomalaisten olisi pitänyt ruveta nauramaan vain siksi, että samassa vaunussa oli nauravia neekereitä. Onpa sairasta ajattelua.

Onko ihmisillä yleensä tapana ruveta nauramaan vain siksi, että näkee jonkun tuntemattoman ihmisen nauravan? No ei tietenkään. Junassa nauraneiden afrikkalaisten tapauksessa suomalaiset junamatkustajat eivät voineet edes tietää, mille ne neekerit nauroivat; neekerithän olivat puhuneet keskenään omalla afrikkalaisella kielellään, jota kukaan suomalainen junamatkustaja ei taatusti ymmärtänyt. Onko kenelläkään yleensä tapana yhtyä tuiki tuntemattomien ihmisten nauruun tietämättä lainkaan, mille nämä tuntemattomat nauravat? Ei tietenkään. Miksi siis neekereiden kohdalla pitäisi toimia näin? Pravdan toimittaja kannattaa rasistista kaksinaismoralismia, jonka mukaan neekereitä kohtaan pitäisi käyttäytyä täysin eri tavalla kuin suomalaisia kohtaan.

Vastapäätäni istui nuori nainen kuulokkeet korvillaan. Äkkiä hän tempaisi kuulokkeet pois, kääntyi ympäri ja mulkaisi miehiä vihaisesti. Hän huokaisi syvään ja jatkoi ikkunasta ulos katseluaan.

Tässäkin siis Pravdan toimittaja vittuilee suomalaiselle nuorelle naiselle siitä, että tämä ei sanonut niille neekereille mitään. Toimittajan mielestä suomalainen nainen toimi väärin a) olemalla yhtymättä neekereiden aivottomaan röhönauruun ja b) tuijottamalla mölyäviä neekereitä vihaisesti, saadakseen nämä hiljenemään.

Suomessa ihmisten keskimääräinen sivistystaso ja sosiaalisten normien taju on niin korkea, että epäasialliseen käytökseen riittää reaktioksi usein pelkkä paheksuva vilkaisu. Sivistynyt, sosiaaliset normit sisäistänyt ihminen ymmärtää korjata käytöstään, jos hänen huonoa käytöstään tuijotetaan halveksuvasti.

Neekereiden kohdalla tällainen sosiaalinen paheksunta ei toimi, koska neekerit eivät ymmärrä käyttäytyvänsä huonosti. Neekerit ovat afrikkalaisia eivätkä ymmärrä eurooppalaisen yhteiskunnan normeja. Niinpä pelkkä paheksuva katse ei riitä hiljentämään riehuvia neekereitä.

Tätä ei Pravdan toimittaja kuitenkaan tarkoittanut. Toimittaja ei paheksunut räyhääviä neekereitä, vaan toimittaja halusi vittuilla neekereiden räyhäämiseen nuivasti suhtautuneelle suomalaiselle naiselle. Toimittajan mielestä suomalainen nainen oli tyhmä nirppanokka, kun tuijotti mölisevää neekerilaumaa paheksuvasti.

Toimittaja itse on tietysti niin suvaitsevainen, että fanittaa kaikkea neekerien käytöstä. Toimittajahan sanoi ihailevansa neekereiden iloista hohotusta ja odotti suomalaisten kanssamatkustajien yhtyvän tähän kulttuuriamme ah niin ihanasti rikastuttavaan afrikkalaiseen riemuun.

"Suomessa ei käyttäydytä noin julkisella paikalla", eräs teini-ikäinen matkustaja tokaisi. Sitten häntä alkoi hymyilyttää: "Ei ainakaan selvin päin!"

Tässäkin yhteydessä oli siis pakko vittuilla suomalaisille siitä, että jotkut suomalaiset räyhäävät kännissä.

Jostain syystä nämä multikultifanaatikot eivät osaa kehua toisia kulttuureita haukkumatta omaa kulttuuriaan.

Toiseutta ylistettäessä on aina pakko vittuilla, että suomalaiset ovat väkivaltaisia känniääliöitä. Tällä suomalaisillevittuilemisdiskurssilla nämä moraalisäteilijät asettuvat muiden suomalaisten yläpuolelle. Nämä kukkahattutädit yrittävät moraalisella ylemmyydentunnollaan ikään kuin kasvattaa päänsä päälle sädekehän, jonka loisteesta he voivat halveksua normaaleja ihmisiä. "Tepäs olette juntteja ja juoppoja, mutta minä somalienperseennuolija olen tosi fiksu ja sivistynyt ja suvaitsevainen."

