Keskustelua facebook-ryhmässä
Minun Suomeni on kansainvälinen:
1. Meillä on hyvä tilaisuus oppia ulkomaiden virheistä maahanmuuttopolitiikan suhteen. Mitä nämä virheet ovat olleet? Mitä niistä voidaan oppia?
2. Miten paljon Suomeen saapuu maahanmuuttajia, jotka tosiasiallisesti tuottavat enemmän kuin perheineen kuluttavat?
3. Millä keinoin on ajateltu lisättävän sellaisten ihmisten kiinnostusta Suomeen, jotka eivät hyödy kattavasta sosiaaliturvasta vaan haluavat ja kykenevät toimimaan nettomaksajina? Ovatko käytetyt keinot olleet tehokkaita, ja onko syytä olettaa että tilanne muuttuu jatkossa? Ts. mitä syitä on olettaa, että maahanmuutolla saadaan edes tulevaisuudessa lisää nettomaksajia? Miten kaukaisessa tulevaisuudessa?
4. Miten tehokkaita kotouttamistoimet ovat olleet, ja millä aikavälillä niiden tuloksia voidaan odotella? Jälleen, onko tehtyjä tai suunniteltuja toimenpiteitä verrattu muiden maiden kokemuksiin? Mitä oletuksia on tehty?
5. Miten aiotaan toimia, että maassamme jo olevien maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työhön osallistuminen saataisiin nousemaan kantaväestön tasolle tai edes lähelle sitä? Mitä voimme oppia ulkomaiden esimerkeistä? Ovatko tavoitteet ulkomaiden esimerkkien pohjalta realististisia? Mitä oletuksia on tehty?
6. Mitä Suomessa on tehty, tai suunnitellaan tehtäväksi, jotta maahamme jo muuttaneet kansanryhmät eivät syrjäydy pysyviksi ghetoiksi à la Rosengård Ruotsissa? Onko näitä toimenpiteitä verrattu esim. Ruotsin kokemuksiin, eli onko niiden toimivuudesta empiiristä tietoa? Mitä oletuksia tehdään?
7. Miten aiotaan estää esim. seuraavat muissa Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa maahanmuuton myötä jo ilmenneet ongelmat:
* uskontoon perustuva segregaatio
* juutalais- ja homovastaisuus, mukaanlukien tappouhkaukset ja suoranaiset attentaatit
* vihanlietsonta etenkin yllämainittuja ryhmiä kohtaan
* sananvapauden rajoittamisyritykset
* ”kunnia”väkivalta ja sukupuolten välisen tasa-arvon karkea rajoittaminen
* sekulaarin yhteiskuntajärjestyksen rinnalle syntyvät epäviralliset uskontoon perustuvat oikeusjärjestelmät
* varainhankinta terroristiryhmittymille
* maan käyttö turva- ja levähdyspaikkana terroristiryhmittymille
* tiettyjen kulttuuriryhmien voimakas yliedustus rikostilastoissa
8. Onko selvitetty, mitkä ovat maahanmuuttopolitiikan verovaroista maksettavat kokonaiskustannukset, mukaanlukien sekä valtion että kuntien kontolle jäävät kustannukset kuten sosiaalitoimi?
Onko luvuissa mukana rikollisuuden kasvun tuomat kustannukset? Onko laskettu vaikutus esim. Helsingin vuokra-asuntotarpeeseen?
Onko mitenkään arvioitu yhteisöllisen luottamuksen mahdollista vähentymistä, sekä siitä seuraavaa transaktiokustannusten nousua ja kansantalouden kokonaistehokkuuden laskua? (kts. Putnamin tutkimukset - onko mitään tälläistä toteutettu Suomessa?)
8b. Mikä osuus ylläolevasta jyvitetään humanitaariselle pakolaispolitiikalle? Onko selvitetty mahdollisuutta käyttää kehitysapurahoja kustantamaan humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia?
8c. Mikä on maahanmuuton panos/tuotossuhde? Mitä muuta tällä panostuksella voitaisiin saavuttaa?
8d. Onko ylipäätään konsensusta siitä, mitä tavoitteita Suomen maahanmuuttopolitiikalla on? Seurataanko tavoitteiden toteutumista jotenkin? Käytetäänkö käytetty raha ja aika tehokkaasti?
