Nykyisin suomenkielisessä keskustelussa sanaa neekeri pidetään alatyylisenä ja/tai pejoratiivisena ilmaisuna. Sana neekeri ei ole alun perin ollut mikään haukkumasana. Se perustuu espanjan kielen sanaan negro, joka on suomeksi musta. Esimerkiksi musta kahvi on espanjaksi café negro. Niinpä on etymologisesti täysin sama asia, sanotaanko afrikkalaista mustaksi vai neekeriksi.
Sana neekeri on kuitenkin viime aikoina leimaantunut alatyyliseksi ja/tai pejoratiiviseksi, koska sitä on usein käytetty negatiivisessa sävyssä. Afrikkalaisiin suhtaudutaan negatiivisesti, joten afrikkalaista tarkoittava sana neekeri on muodostunut konnotaatioltaan pejoratiiviseksi. Samoin olisi käynyt mille tahansa sanalle, jolla olisi tarkoitettu afrikkalaista. Jos afrikkalaisia olisi kutsuttu nimellä stiiknafuulia, sana stiiknafuulia olisi saanut suomen kielessä samanlaisen konnotaation kuin sana neekeri.
Kyseessä on samanlainen ilmiö kuin sanan ryssä muuttuminen pejoratiiviseksi ilmaisuksi. Alun perin tsaarin aikana Venäjän tsaari itse kutsui itseään suomenkielisissä tiedotteissaan nimenomaan Ryssänmaan tsaariksi. Suomen kielen sana ryssä perustuu tietysti indoeurooppalaisten kielten venäläistä tarkoittaviin sanoihin, kuten ruotsin sanaan rysse, saksan sanaan Russe, ranskan sanaan russe (lausutaan ryss) jne. Näin ollen kyseessä on etymologisesti pelkästään venäläistä tarkoittava sana.
Olisi kuitenkin valheellista väittää, että nykyajan suomen kielessä sana ryssä olisi samanlainen asiallinen ja neutraali ilmaisu kuin sana venäläinen. On ilmiselvää, että sana ryssä on koettu ainakin sadan vuoden ajan pejoratiiviseksi ilmaisuksi.
Vastaavasti sana neekeri on alun perin täysin neutraali ja asiallinen, deskriptiivinen ilmaisu. Sanalle on kuitenkin viimeisen 20 vuoden aikana muodostunut jonkinasteinen pejoratiivinen sävy. Tämän sävyn voimakkuus riippuu asiayhteydestä ja sanan käyttäjästä. Joissakin yhteyksissä sana neekeri on huomattavasti lievemmin pejoratiivinen kuin sana ryssä. Varsinkin vanhojen ihmisten kielenkäytössä sana afrikkalainen tuntuisi hyvin epäluontevalta. Vanhojen suomalaisten kielenkäytössä neekeri on oikealta nimeltään neekeri. Jos suomalaiselta sotaveteraanisukupolven ihmiseltä kysytään hänen mielipidettään afrikkalaisista, vanhus esittää tarkentavan kysymyksen: - Tarkoitatko siis neekereitä?
Monien nuorempienkin ihmisten kielenkäytössä sana neekeri on täysin luonteva ja asiallinen ilmaisu monissa yhteyksissä vailla mitään pejoratiivista konnotaatiota. Sana neekeri ei ole siis vielä samanlainen yksiselitteisesti pejoratiivinen käsite kuin ryssä. Sivumennen sanottuna myös sanaa ryssä on mielestäni voitava käyttää vapaasti. Esimerkiksi sotaveteraanisukupolven ihmiset eivät ikinä kutsuisi ryssiä venäläisiksi tai neuvostoliittolaisiksi, koska ryssä on oikealta nimeltään ryssä. Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä. Olisi typerää ja suorastaan epäkohteliasta kieltää suomalaista sotaveteraania sanomasta ryssää ryssäksi.