Suomen maahanmuuttopolitiikka on vaarallisten fanaatikkojen käsissä

Tällaiset ihmiset ovat olleet päättämässä Suomen nykyisestä ulkomaalaispolitiikasta:

Optimist nro 3: Risto Laakkonen: Asenneilmastonmuutos

Kanslianeuvos Risto Laakkonen on Suomen maahanmuuttopolitiikan voimallinen rakentaja. Alan konkarilla on näkemystä työvoimapulaa ja maahanmuuttajien kotoutumista helpottavista toimista. Se, että maahanmuuttaja pääsee jouhevasti mukaan työmarkkinoille, on paitsi maahanmuuttajan, myös Suomen etu.

»Jo maassa olevien uudelleenkoulutus ei yksin ehdi paikata työvoimapulaa. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia.»

Suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan merkittävästi vaikuttanut Risto Laakkonen tietää, mistä puhuu. Aikoinaan metallialalla pääluottamusmieheksi valittu mies on kulkenut mittavan tien SAK:n, Tukholman suurlähetystön, Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Työministeriön kautta nykyiseen asemaansa.

Eläkkeelle Laakkonen jäi Työministeriöstä vuonna 2004, mutta työ kouluttajana ja kysyttynä luennoitsijana jatkuu edelleen. Laakkonen edustaa Suomessa Wienin kansainvälisen siirtolaisuuspolitiikan kehittämiskeskusta. Vaikka edistystä ihmisoikeusasioissa ja työvoimapolitiikassa on näkyvissä, työsarka ei lopu.

Kun Laakkonen joitakin vuosia sitten ehdotti Norjassa menestyksellisesti jo onnistuneesti toimivan tutustumisviisumin lanseeraamista Suomeen, ehdotus tyrmättiin. »Sellainen merkillinen luulo on elänyt sitkeässä, että ihmiset tallovat toisiaan maailman lentokentillä päästäkseen Suomeen.»

Tosiasiassa Suomi on joistakin viimeaikaisista, terhakkaista aloitteista huolimatta kansainvälisesti katsoen myöhässä osaavasta työvoimasta käytävässä kilpailussa. Käytäntöjä on kehitettävä. Korkeasti koulutettujen ja kättentaitoja omaavien maahanmuuttajien työllistäminen on erityinen haaste. »Meidän tulisi myös huolehtia täällä jo olevista maahanmuuttajista ja välittää tätä kautta myönteistä kuvaa maailmalle. Puskaradio on todistetusti hyvin tehokas vaikutelmien välittäjä. Tyytyväisyys houkuttelee ystäviä ja sukulaisia.» Eikä pelkän infrastruktuurin hiominen riitä. Asenneilmastossa on tilaa monimuotoisuuden edut huomioiville muutoksille. »Asia koskee jokaista suomalaista.» Toimivat käytännöt tehdään arjessa.

Asenteet ja infrastruktuuri suurennuslasin alle

Ketkä sitten ovat avainasemassa, kun maahanmuuttopolitiikkaa ja asenneilmastoa kehitetään suotuisammaksi? »Opettajat, tiedotusvälineet, kodit ja virkamiehet ovat tärkeitä vaikuttajia. Niinikään ylimmällä johdolla ja henkilöstöpäälliköillä on keskeinen asema. Myötäelämisen kyky on sivistykseen kuuluva perustaito.»

Yhtä tärkeää kuin maahanmuuttajien kotouttaminen, on suomalaisten integroituminen entistä monimuotoisempaan Suomeen. »Todellisuuden pelkoa tulisi poistaa.»

Se, millä termeillä asioista puhutaan, kertoo paljon. »Vielä 1950-luvulla puhuttiin ’muukalaislainsäädännöstä’, sittemmin on käytetty termiä ’ulkomaalaislainsäädäntö’. »Ulkomaalaisvierastokin» muutti nimensä »Maahanmuuttovirastoksi» vuoden 2008 alusta.

Maahanmuuttajiin liittyvä pelkojen lietsonta on Laakkosen mukaan ollut Suomessa tavallista – myös hallinnon puolella. Herranpelko taas on ruokkinut virkamiesten toisinaan tarpeetontakin valtaa. »Englannissa hallintovirkamies on kuvaavasti civil servant, siis kirjaimellisesti kansalaisen palvelija.»