9. Millä keinoilla on ajateltu estää ulkomaisen halpatyövoiman käyttö matalapalkka-alojen työehtojen ja palkkojen polkemisessa? Jos näin ei pystytä tekemään, miten varmistetaan ettei maahanmuutosta tai matalapalkka-aloista luoda de facto tulonsiirtoautomaattia veronmaksajilta yksityisille matalapalkka-alojen työnantajille?
10. Onko selvitetty, millä mallilla Japani aikoo selvitä Suomeakin radikaalimmasta väestön vanhenemisesta ilman massiivista maahanmuuttoa? Onko Japanin mallissa jotain, mitä voisimme kopioida?
Onko Suomessa tutkittu maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia?
Maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia ei voida arvioida mitenkään tarkasti. Yleiset nettokustannukset- ja hyödyt riippuvat niin monista erinlaisista tilanteista.
Työmarkkinoista, ikä ja koulutusrakenteista, minkälaiset ammatilliset koulutukset jo ennen maahanmuuttoa. Lisäksi onko maahanmuutto kuinka pysyvää ja näitä muuttumistekijöitä riittänee moneksi.
Maahanmuutolla, niin työperäisellä kuin humanitääriselläkin on myös positiivisia vaikutuksia. Aina ei voi ihmiselämää arvottaa rahalla. On myös muita arvoja ja jokseenkin selvä että auttaminen antaa ihmisyydelle sen tarkoituksen elämään. Näitä positiivisia vaikutuksia on varmasti havaittavissa humanitäärisen maahanmuuton jälkeen kun katsotaan pitemmällä aikavälillä. Pakolaisten vastaanottaminen lisää myös siihen kuuluvaa työllisyyttä. Kunnille pakolaisten vastaanottaminen voi olla jopa kuntien taloudelliseen tilanteeseen äärimmäisen tarpeellinen keino pelastaa oma talous.
Tuskin tarvinnee edes erikseen mainita mitä työperäinen ja tänne uusien yrityksien saapuminen maahanmuuttajien taholta. Luultavammin näillä on jo olemassa oleva hankittu ammattitaito, tieto ja taito siihen työhön mihin ryhtyvät. Itseasiassa tällainen maahanmuuttaja on kuin kultakimpale tähän suomenkin tilanteeseen missä pian aikaa koittaa se suurten ikäluokkien eläköityminen. On kuitenkin halvempaa tuottaa valmis koulutettu tänne kuin kouluttaa se alusta pitäen ja jos tällainen pyrkii suomeen niin portit kannattaa pitää avoinna oikein kunnolla ja pyrkiä myös pitämään täällä.
Maahanmuuttajilla on yleensä pienempi kynnys ruveta elinkeinoharjoittajiksi, kuitenkin syynä on enimmäkseen se että maahanmuuttajalla on paljon heikompi asema saada työpaikkaa. Näin ollen yrityksen perustaminen tulee kuin luonnostaan ja vastaavasti tämmöinen yritys sitten työllistää toista maahanmuuttajaa. Myös erinlainen tausta voi osaltaan vaikuttaa siihen innovativiisuuteen, hieman erillä mentaliteetillä kuin suomalaisen varovaisen ja heikompaan riskinottokykyyn verrattuna. Tarkoitan että maahanmuuttajalla on paljon suurempi riskinottosietokyky.
Tuossa sinun litaniassa oli todella paljon kysymyksiä joihin ei ole vastauksia ja jos olenkin omaa mieltäni niin se ei välttämättä ole oikea vastaus. Kuitenkin elämässä on paljon riskejä ja meitä on moneksi mutta että alettaisiin elämään pelkäämällä uskontoja tai terroristeja ja siihen perustuen sulkemalla muiden tänne tulon on aika absurdia. Miten niitä voi estää on melkoinen kysymys, miten täällä mitenkään voidaan estämällä estää rikollisuus myös suomalaisten taholta? Onko ne lait sitä varten? Etukäteen kun ei voida estää silläkään mitään terroritekoja vaikka ei otettaisi yhtään maahanmuuttajaa. Terroriuhka on alati päällä eikä sitä aina edes tiedä että mistä suunnasta.
--------------------------------------------------------------------------------------
Monikulttuuristen ja syrjimättömien työyhteisöjen ja muun yhteiskunnan kehittymisen edellytyksenä on poliittisten päättäjien, viranomaisten, työmarkkinajärjestöjen, maahanmuuttajien ja muun kansalaisyhteiskunnan vahva sitoutuminen syrjimättömyyteen, alkuperästä riippumattomaan yhdenvertaisuuteen
sekä eri kulttuurien ja uskontojen keskinäiseen kunnioittamiseen. Vahvaan sitoutumiseen kuuluvat selkeät rasismin ja muukalaisvihamielisyyden vastaiset kannanotot, rakenteelliseen syrjintään puuttuminen, kotoutumisen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä voimavarojen suuntaaminen eri väestöryhmien välisten suhteiden edistämiseen.