Vastaavasti sanaa neekeri ei pitäisi sensuroida. Vaikka neekeri olisi samanlainen pejoratiivinen käsite kuin ryssä (monien, etenkin vanhempien ihmisten mielestä se ei ole), sen käyttämisen on oltava sallittua. Varsinkaan valtiovallan ei pitäisi puuttua ihmisten kielenkäyttöön. Ihmisten on voitava sanoa esim. ryssää ryssäksi kaiken maailman mikaillmanien, jormakalskeiden tms. inkvisiittorien puuttumatta asiaan.
Yksityisillä ihmisillä on toki oikeus kommentoida toisten ihmisten kielenkäyttöä. Jos joku ihminen käyttää runsaasti esim. sanaa vittu, toisten ihmisten voi olla joskus ihan aiheellista huomauttaa ko. käsitteen alatyylisyydestä.
Yleensä kuitenkin toisten ihmisten kielenkäyttöä holhoavien kukkahattutätien asenne on täysin hysteerinen, fanaattinen ja suhteellisuudentajuton. Epäasialliseen kielenkäyttöön puuttuminen kohtuuttoman aggressiivisesti on itsessään paljon huonompaa käytöstä kuin ko. kielenkäyttö sinänsä.
Jos joku esim. ryhtyy naama punaisena karjumaan sanaa "ryssä" käyttävälle sotaveteraanille, se on paljon törkeämpää kuin sanan "ryssä" käyttäminen an sich.
Myös useimmat sanasta "neekeri" urputtavat idiootit ovat juuri tällaisia hysteerikkoja, jotka tekevät vain itsensä naurettavaksi raivoamalla yksittäisistä melko mitättömistä sanavalinnoista. Kyseessä on jonkinlainen sanamagia eli mystinen, taikauskoinen suhtautuminen yksittäisiin sanoihin.
Muinaissuomalaiset luulivat karhun tulevan paikalle, jos sitä kutsutaan karhuksi. Siksi karhulle piti keksiä peitenimi otso. Ajatuksena oli, että otsoksi kutsuttu karhu ei ymmärrä tulla paikalle. Karhun oikea nimihän on karhu, mutta karhun sanominen otsoksi hämää karhua; karhu ei ymmärrä ihmisten puhuvan hänestä, jos he sanovat häntä otsoksi.
Vastaavasti nykyajan taikauskoiset mielipuolet luulevat, että neekerin sanominen neekeriksi jotenkin automaattisesti johtaa neekeriorjuuteen, KKK-tyyliseen neekereiden lynkkaamiseen, 1800-luvun Kongon tyyliseen neekerien sortamiseen, 1950-luvun etelävaltioiden tyyliseen neekerien ja valkoisten erillisiin bussipenkkeihin, Etelä-Afrikan tyyliseen apartheidiin jne.
Kyseessä on sanamagia. Kyseessä on taikauskoinen kuvitelma siitä, että yksittäinen semanttinen valinta vaikuttaa ratkaisevasti konkreettiseen todellisuuteen.
Samaa ilmiötä edustaa se, että englanninkielissä maissa homoja kutsutaan yleisesti vain nimellä gay. Useimpien englanninkielisten ihmisten aktiiviseen sanavarastoon ei nykyään edes kuulu sana homosexual, koska homoista ei käytetä mitään muuta sanaa kuin gay. Sanan neekeri välttely suomen kielessä on täysin verrattavissa sanan homosexual välttelyyn englannin kielessä.
Itse asiassa sanalle homo on suomen kielessä tapahtunut samanlainen prosessi kuin sanalle neekeri. Vielä nykyään useimmat suomalaiset käyttävät sanaa homo, koska pitävät sitä täysin luontevana ja asiallisena sanana. Kuitenkin sanaa homo on usein käytetty pejoratiivisessa sävyssä. Se, että sana neekeri on julistettu epäasialliseksi sen pejoratiivisen käytön vuoksi, kelpaisi yhtä hyvin syyksi pitää sanaa homo epäasiallisena.