Laakkonen ei lämpene käsitteelle »työperäinen» maahanmuutto. »Emmehän puhu esimerkiksi ’pakolaisperäisestä’ maahanmuutosta.» Maahanmuuttaja on ihminen, jonka elämään kuuluu muitakin kuin työhön liittyviä tarpeita. Maahan tulevia ihmisiä ei ole syytä erotella eri perustein. Kansainvälisessä käytännössä työvoiman maahanmuutosta käytetään esimerkiksi englanniksi käsitettä labour migration ja ruotsiksi arbetskraftsinvandring.

Jotta maahanmuuttajan kotoutuminen sujuisi mahdollisimman hyvin, toimivuutta edellytetään elämän kaikilla alueilla – muuallakin kuin työelämässä. Kotouttamisen kokonaisuus liittyy Suomen etuun: saammeko uutta työvoimaa ja sitä kautta nostetta kansantaloudelle, jos asuntopolitiikkaa, luotottamista, koulutusmahdollisuuksia, tulkki- ja asiointipalveluita tai lasten päivähoitoa ei ole järjestetty maahanmuuttajien kannalta sellaisiksi, että tänne houkuttelisi jäädä ehkä pitemmäksikin aikaa?

Maahanmuuttajat kansallisten menestystarinoiden takana

Maahanmuuttajilla on tähänkin mennessä ollut osansa Suomen kehityksessä. Useat suomalaisiksi laskettavat menestystarinat ovat maahanmuuttajien käsialaa.

Fazer, Gutzeit, Paulig, Finlayson ja Hackman ovat kaikille tuttuja maahanmuuttajainnovaattoreita.

Skotlantilaisen Crichtonin teräsrunkoisia laivoja valmistavasta telakasta kehittyi edelleen Wärtsilä, tervan ja puun perässä Suomeen saapuneet hollantilaiset puolestaan käynnistivät Suomessa laivanrakennusta, englantilaiset insinöörit kehittivät Fiskarsista erään silloisen maailman moderneimpiin kuuluvista konepajoista – ja listaa voidaan jatkaa.

Kansoja koskevat yleistämiset ruokkivat harhakuvia ja pitävät yllä keinotekoista erillisyyttä. Laakkonen hymyilee muistellessaan tutkimusta, jonka mukaan useissa eurooppalaisissa maissa ollaan sitä mieltä, että juuri oma alkuperäiskansa on sisukkainta mitä löytyy. Edes sisu ei siis ole mikään suomalaisten erityisominaisuus.

»Tarkalleen ottaen mitään Suomen heimoa ei ole olemassakaan. Jo ensimmäinen Suomeen saapunut ihminen oli maahanmuuttaja.»

Maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistäminen on kaikkien etu

Järeän historiallisen näytön lisäksi myös viimeaikaiset tutkimukset puhuvat puolestaan. Maahanmuuttajat tuovat työyhteisöihin mm. arvokasta innovointi- ja ongelmanratkaisukykyä sekä uudenlaisia kieli- ja asiakaspalvelutaitoja.

Kotouttamista edistävät täydennyskoulutus ja kielenopetus maksavat, mutta vielä kalliimmaksi yhteiskunnalle tulee se, jos maahanmuuttajaa ei kotouteta. Jos maahanmuuton alkuvaiheen toimenpiteissä säästetään, myöhemmin eteen tulevien korjaavien toimenpiteiden ja syrjäytymisen kustannukset tulevat huomattavasti kalliimmiksi. Työpaikan saamisella on keskeinen rooli paitsi yksilön identiteetin rakennuspuuna, myös yhteiskunnan jäsenyyden kannalta.

»Työvoiman syrjinnästä seuraavien kustannusten pienentäminen on jo kansantaloudellisesti katsottuna kannattavaa.» Maahanmuuttajan tuoma nettovoitto kasvaa sitä suuremmaksi, mitä aikaisemmin hän pääsee kiinni työmarkkinoihin.

Monimuotoisuutta arvostavan tajun kehittäminen ei myöskään vaadi niin runsasta taloudellista panostusta kuin usein annetaan ymmärtää. »Sitä jaksetaan hokea, kuinka toimet maksavat, mutta asenteiden muuttaminen on täysin ilmaista», Laakkonen huomauttaa. Tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden ja empatian lisääntymiseen työyhteisöissä voi vaikuttaa jokainen.

Oikeuksien ja velvollisuuksien tiedostaminen on luonnollisesti kaksisuuntainen katu. Monimuotoisuuden tuomia etuja kasvattaa se, että maahanmuuttajalla itselläänkin on aitoa halua integroitua yhteiskuntaan.