Hallituksen maahanmuuttopolittisesta ohjelmasta napattua.
-------------------------------------------------------------
Tässä kysymyslitaniassa on paljon sotkettu toisiinsa maahanmuuttopolitiikaa ja turvapaikkapolitiikkaa jotka sinällään ovat täysin eri asia, ainoa yhteinen mikä näillä on, on se että he ovat muukalaisia meille. Ennakkoluulot saa suomalaisen laittamaan nämä kaksi samaan nippuun, asettamalla marginaaliryhmät toisiaan vastaan, suomalainen köyhä vs maahanmuuttaja. Tosiasiassa yksikään mamu ei vie kenenkään sosiaalisia tukia yhtikäs mihinkään. Rahalla on mahtava voima, ainakin sen vähyys saa voimaan pahoin täällä suomessa mutta mietitääs kuinka pahoin voi voida ihminen absoluuttisessa köyhyydessä, onko se vain rahasta kiinni?
Mikon kysymykset olivat erittäin selkeitä ja konkreettisia. Sunnan vastaus oli tyypillistä tajunnanvirtaa, jossa ei oikeastaan sanota mitään.
Tämä on maahanmuuttokeskustelun koko kuva.
Sunna,
turvapaikkapolitiikka on osa maahanmuuttopolitiikkaa tahdoit sinä sitä tai et.
Muuten joudun toteamaan saman kuin Jussikin, että oikein mistään sanomastasi ei saa oikein millään tasolla kiinni. Hyvin myönteisesti arvioiden luettelit joukon hurskaita toiveita, mutta et ilmoittanut ensimmäistäkään konkreettista askelta, joilla ne toteutettaisiin.
Kaiketi, sehän on teidän oikeutenne. Ainoa mihin teillä ei ole oikeutta tässäkään maassa, ruveta sekoittamaan asioita ja lietsoa sitä muukalaisvastaisuutta, käyttämällä heikompia hyväksi pyrkiessänne politiikassa eteenpäin.
Mikä on todellisuus sinulle, unohdat että näitä todellisuuksia on monenlaisia, riippuen kuka ja mikä ryhmä on kyseessä. Ei sinun todellisuus todellakaan vastaa esim. kongolaisen lapsen todellisuutta, paitsi että tämän lapsen todellisuutta on sietää syrjimistä, eli sitä teidän todellisuutta josta jotkut maksavat kalliin hinnan, potkitun ja syrjityn, muukalaisvastaisen ilmapiirin. Siinä ilmapiirissä kasvaminen on teille se täysin vieras käsite, eläminen rasistisessa yhteiskunnassa.
OT, mutta kaikenlainen abstrakti relativismi tyyliin "on monenlaisia todellisuuksia" ei ole paras mahdollinen lähtokohta kun keskustellaan kansantalouteen vaikuttavista ongelmista lama-aikana.
Sunna, tää tarttee ilmeisesti tulkita niin, että sulla ei ole pienintäkään aikomusta puhua sanaakaan asiaa?
Julistaminen ja profetoiminen ovat sinänsä ok ja itsekin harjoitan niitä mielelläni, mutta kyllähän sä ymmärrät että ei toi mitään keskustelua ole eikä sun jutuissasi ole minkäänlaista asiasisältöä?
Tämän pienen adhominemin jälkeen noudatan omaa viisauttani ja yritän puhua asiasta, joskin ensin pienen metan kautta: voitaisiinko sopia, että taloudelliset vaikutukset ovat _yksi_ osa maahanmuuton kokonaisuutta ja että niistäkin on syytä keskustella?
Sunna, onko mielestäsi muukalaisvastaisuuden lietsontaa, jos haluaisi kuulla vastauksen kysymykseen muullakin kuin täysin asiayhteydestä poikkeavilla ja irrelevanteilla ns. aivopieruilla, joilla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen aiheen kanssa?
Sunna: Se on makuasia, onko Suomella ylipäänsä oikeutta olla kansallisesti itsekäs maahanmuuttokysymyksissä. Minun mielestäni ehdottomasti, sinun mielestäsi ilmeisesti ei ole.