Jäämme odottelemaan, että homofobiaa vastustavat, moraalista ylemmyyttään säteilevät kukkahattutädit julistavat sanan "homo" poliittisesti epäkorrektiksi, vain suvaitsemattomien junttien käyttämäksi sanaksi.
Sana neekeri on kuitenkin viime aikoina leimaantunut alatyyliseksi ja/tai pejoratiiviseksi, koska sitä on usein käytetty negatiivisessa sävyssä. Afrikkalaisiin suhtaudutaan negatiivisesti, joten afrikkalaista tarkoittava sana neekeri on muodostunut konnotaatioltaan pejoratiiviseksi. Samoin olisi käynyt mille tahansa sanalle, jolla olisi tarkoitettu afrikkalaista. Jos afrikkalaisia olisi kutsuttu nimellä stiiknafuulia, sana stiiknafuulia olisi saanut suomen kielessä samanlaisen konnotaation kuin sana neekeri.
Kyseessä on samanlainen ilmiö kuin sanan ryssä muuttuminen pejoratiiviseksi ilmaisuksi. Alun perin tsaarin aikana Venäjän tsaari itse kutsui itseään suomenkielisissä tiedotteissaan nimenomaan Ryssänmaan tsaariksi. Suomen kielen sana ryssä perustuu tietysti indoeurooppalaisten kielten venäläistä tarkoittaviin sanoihin, kuten ruotsin sanaan rysse, saksan sanaan Russe, ranskan sanaan russe (lausutaan ryss) jne. Näin ollen kyseessä on etymologisesti pelkästään venäläistä tarkoittava sana.
Olisi kuitenkin valheellista väittää, että nykyajan suomen kielessä sana ryssä olisi samanlainen asiallinen ja neutraali ilmaisu kuin sana venäläinen. On ilmiselvää, että sana ryssä on koettu ainakin sadan vuoden ajan pejoratiiviseksi ilmaisuksi.
Vastaavasti sana neekeri on alun perin täysin neutraali ja asiallinen, deskriptiivinen ilmaisu. Sanalle on kuitenkin viimeisen 20 vuoden aikana muodostunut jonkinasteinen pejoratiivinen sävy. Tämän sävyn voimakkuus riippuu asiayhteydestä ja sanan käyttäjästä. Joissakin yhteyksissä sana neekeri on huomattavasti lievemmin pejoratiivinen kuin sana ryssä. Varsinkin vanhojen ihmisten kielenkäytössä sana afrikkalainen tuntuisi hyvin epäluontevalta. Vanhojen suomalaisten kielenkäytössä neekeri on oikealta nimeltään neekeri. Jos suomalaiselta sotaveteraanisukupolven ihmiseltä kysytään hänen mielipidettään afrikkalaisista, vanhus esittää tarkentavan kysymyksen: - Tarkoitatko siis neekereitä?
Monien nuorempienkin ihmisten kielenkäytössä sana neekeri on täysin luonteva ja asiallinen ilmaisu monissa yhteyksissä vailla mitään pejoratiivista konnotaatiota. Sana neekeri ei ole siis vielä samanlainen yksiselitteisesti pejoratiivinen käsite kuin ryssä. Sivumennen sanottuna myös sanaa ryssä on mielestäni voitava käyttää vapaasti. Esimerkiksi sotaveteraanisukupolven ihmiset eivät ikinä kutsuisi ryssiä venäläisiksi tai neuvostoliittolaisiksi, koska ryssä on oikealta nimeltään ryssä. Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä. Olisi typerää ja suorastaan epäkohteliasta kieltää suomalaista sotaveteraania sanomasta ryssää ryssäksi.
Vastaavasti sanaa neekeri ei pitäisi sensuroida. Vaikka neekeri olisi samanlainen pejoratiivinen käsite kuin ryssä (monien, etenkin vanhempien ihmisten mielestä se ei ole), sen käyttämisen on oltava sallittua. Varsinkaan valtiovallan ei pitäisi puuttua ihmisten kielenkäyttöön. Ihmisten on voitava sanoa esim. ryssää ryssäksi kaiken maailman mikaillmanien, jormakalskeiden tms. inkvisiittorien puuttumatta asiaan.