Tulisiko maahanmuuttajien sitten osata suomea? Kielitaitokysymys on tärkeä – ja se on ratkaistavissa monilla tavoin. Laakkonen kertoo Ruotsissa toimivista puolalaisista hammaslääkäreistä. »Epäilin itsekin heistä kuullessani, mutta käytäntö toimii niin, että puolalaisten työpareina työskentelevät hammashoitajat ovat ruotsalaisia. Viestintä sujuu hyvin kaikkien kannalta.»

Perusteluja, perehdytystä – ja ne afroamerikkalaiset spirituaalit

Yhdenvertaisuuslaki on keskeinen väline syrjinnän ehkäisyssä. Laakkosen mukaan vuonna 2004 asetetun lain sisältö tunnetaan kuitenkin yllättävän huonosti. »Lain oletetaan usein koskevan vain Suomen kansalaisia, kun itse asiassa lain tarkoituksena on taata yhtäläiset oikeudet esimerkiksi kaikille työnhaussa ja työpaikoilla oleville.»

Kun rekrytointiprosessiin liittyvät olennaiset seikat ja vaiheet perustellaan ja dokumentoidaan asianmukaisesti, vältetään valintojen värittyminen. Työhakemuksen eteneminen saattaa pysähtyä jo hakijan nimeen.

»On romaneja, jotka ovat saaneet töitä vasta vaihdettuaan sukunimensä. Norjassa ja Hollannissa työnhaun tasapuolisuutta on valtio- ja kuntatasolla lisätty kokeilemalla mm. työnhakulomakkeiden jättämistä nimettöminä, jolloin hakijan koulutus, taidot ja kokemukset huomioidaan tasapuolisesti, eivätkä vastaanottavan työnantajan edustajan mahdolliset ennakkoluulot vaikuta siihen, ketkä kutsutaan työhönottohaastatteluun.»

»Perehdytys on tärkeä vaihe, sillä se auttaa maahanmuuttajaa perehtymään paitsi itse työhön, myös suomalaiseen työkulttuuriin. Myös henkilökunnan informoiminen nopeuttaa edistyksellisen vuorovaikutuksen syntymistä.» Niinikään tutor-toiminta, kulttuuritulkkien hyödyntäminen ja työpaikkakummit auttavat kehittämään toimivaa viestintää.

Koko persoonansa peliin laittavalla Laakkosella on selvästi missio. Mistä hän saa virtaa kaikkeen tekemiseensä? »Musiikista, sen kuuntelemisesta ja soittamisesta.»

Musiikista löytyy myös yhteys kanslianeuvoksen kokonaisuuksia linkittävään viisauteen. »Pidin negrospirituaaleista jo 11-vuotiaana. Kun kuulin, mitä ihastuttavan musiikin taustalla on, päätin että jos se on mitenkään mahdollista, haluan tehdä jotakin eriarvoisuuden poistamiseksi.»

Teksti Minna Takkunen

Johtavien maahanmuuttoviranomaistahojen mielestä siis suomalaisten pitäisi sopeutua Suomessa asuvien ulkomaalaisten käytökseen. Ulkomaalaisten itsensä ei tarvitse maahanmuuttobyrokraattien mielestä elää maassa maan tavalla eli sopeutua suomalaiseen kulttuuriin.

Suomalaisten pitää byrokraattien mielestä nöyristellä ulkomaalaisia ja sopeutua heidän käytökseensä eli sietää afrikkalaisia, lähi-itämaalaisia tms. kehitysmaalaisia tapoja. Tällaisia maanpettureita on Suomessa johtavina virkamiehinä ja poliitikkoina.

Lukutaidottomien pakolaisten hyysäystä suomalaisten veronmaksajien rahoilla

Helsingin kaupungin sosiaalitoimen seminaariaineistoa:
"Miten rakentaa pakolaisperheelle siltaa palvelujen ketjuissa" (s.12)

Helsingin kaupungin sosiaaliviraston esitelmä 11.9.2009

Perheenkokoaja
Poika 12 v, tullut 2003

Isä 55 v työtön
Äiti 26 v kotihoidon tuki

Poika 17 v opiskelija
Poika 15 v peruskoulu
Poika 14 v peruskoulu
Tyttö 6 v esikoulu
Tyttö 3 v kotona
Poika 1 v kotona