Tämä on ok.
MUTTA: Maahanmuuttokriittiset vastustavat lähinnä humanitaariseksi maahanmuutoksi naamioitua sosiaalista maahanmuuttoa, jonka pääasiallinen kanava on tällä hetkellä löperö perheenyhdistämiskäytäntö. Yksi oleskeluluvan saanut somali vetää perässään 5-20 perheenjäsentä.
Sosiaalinen maahanmuutto on taloudellisesti (ja sosiaalisesti) yksiselitteisen kielteinen asia, koska yhtä itsensä elättävää kohti maahan tulee 10 elätettävää. Huoltosuhde siis heikkenee. Tämän vuoksi pitäisi lakata uskottelemasta ihmisille, että tällainen maahanmuutto on Suomelle tarpeellista tai rikkaus. Ei se ole.
No mutta jos sinä haluat kuulla vastauksen johonkin kysymykseen, onko se jotenkin pois suljettu jos minä vastaan tavallani. Jokainen voi vastata tai keskustella mitä tykkää, näyttää vain että täällä välittömästi keskustellaan ihan muusta kuin asiasta.
Kuten minä tuossa sanoinkin että minulla ei ole vastauksia ja vaikka olisi ne eivät välttämättä olisi oikeita...mikä tässä on sitä aivopieruja jota sananakaan en sitten käsitä olleskaan.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi järkevä ja asiallinen keskustelu maahanmuutosta on lähestulkoon mahdotonta. Toiset kun elävät ihan eri "todellisuudessa" :)
Ja sitäkään en oikein ymmärrä, miksi pitää vastata kysymyksiin jos itsekin myöntää ettei vastauksia ole.
Vuosikausia on ollut meininkinä se, että asiallisestakin kysymyksestä seuraa rasistiksi nimittelyä, ym. huonoksi ihmiseksi leimaamista. Siitä huolimatta että on esittää faktoja aiheellisen huolestumisensa tueksi. Onko se nyt niin vaikeata ymmärtää että ihmisiä turhauttaa NIMENOMAAN SE, että maahanmuuton ongelmista ei ole vuosien saatossa keskusteltu kunnolla? Ja lieveilmiöitä on ollut nähtävissä jo 90-luvulta lähtien. Se turhautuminen purkautuu sitten miten purkautuu. VALITETTAVASTI joidenkin kohdalla se voi purkautua suoranaisena rasismina, ei kuitenkaan kaikkien. Silti J. Halla-ahon esittämään täysin asialliseen ja faktoihin perustuvaan kritiikkiin vastataan esim. YLE:n toimesta nimittämällä häntä joksikin rotutohtoriksi. Ongelman ydin on siinä, että on annettu syntyä tabu, johon ei saa koskea mihinkään muuhun kuin ylistävään sävyyn. Kansan syvien rivien mielestä keisarilla ei ole vaatteita ja poliitikot puhuvat puuta heinää.
Tässä vastaus Jirille
Eli kirjoitit näin:
turvapaikkapolitiikka on osa maahanmuuttopolitiikkaa tahdoit sinä sitä tai et.
Muuten joudun toteamaan saman kuin Jussikin, että oikein mistään sanomastasi ei saa oikein millään tasolla kiinni. Hyvin myönteisesti arvioiden luettelit joukon hurskaita toiveita, mutta et ilmoittanut ensimmäistäkään konkreettista askelta, joilla ne toteutettaisiin.
En se ole minun tahdosta kiinni mutta tosiasia on se että meillä on monenlaista maahanmuuttoa eikä näiden erilaisten muuttajien kanssa voida käyttää mitään yhtälaista politiikkaa. Me joudumme miettimään ihan erinlaisia ratkaisuja työperäisten ja humanitääristen muuttajien kohdalla. Pakolaisturvapolitiikkaan kuuluu alusta pitäen kuin lapselle opettaminen tähän meidän maahan ja elämään.
Työperäisen maahanmuuton vaikeus on se että yrityksillä on järisyttävän vaikeaa saada palkattua ulkomaista työvoimaa.
Sunna, totta munassa pitää ymmärtää maahanmuuton lajien erot. Jos tässä jotain on yritetty saada julkisesti läpi, niin juuri tuota viestiä.
Tämän itsestäänselvyyden lisäksi et mielestäni edelleenkään sanonut mitään.