Yksityisillä ihmisillä on toki oikeus kommentoida toisten ihmisten kielenkäyttöä. Jos joku ihminen käyttää runsaasti esim. sanaa vittu, toisten ihmisten voi olla joskus ihan aiheellista huomauttaa ko. käsitteen alatyylisyydestä.
Yleensä kuitenkin toisten ihmisten kielenkäyttöä holhoavien kukkahattutätien asenne on täysin hysteerinen, fanaattinen ja suhteellisuudentajuton. Epäasialliseen kielenkäyttöön puuttuminen kohtuuttoman aggressiivisesti on itsessään paljon huonompaa käytöstä kuin ko. kielenkäyttö sinänsä.
Jos joku esim. ryhtyy naama punaisena karjumaan sanaa "ryssä" käyttävälle sotaveteraanille, se on paljon törkeämpää kuin sanan "ryssä" käyttäminen an sich.
Myös useimmat sanasta "neekeri" urputtavat idiootit ovat juuri tällaisia hysteerikkoja, jotka tekevät vain itsensä naurettavaksi raivoamalla yksittäisistä melko mitättömistä sanavalinnoista. Kyseessä on jonkinlainen sanamagia eli mystinen, taikauskoinen suhtautuminen yksittäisiin sanoihin.
Muinaissuomalaiset luulivat karhun tulevan paikalle, jos sitä kutsutaan karhuksi. Siksi karhulle piti keksiä peitenimi otso. Ajatuksena oli, että otsoksi kutsuttu karhu ei ymmärrä tulla paikalle. Karhun oikea nimihän on karhu, mutta karhun sanominen otsoksi hämää karhua; karhu ei ymmärrä ihmisten puhuvan hänestä, jos he sanovat häntä otsoksi.
Vastaavasti nykyajan taikauskoiset mielipuolet luulevat, että neekerin sanominen neekeriksi jotenkin automaattisesti johtaa neekeriorjuuteen, KKK-tyyliseen neekereiden lynkkaamiseen, 1800-luvun Kongon tyyliseen neekerien sortamiseen, 1950-luvun etelävaltioiden tyyliseen neekerien ja valkoisten erillisiin bussipenkkeihin, Etelä-Afrikan tyyliseen apartheidiin jne.
Kyseessä on sanamagia. Kyseessä on taikauskoinen kuvitelma siitä, että yksittäinen semanttinen valinta vaikuttaa ratkaisevasti konkreettiseen todellisuuteen.
Samaa ilmiötä edustaa se, että englanninkielissä maissa homoja kutsutaan yleisesti vain nimellä gay. Useimpien englanninkielisten ihmisten aktiiviseen sanavarastoon ei nykyään edes kuulu sana homosexual, koska homoista ei käytetä mitään muuta sanaa kuin gay. Sanan neekeri välttely suomen kielessä on täysin verrattavissa sanan homosexual välttelyyn englannin kielessä.
Itse asiassa sanalle homo on suomen kielessä tapahtunut samanlainen prosessi kuin sanalle neekeri. Vielä nykyään useimmat suomalaiset käyttävät sanaa homo, koska pitävät sitä täysin luontevana ja asiallisena sanana. Kuitenkin sanaa homo on usein käytetty pejoratiivisessa sävyssä. Se, että sana neekeri on julistettu epäasialliseksi sen pejoratiivisen käytön vuoksi, kelpaisi yhtä hyvin syyksi pitää sanaa homo epäasiallisena.
Jäämme odottelemaan, että homofobiaa vastustavat, moraalista ylemmyyttään säteilevät kukkahattutädit julistavat sanan "homo" poliittisesti epäkorrektiksi, vain suvaitsemattomien junttien käyttämäksi sanaksi.