Isoäiti 58 v tt-tuki

- osa perheestä kielitaidottomia sekä luku- ja kirjoitustaidottomia
- osa sukulaisista kotimaassa, osa kadonnut
- pitkäaikaissairauksia, synnynnäisiä vammoja, muistamattomuutta, masennusta
- oppimisvaikeuksia, koulupinnausta, näpistelyjä, häiriökäyttäytymistä
- kaupungin vuokra-asunto 4 h + k

Toinen seminaarin kalvosetti:
Perheenyhdistämisperheiden vantaalainen kotouttamismalli (s.2)

- usein perheiden yhdistämiset ovat olleet haasteellisia ja yllätyksellisiä
- perheenkokoajan oma kotoutuminen on vaikeutunut perheiden yhdistymisen jälkeen: esim. opiskelu tai koulunkäynti keskeytynyt, kulttuuriristiriitoja omien vanhempien kanssa
- alkuvaiheessa tehty kotouttamistyö ei ole ollut riittävää, perheet siirretty peruspalveluihin nopeasti
- useita perheenyhdistämishakemuksia on vireillä, isoja perheitä tulossa
- sukulaiset usein vetäytyneet sivuun, vaikka etukäteen ovat ilmoittaneet auttavansa tulijoita



22.09.09 Pääkaupunkiseudun kotouttamistyö näkyväksi

Pääkaupunkiseudun kotouttamistyön kehittämishankkeen (Koto) loppuseminaarissa 11.9. pohdittiin pääkaupunkiseudun pakolaistyön haasteita. Hankkeen konkreettisina tuloksina kerrottiin prosessien kehittämisestä, pakolaisperheen perheenyhdistämisestä sekä vähän koulutettujen naisten ja äitien suomen kielen opetuksesta.

Koto-hankkeen myötä pakolaisten kotouttamistyö on tehty näkyväksi ja prosesseja on kuvattu Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Kehittämistyön tekivät pakolaisten kotouttamistyön erityisyksiköiden työntekijät.

Pakolaiset erityisen vaikeassa asemassa

Seminaarissa puhuivat mm. maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors ja apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen. Kokkonen korosti sitä, että pakolaiset ovat erityisen vaikeassa tilanteessa verrattuna muihin maahanmuuttajiin. He tarvitsevat riittävää ja varhaista tukea ja kotouttamispolkuja, joissa huomioidaan asuminen, kielikurssit, koulutus ja työelämä.

Professori Masoud Kamali Ruotsista kertoi naapurimaan kokemuksista ja onnistuneen kotouttamistyön osatekijöistä. Kaikki pakolaiset ovat erilaisia ja heidän taustansa lähtömaassa vaikuttaa siihen, minkälaista kotoutusta he kaipaavat, Kamali painotti. Esimerkiksi kielenopetus ja täydennyskoulutus pitää sopeuttaa henkilön aiempaan koulutukseen, työkokemukseen ja hänen omalle kotoutumiselleen asettamiinsa tavoitteisiin.

Eli yhteenvetona:

-pakolaisille (eli tässä tapauksessa turvapaikkashoppaajille) lisää rahaa
-lisää kotoutusta (lisää rahaa)
-lisää paapomista (lisää rahaa)

jne. jne. jne.

Lisää seminaarista ja herra professori Masoud Kamalista:

Suomi voi välttää Ruotsin virheet maahanmuutossa



Maahanmuuton tutkimukseen erikoistuneen ruotsalaisprofessori Masoud Kamalin mukaan Suomella on vielä aikaa välttää Ruotsin maahanmuuttajia koskevassa politiikassaan tekemät virheet.

Kamali perusteli käsitystään Helsingin seminaarissa sillä, että Suomessa on Ruotsiin verrattuna vielä vähän maahanmuuttajia. Erityistä huomiota Masoud Kamali kiinnitti asumiseen ja päivähoitoon.

Hänen mukaansa Ruotsissa on tehty ratkaisuja, joiden seurauksena on syntynyt maahanmuuttajien slummiutuneita asuinalueita ja eriytyneitä päivähoitoryhmiä. Erityisen tärkeänä Kamali piti maahanmuuttajanuorten integroimista täysimääräisesti koulutukseen.

Maahanmuuttajien on Iranista lähtöisin olevan professorin mukaan tärkeää löytää ryhmiä, joissa he voivat olla yhdenvertaisina kantaväestön kanssa. Ruotsissa kantaväestöön kuuluvien nuorten ja siirtolaisnuorten välillä lisääntyneiden väkivaltaisuuksien Kamali sanoo johtuvan molempien nuorisoryhmien heitteille jätöstä.