1. Meillä on hyvä tilaisuus oppia ulkomaiden virheistä maahanmuuttopolitiikan suhteen. Mitä nämä virheet ovat olleet? Mitä niistä voidaan oppia?
Niin juuri, mitä virheitä tarkoitat? Miten yleensä virheistä voidaan oppia? Mielestäni siten ettei toisteta samoja virheitä, eli puututaan asioihin jo suunnitteluvaiheessa.
Kotoutuminen on myös kaksisuuntainen keskinäisen mukautumisen prosessi.
Kotoutumiseen osallistuvat maahanmuuttajien lisäksi työ- ja muut lähiyhteisöt sekä koko yhteiskunta.
2. Miten paljon Suomeen saapuu maahanmuuttajia, jotka tosiasiallisesti tuottavat enemmän kuin perheineen kuluttavat?
Aika paljon suomeen on saapunut ja saapuu edelleenkin paljon maahanmuuttajia jotka tienaavat enemmän kuin kuluttavat. Pitkällä aikavälillä myös turvapaikan saanut tuottaa tulosta yhteiskuntaamme, mikä on se määre millä mitataan se kuluttaminen, eikö sitä voisi sanoa auttamiseksi ja uuden elämän alkuun saattamiseksi jossa palkkioksi tulee muutakin kuin veroeuroja? Pakolaispolitiikka myös työllistää kaikenlaisissa kotouttamisammateissa kuten kieli, yhteiskunta ja arkielämän kouluttajia.
Monikulttuurinen työyhteisö ja toimintaympäristö voivat olla merkittäviä innovatiivisuuden kasvualustoja
3. Millä keinoin on ajateltu lisättävän sellaisten ihmisten kiinnostusta Suomeen, jotka eivät hyödy kattavasta sosiaaliturvasta vaan haluavat ja kykenevät toimimaan nettomaksajina? Ovatko käytetyt keinot olleet tehokkaita, ja onko syytä olettaa että tilanne muuttuu jatkossa? Ts. mitä syitä on olettaa, että maahanmuutolla saadaan edes tulevaisuudessa lisää nettomaksajia? Miten kaukaisessa tulevaisuudessa?
Ulkomaalaisten työntekoa koskevassa lupajärjestelmässä on ongelmia. Järjestelmä on monimutkainen ja vaikeaselkoinen. Työnteko-oikeutta koskevat säännökset ovat yksityiskohtaisia, mutta tulkinnanvaraisia.
Hakemusten käsittelyyn kuluu liiaksi aikaa, keskimäärin useita viikkoja. Pitkä käsittelyaika johtuu osin ulkomaalaisrekisterin puutteellisesta käytöstä ja käytettävyydestä. Korjataan ulkomaalaislain työnteko-oikeutta koskevien säännösten ongelmat, kuten sääntelyn vaikeaselkoisuus.
4. Miten tehokkaita kotouttamistoimet ovat olleet, ja millä aikavälillä niiden tuloksia voidaan odotella? Jälleen, onko tehtyjä tai suunniteltuja toimenpiteitä verrattu muiden maiden kokemuksiin? Mitä oletuksia on tehty?
Lähes kaikki humanitaarisista syistä muuttavat (pakolaiset, toissijaisen suojelun tarpeen perusteella ja inhimillisistä syistä oleskeluluvan saavat), paluumuuttajat entisen Neuvostoliiton alueelta sekä edellisten perheenjäsenet kuuluvat yksilöllisten kotoutumista edistävien toimenpiteiden piiriin. Entisen Neuvostoliiton alueelta tuleville paluumuuttajille järjestetään jo lähtömaassa lähtömuuttovalmennusta ulkomaalaislaissa säädetyllä tavalla. Valmennus sisältää pääosin kielikoulutusta, osin myös yhteiskuntatietoutta ja opastusta arjessa selviytymiseen.
Opastuksen tarve ja laajuus riippuvat monista seikoista, kuten oleskelun kestosta ja luonteesta, iästä, aikaisemmasta koulutuksesta ja lähtömaasta. Tästä syystä olisi tarpeen luoda kotouttamisjärjestelmää täydentämään erityisesti työperusteisesti maahan muuttavien ja heidän perheenjäsentensä tarpeisiin kattava opastusjärjestelmä.
Niin, pitänee vähän vielä opiskella ....tarvitaanko me jotain matematiikkaa oikeasti ymmärtämään asioiden tärkeys ja se järjestys? Onko maahanmuuttopolitiikka ainoastaan arvotettu rahalla? Eikö ihmisarvolla ole minkäänlaista merkitystä ilman arvottamista sitä "kustannuksiin"?