- Tarpeeksi hyvät aikuissuhteet ja positiivinen ympäristö puuttuvat molempiin ryhmiin kuuluvilta, Kamali sanoo.

Heikki Waris-instituutin järjestämässä seminaarissa Helsingin, Espoon ja Vantaan maahanmuuttajatyöntekijöille puhunut Kamali kehotti kiinnittämään erityistä huomiota maahan saapumisen vaiheeseen.

- Tässä vaiheessa tulisi päästä tekemään yksityiskohtaisempia suunnitelmia maahanmuuttajille, jolloin muuttajien taustat ja motivaatio voidaan ottaa paremmin huomioon, hän sanoi.

Ruotsin hallituksen maahanmuuttoon liittyvää selvitysryhmää johtaneen Kamalin mielestä taustoista ja motivaatioista riippuen maahanmuuttajia voidaan sijoittaa esimerkiksi tehdaspaikkakunnille tai yliopistopaikkakunnille. Kielikoulutuksessa olisi otettava paremmin huomioon maahanmuuttajien työkokemukset ja omat suunnitelmat.

Siirtomaaisännän historia näkyy

Kamalin mukaan monien Euroopan maiden siirtomaaisännän historia näkyy edelleen ajattelussa, jossa maahanmuuttajia pidetään kantaväestöä huonompana ihmisryhmänä. Asennetta voidaan myös pönkittää erilaisilla tutkimuksilla. Tällaiseksi Kamali näki esimerkiksi selvitykset joissa ihmisiltä kysytään asioita tyyliin " tahdotko asua tummaihoisen naapurissa".

Masoud Kamali toivoi Euroopan unionin kehittävän aktiivista naapuruuspolitiikkaa muurien pystyttämisen sijasta. Hän muistutti, että monista maista, kuten Afganistanista tulevien pakolaisten määrän kasvu johtuu pitkälle viime vuosikymmenien ihmisarvoa väheksyneestä voimapolitiikasta.

Hän piti hyvin todennäköisenä, että ilman tuota jaksoa elintaso Afganistanissa olisi parempi ja huumeisiin sekä terrorismiin liittyvät ongelmat huomattavasti vähäisemmät. Kamalin mukaan olisi jo korkea aika oppia, ettei demokratiaa voi pommittaa yhteenkään maahan.

Hanasaaren kulttuurikeskuksen seminaarin järjestänyt Heikki Waris- instituutti on kehittänyt Espoon, Vantaan ja Helsingin maahanmuuttajatyötä yhdessä kaupunkien kanssa.

Yhteistyön tuloksena pakolaisten kotouttamistyö on pääkaupunkiseudulla tehty näkyväksi ja selkeämmäksi. Työntekijöiden rooli pakolaisperheiden yhdistämisessä on vahvistunut ja esimerkiksi vähän koulutettujen naisten ja äitien kielikoulutusta on kehitetty.

Myös maahanmuuttajien tarpeisiin vastaavaa moniammatillista yhteistyötä on kaikissa kolmessa kaupungissa lisätty. Myös monikulttuuriseen varhaiskasvatukseen on kehitetty uusia toimintamalleja.

Viimeksi päivitetty 13.09.2009


2009-09-12 Suomi voi välttää Ruotsin virheet maahanmuutossa

« Vastaus #1 : 12.09.2009, 09:12:04 »

Jos Suomi kerran voi välttää Ruotsin tekemät virheet maahanmuutossa, miksi se ei sitten tee sitä, vaan toistaa orjallisesti kaikki Ruotsin virheet? Maahanmuutto tulisi lakkauttaa kokonaan siksi, kunnes Suomessa on tajuttu, mitä Ruotsin virheet ovat ja miten ne voidaan välttää.

On syytä epäillä, että Ruotsi on tehnyt neljä virhettä:

1- Maahanmuuttajien määrä on ollut noin 100 kertaa liian suuri.

2- Maahan on päästetty muslimeja.

3- Maahanmuuttajilta ei olla vaadittu sopeutumista tai työpanosta.

4- Laajamittaisiin karkotuksiin ei olla ryhdytty haitallisen aineksen osalta.

Jos Suomi omassa maahanmuuttopolitiikassaan noudattaa edellämainittuja periaatteita, voimme mahdollisesti välttää Ruotsin ja muun Euroopan ongelmat. Lievemmällä ohjelmalla taas pyydämme itsellemme ongelmia.