1. Meillä on hyvä tilaisuus oppia ulkomaiden virheistä maahanmuuttopolitiikan suhteen. Mitä nämä virheet ovat olleet? Mitä niistä voidaan oppia?
Niin juuri, mitä virheitä tarkoitat? Miten yleensä virheistä voidaan oppia? Mielestäni siten ettei toisteta samoja virheitä, eli puututaan asioihin jo suunnitteluvaiheessa.
- Maahanmuuttajien kotoutumisen puutetta Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Briteissä, Saksassa, Ranskassa jne... Näitä virheitä, että työttömyys ja kouluttamattomuus seuraa jo kolmannen polven maahanmuuttajia ja kieltä ei osata. Miten Suomi on ollut tekemättä näitä virheitä?
Kotoutuminen on myös kaksisuuntainen keskinäisen mukautumisen prosessi.
- Kotoutuminen on yksisuuntaista. Ei meidän suomalaisten kuulu kotoutua somalialaiseen tai iranilaiseen kulttuuriin. Se ei ole kotoutumista, että me mukaudumme muiden lakeihin ja tapoihin vaan he meidän.
Kotoutumiseen osallistuvat maahanmuuttajien lisäksi työ- ja muut lähiyhteisöt sekä koko yhteiskunta.
- Ei kotoutumisen kuulu olla suomalaisten ponnistus vaan maahantulijoiden. Asetetaan säännöt ja näytetään tavat joita on toteltava.
2. Miten paljon Suomeen saapuu maahanmuuttajia, jotka tosiasiallisesti tuottavat enemmän kuin perheineen kuluttavat?
Aika paljon suomeen on saapunut ja saapuu edelleenkin paljon maahanmuuttajia jotka tienaavat enemmän kuin kuluttavat. Pitkällä aikavälillä myös turvapaikan saanut tuottaa tulosta yhteiskuntaamme, mikä on se määre millä mitataan se kuluttaminen, eikö sitä voisi sanoa auttamiseksi ja uuden elämän alkuun saattamiseksi jossa palkkioksi tulee muutakin kuin veroeuroja? Pakolaispolitiikka myös työllistää kaikenlaisissa kotouttamisammateissa kuten kieli, yhteiskunta ja arkielämän kouluttajia.
Monikulttuurinen työyhteisö ja toimintaympäristö voivat olla merkittäviä innovatiivisuuden kasvualustoja
- Miten tämä innovatiivisuus näkyy? Miksi suomalaiset eivät voi olla yhtä innovatiivisia? Oletko rasisti? Mikä on tämä aikaväli, jolla he alkavat tuotttamaan?
20 vuotta pakolaispolitiikkaa tällä "kaikki sisään"-mentaliteetilla ja ei vieläkään ole saatu todistettua muuta, kuin että bussia ja siivousalaa voidaan täyttää maahanmuuttajilla. Jussia lainatakseni ehdottaisin, että Suomi työllistää ihmisiä kaivamaan suurta kuoppaa ja toista mokomaa täyttämään sitä. Onko tässä järkeä? Porukkaa työllistyy, mutta mikä hyöty on palkata ihmisiä suojatyöpaikkoihin, joita ei tarvittaisi jos ongelma ei olisi noin laajamittainen alunperin?
3. Millä keinoin on ajateltu lisättävän sellaisten ihmisten kiinnostusta Suomeen, jotka eivät hyödy kattavasta sosiaaliturvasta vaan haluavat ja kykenevät toimimaan nettomaksajina? Ovatko käytetyt keinot olleet tehokkaita, ja onko syytä olettaa että tilanne muuttuu jatkossa? Ts. mitä syitä on olettaa, että maahanmuutolla saadaan edes tulevaisuudessa lisää nettomaksajia? Miten kaukaisessa tulevaisuudessa?
Ulkomaalaisten työntekoa koskevassa lupajärjestelmässä on ongelmia. Järjestelmä on monimutkainen ja vaikeaselkoinen. Työnteko-oikeutta koskevat säännökset ovat yksityiskohtaisia, mutta tulkinnanvaraisia.
Hakemusten käsittelyyn kuluu liiaksi aikaa, keskimäärin useita viikkoja. Pitkä käsittelyaika johtuu osin ulkomaalaisrekisterin puutteellisesta käytöstä ja käytettävyydestä. Korjataan ulkomaalaislain työnteko-oikeutta koskevien säännösten ongelmat, kuten sääntelyn vaikeaselkoisuus.
- Hyvä. Mikä silti houkuttelee juuri Suomeen porukkaa? Huono palkka, koska korkeat verot, mutta pääsee ilmaiseksi sairaalaan, joka joskus toimii? Pääsee kouluttamaan lapsensa ilmaiseksi kouluihin, jotka mittaavat vain ulkoaoppimista? Ihmiset tahtovat myydä ammattitaitoaan kalliilla ja valitettavasti Suomi ostaa sitä halvalla huonoilla bonuksilla kerätäkseen tänne työvoimaa. Vertaa vaikka Yhdysvaltoihin.
4. Miten tehokkaita kotouttamistoimet ovat olleet, ja millä aikavälillä niiden tuloksia voidaan odotella? Jälleen, onko tehtyjä tai suunniteltuja toimenpiteitä verrattu muiden maiden kokemuksiin? Mitä oletuksia on tehty?
Lähes kaikki humanitaarisista syistä muuttavat (pakolaiset, toissijaisen suojelun tarpeen perusteella ja inhimillisistä syistä oleskeluluvan saavat), paluumuuttajat entisen Neuvostoliiton alueelta sekä edellisten perheenjäsenet kuuluvat yksilöllisten kotoutumista edistävien toimenpiteiden piiriin. Entisen Neuvostoliiton alueelta tuleville paluumuuttajille järjestetään jo lähtömaassa lähtömuuttovalmennusta ulkomaalaislaissa säädetyllä tavalla. Valmennus sisältää pääosin kielikoulutusta, osin myös yhteiskuntatietoutta ja opastusta arjessa selviytymiseen.
Opastuksen tarve ja laajuus riippuvat monista seikoista, kuten oleskelun kestosta ja luonteesta, iästä, aikaisemmasta koulutuksesta ja lähtömaasta. Tästä syystä olisi tarpeen luoda kotouttamisjärjestelmää täydentämään erityisesti työperusteisesti maahan muuttavien ja heidän perheenjäsentensä tarpeisiin kattava opastusjärjestelmä.
Niin, pitänee vähän vielä opiskella ....tarvitaanko me jotain matematiikkaa oikeasti ymmärtämään asioiden tärkeys ja se järjestys? Onko maahanmuuttopolitiikka ainoastaan arvotettu rahalla? Eikö ihmisarvolla ole minkäänlaista merkitystä ilman arvottamista sitä "kustannuksiin"?
- Ihmisarvolla on merkitys, mutta se raha, joka siihen kuluu on, toisin kuin ihmisarvo, mitattavissa numeroilla. Sitä rahaa ei tule mistään Otto-automaatista aina tai tehdä taikakoneella. Se tulee verorahoista ja se maksaa. Toisekseen sopeutumattomat ovat rahanhukkaa, koska elävät sosiaaliturvalla tuomatta mitään tai täyttävät suojatyöpaikkoja, joita ei olisi jos ei heitä olisi maassa.
Kaiketi kysyjällä on myös omat vastauksensa olemassa. Mielenkiinnolla odotan, kun Ellilä vastaa omiin kysymyksiinsä.
Hiilisellä itsellään ei tietenkään ole mitään vastauksia näihin kysymyksiin tai ylipäätään mihinkään maahanmuuttopoliittisiin kysymyksiin, koska Hiilinen ja muut vasemmistolaiset eivät halua keskustella maahanmuuttopolitiikasta lainkaan.
Hiilinen ja muut vasemmistolaiset ovat sitä mieltä, että kaikki keskustelu maahanmuuttopolitiikasta on kamalaa rasismia, fasismia, natsismia jne. jne. jne.
Hiilinen ja muut vasemmistolaiset edustavat sellaista näkemystä, että Suomeen pitää tuoda kymmenen vuoden sisällä satojatuhansia ihmisiä kehitysmaista. Kaikki skeptinen suhtautuminen näiden kehitysmaalaisten hyödyllisyyteen Suomen kannalta on Hiilisen ja muiden vasemmistolaisten mielestä rasismia, fasismia, natsismia jne. jne. jne.
Mielenkiintoista. En kertaakaan sanonut sanaa rasismi, sinä mainitsit sen kommentissasi fasismin ja natsismin rinnalla. Kysyin kohteliaasti sinulta vastauksia kysymyksiisi, mutta vetosit heti rasismiin, fasismiin ja natsismiin. Kuitenkin väittäen, että minä en osaa asiasta keskustella.
Miten voin keskustella, jos leimaat itsesi välittömästi ja väität vielä leimasinta minun omistamakseni. Tämän lisäksi lähdet yleistämään suoraan tämän tyypilliseksi vasemmistolaiseksi toiminnaksi.
Sinä Hiilinen olet jatkuvasti väittänyt blogissasi ja kaikenmaailman foorumeilla, että hommalaiset ym. rasistit eivät osaa keskustella maahanmuutosta asiallisesti. Nyt olisi siis sinun vuorosi näyttää hyvää esimerkkiä asiallisesta keskustelusta. Et ole kuitenkaan tähän mennessä sanonut maahanmuutosta yhtään mitään. On siis pakko vetää johtopäätös, että sinä Hiilinen et osaa etkä halua keskustella maahanmuutosta lainkaan.
Se koira älähtää kehen kalikka kalahtaa.
Eli sinulla Mikko ei taida olla mitään halua lähteä vastaamaan omiin kysymyksiisi? Olin ensimmäinen, joka kysyi sinulta vastakysymyksen ja välittömästi hyökkäsit kimppuuni väittäen minun leimaavan sinut.
Olen toki kirjoitellut maahanmuuttovastaisista reppanoista. Siinä kritiikin kärki osui nimimerkkien takaa tapahtuvaan huuteluun. Nythän sinä voit todistaa, että omalla nimellä ja naamalla pystytään asialliseen keskusteluun. Sitä en vain nyt vielä ole nähnyt.
Kysynkin nyt jo kolmannen kerran erittäin kohteliaasti omia vastauksiasi esittämiisi kysymyksiin.
Kysymyksiä yleensä kysytään koska ei tiedetä vastauksia. On omituista että kysyjää vaaditaan vastaamaan omiin kysymyksiinsä. Vastaukset tulisi saada humanitaarisen maahanmuuton kannattajilta.
Riikka, eli jo vuosia maahanmuutosta kirjoittanut Mikko Ellilä on täysin tietämätön maahanmuutosta. Vastaisitko muuten itse noihin kysymyksiin? Nehän on esitetty täällä kaikille.
Kiitoksia jo etukäteen!
Minä olen viimeisen viiden vuoden aikana kirjoittanut useita satoja blogipostauksia maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta. Voit käydä blogeistani lukemassa, mitä mieltä minä olen maahanmuuttopolitiikasta. En voi copypastata tänne satoja blogikirjoituksiani.
Esitin täällä kysymyksiä, koska toivoin nykyisen maahanmuuttopolitiikan kannattajien vastaavan niihin. Minä vastustan nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa. En vastaa omiin kysymyksiini, koska kohdistin ne nimenomaan nykyisen maahanmuuttopolitiikan kannattajille.
Normaalin lukutaidon omaava ihminen olisi itsekin tajunnut tämän. Kysymyksethän olivat paljolti retorisia kysymyksiä, jotka osoittivat nykyisen maahanmuuttopolitiikan huonouden. Näin ollen oli itsestäänselvää jokaiselle täysjärkiselle ihmiselle, että kysymykset olivat nykyisen maahanmuuttopolitiikan vastustajan eli maahanmuuttokriitikon esittämiä kysymyksiä nykyisen maahanmuuttopolitiikan kannattajille eli monikulttuurisuususkovaisille.
Jos esimerkiksi ateisti esittää kriittisiä kysymyksiä kristinuskosta, kristittyjen ei pidä vaatia ateistia itse vastaamaan omiin kysymyksiinsä. Jos toimittaja esittää vaaliväittelyssä tms. tv-ohjelmassa kysymyksiä poliitikolle, poliitikon ei pidä kehottaa toimittajaa vastaamaan itse omiin kysymyksiinsä. Teemu Hiilinen kuitenkin tekee juuri näin,
Teemu Hiilinen on Vantaan Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen. Hiilinen aikoo mitä ilmeisimmin asettua ehdolle ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Hiilinen ei kuitenkaan suostu vastaamaan yhteenkään maahanmuuttoa koskevaan kysymykseen. Muistakaa tämä ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Vasemmisto ei halua puhua maahanmuutosta. Vasemmisto ei uskalla vastata yhteenkään maahanmuuttoa koskevaan kysymykseen. Tästä syystä ensi vuoden eduskuntavaaleissa on odotettavissa rökäletappio vasemmistolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti