Varissuosuomi

Facebookista:

Jiri Keronen

Nyt tuli vastaan randomi ilmiö. Oon Varissuon bussissa ja täällä on teinijengi, joka koostuu muutamista arabeista ja parista kantiksesta. Arabit puhuvat yleisesti hoono soomi, eikä tässä mitään. Ihmettelen noita kantiksia; ne puhuu toisilleen normisuomea, mutta sitte, ku ne puhuu arabikavereilleen, ne vaihtavat itsekin hoonoon soomeen. Mind blown.

  

Aleksi Saunamäki 

Olen kuullut tästä ilmiöstä kanssa. Jouduin yhteen aikaan välillä kulkemaan varissuon bussissa ja se oli kyllä kokemus sekin. Silloin joukko somalipoikia rehvasteli kovin siellä takapenkillä miten he menee kaupungille ryöstämään mummoja ja raiskaamaan naisia. Pojat jotain 16-vuotiaita taisi olla. Harvemmin olen kyllä kenkään kuullut rehvastelevan siitä miten menee raiskaamaan. Kaipa se kertoo jotain sitten kulttuurista jossa pojat elävät. 

 

Jiri Keronen

Jos ko. teinit luette tätä, niin vinkiksi, että ku puhutte ulkomaalaisille, puhukaa mahdollisimman hyvää suomea, niin annatte mahdollisuuden heille oppia. Eivät he loukkaannu, jos puhutte normaalisti tai jos korjaatte virheitä. Se vaan opettaa. Hoono soomi kantiksilta on karhunpalvelus ulkomaalaisille.

   

Ruotsissa tuota kielen degeneroitumista kutsutaan nimellä Rinkeby-svenska. Nyt ilmeisesti Suomessakin on alkanut sama ilmiö. Täällä sitä voisi kutsua nimellä Varissuo-suomi.

Vastaavasti USA:ssa valkoiset teinit ovat jo pitkään harrastaneet ghettoneekereiden muthafucka-slangin matkimista. Ilmeisesti valkoinen teiniroskaväki ihailee mutiaisslangia, koska mutiaiset ovat valkoisten nuorisorikollisten mielestä jotenkin kovia jätkiä, yhteiskunnan normeja vastaan kapinoivia pahiksia.

 

 

Aatteen miehet ja naiset marssivat innokkaasti

Yle:

Rasisminvastaista mielenosoitusta häirittiin Turussa



Noin viidentoista ihmisen joukko häiritsi rasisminvastaista mielenosoitusta puolilta päivin Turussa kauppatorilla. Hakaristein sonnustautuneet häiritsijät näyttivät natsimerkkejä ja huutelivat rasistisia
kommentteja mielenosoitukseen osallistuneille. Poliisi poisti hetkeksi yhden häiritsijän, mutta ei pidättänyt ketään.

Poliisi oli varautunut tilanteeseen, sillä mielenosoitusta oli uhattu etukäteen netissä. Poliiseja oli paikalla kymmenkunta ja mielenosoittajia noin 100. Mielenosoittajat suhtautuivat häiritsijöihin rauhallisesti. Mukana oli opiskelijoita, lapsiperheitä ja myös varttuneempaa väkeä. Etukäteen tulleet uhkailut eivät marssijoita pelottaneet. Varsinaista rasismin vastaista viikkoa vietetään maaliskuussa, mutta järjestäjät halusivat pitää erillisen mielenosoituksen nyt, sillä heidän mielestään ilmapiiri Turussa ja koko Suomessa vaatii sitä nyt.

- Kaupunkimme on muuttunut viime aikoina maahanmuuttovastaiseksi, kertoi Teea Jäske hetki ennen kulkueen lähtöä.

Yhteiskunnan ongelmat laitetaan Jäsken mielestä liian helposti ja hyvin usein maahanmuuttajien syyksi.

- Se on populistista puhetta. On aina helppo syyttää heitä, jotka ovat heikommassa asemassa, Jäske sanoi.

SKP:n Turun kaupunkijärjestö:

Teea Jäsken puhe Turun punaisten haudoilla Vappuna 2009

91 vuotta sitten vastasyntynyt Suomen maa kuohui, kun pitkäaikaiseen riistoon ja nälkään kyllästynyt köyhälistö päätyi voimakeinoin hakemaan omakseen niitä perusoikeuksiaan, joita jo kauan oli kaivattu ja vaadittu. Torpparit ja tehdastyöläiset, yhteiskunnassa vähäosaisimpaan asemaan joutunut kansanosa, jota porvarit ja maanomistajat olivat jo pitkään Suomen suuriruhtinaskunnan aikana alistaneet, kokivat hetkensä koittaneeksi kansamme itsenäisyyden myötä ja nousivat rohkeasti järjestäytymään ja aseellisin voimin tavoittelemaan vapauttaan ja sitä kansanvallan mukanaan tuomaa elinolojen parannusta, johon nämä raskaan työn raatajat olivat enemmän kuin oikeutettuja.

Me olemme saapuneet tänne tänä työväen juhlapäivänä kunnioittamaan kaikkia niitä, jotka ovat henkensä antaneet yhteisen aatteemme edestä.

Turun Sanomat vaikenee somalien joukkotappelusta

Eilen ti 20.7. oli Lausteella (Turun lähiö, n. 5 km keskustasta, maahanmuuttajia n. 25 % asukkaista) n. 20 somalin keskinäinen joukkotappelu kebabpizzerian edustalla.

Neljä poliisiautoa hälytettiin paikalle, somalit juoksivat pakoon lähiötä ympäröiviin metsiin, poliisit juoksivat metsissä somalien perässä.

Turun Sanomat ei tietenkään mainitse asiasta MITÄÄN, ei SANAAKAAN.

Samaan aikaan Turun Sanomat kuluttaa palstatilaa mm. kertoakseen karanneesta papukaijasta:

Kuisma-papukaija on karkuteillä

Jos Turussa kuulee jonkun kikattavan, toistelevan sanaa ”terve” tai lähettelevän lentosuukkoja puun oksalla, kannattaa ottaa yhteyttä eläinsuojeluviranomaisiin. Sunnuntai-iltana Eerikinkadulta paennut Kuisma-papukaija on nimittäin edelleen karkuteillä.

Palstatilaa siis riittää papukaijan karkaamisesta kertomiseen, mutta ei n. 20 somalin joukkotappelusta kertomiseen.

Taas monikulttuurisuuspropagandaa Turun kirjastoissa

Turun ammattikorkeakoulussa koulutetaan huonosti suomea osaavia ulkomaalaisia kirjastonhoitajiksi Suomeen.

Suomalainen hyvinvointivaltio ajetaan alas. Suomalaiset julkiset palvelut tuhotaan. Julkisen sektorin työpaikat annetaan suojatyöpaikoiksi maahanmuuttajille.

Tällaiset huonosti suomea puhuvat afrikkalaiset, arabit ym. maahanmuuttajat tulevat töihin suomalaisiin kirjastoihin, kouluihin, lastentarhoihin, terveyskeskuksiin, sairaaloihin, vanhainkoteihin jne. Suomalaiset eivät enää saa omassa maassaan julkisia palveluita omalla kielellään.

Turun kirjastotoimen kotisivulta:

Tutustu kansainvälisiin kirjastolaisiin

Turun AMK:n Open Zone -hankkeessa kirjastoalaa opiskelevat kansainväliset opiskelijat kertovat ohjelmassa mm. mikä sai heidät hakeutumaan kirjastoalan koulutukseen, mitä hyötyä työyhteisölle on monikulttuurisesta työntekijästä ja mitä monikulttuurisuus ylipäätään on. Mukana keskustelemassa ovat Mako Haimi, Piret Luukka, Souleymane Diop, Ekaterina Shklyar, Olga Käiväräinen ja Mohammad Badawieh. Katso video

Turun amk:ssa monikulttuurinen kirjastoalan koulutusohjelma

Kuvaus

Turun ammattikorkeakoulussa käynnistyi tammikuussa 2010 kirjastoalan koulutus,
joka on suunnattu korkeakoulututkinnon suorittaneille maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Koulutus toteutetaan osana Turun amk:n hallinnoimaa Open Zone –hanketta. Opiskelijat kertovat ohjelmassa mm. mikä sai heidät hakeutumaan kirjastoalan koulutukseen, mitä hyötyä työyhteisölle on monikulttuurisesta työntekijästä ja mitä monikulttuurisuus ylipäätään on. Mukana keskustelemassa ovat Mako Haimi, Piret Luukka, Souleymane Diop, Ekaterina Shklyar, Olga Käiväräinen ja Mohammad Badawieh.
Lisätietoa: Turun ammattikorkeakoulun Open Zone -sivusto

Toimittaja: Riitta Taarasti
Kuvaus ja editointi: Tuomas Lipponen
Kuvauspäivä: 25.5.2010

Toimittaja:

Mitä suomalainen kirjasto hyötyy monikulttuurisesta työntekijästä, joka tulee tähän työyhteisöön?

Virolainen maahanmuuttaja:

Kun aika usein on... jos hankitaan vieraskielistä kirjallisuutta, sitten se on aika... Miten sen sanoisi nyt... Se on aika tällaista sattumankauppaa... Kun ei tunneta sitä kirjallisuutta, ei tiedetä kirjailijoita, se on ihan mahdoton tietää tai tuntea toisten maiden tai kulttuurien kirjailijoita.

Lähi-itämaalainen maahanmuuttaja:

Sanotaan, maahanmuuttaja työskentelee monikulttuurin kirjastossa, se rikastaa koko kirjaston alalla, ja koska maahanmuuttajan tausta ihmisillä, huomaa, että heillä on monikulttuurin asiantuntemus, heillä on oma kielen asioita, joka voi rikastaa koko kirjaston alan.

Aasialainen maahanmuuttaja:

Me voitais ehkä myös vaikuttaa henkisesti, että monikulttuuristen työntekijöiden läsnäolo luo semmosen avoimen tunnelman kirjastoon ja se vois saada kirjaston eritaustaiset asiakkaat tuntemaan kirjaston läheiseksi.

Virolainen maahanmuuttaja:

Koska on helpompi lähestyä tämmöisiä henkilöitä tai henkilöstöä, joka osaa omaa, sitä samaa, tai puhuu sitä samaa kieltä ja tuntee sitä kulttuuria.

Kirjastojen ei ole siis enää tarkoituskaan palvella suomalaisia.

Kirjastot ovat huonosti suomea puhuville maahanmuuttajille tarkoitettuja suojatyöpaikkoja. Näiden huonosti suomea puhuvien ulkomaalaisten ei ole tarkoituskaan palvella suomalaisia asiakkaita. Kirjastojen ulkomaalaisten työntekijöiden on tarkoitus palvella vain toisia samasta maasta kotoisin olevia maahanmuuttajia.

Suomalaisten veronmaksajien rahoilla koulutetaan kirjastotyöntekijöiksi arabeja, afrikkalaisia, venäläisiä jne., joiden tehtävänä on suomalaisten veronmaksajien rahoilla toimivissa kirjastoissa palvella arabeja, afrikkalaisia, venäläisiä jne.

Suomalaisille tulee kaikki kustannukset, ei mitään hyötyjä.

Kuka hullu maanpetturi on keksinyt tällaisen idean, että suomalaisten veronmaksajien rahoilla koulutetaan ulkomaalaisia palvelemaan toisia ulkomaalaisia suomalaisten veronmaksajien rahoilla toimivalla julkisella sektorilla?

Tämä ilmiöhän ei tietenkään rajoitu kirjastoihin. Suomessahan on suomalaisten veronmaksajien rahoilla koulutettu mm. somalinaisia kätilöiksi auttamaan toisia somalinaisia synnyttämään somalilapsia suomalaisten veronmaksajien rahoilla toimivissa synnytyssairaaloissa.

Suomessa on somaleita, arabeja, kurdeja jne. koulutettu suomalaisten veronmaksajien rahoilla mm. "äidinkielenopettajiksi" opettamaan somalin, arabian ja kurdin kieltä somali-, arabi- ja kurdilapsille suomalaisten veronmaksajien rahoilla toimivissa kouluissa.

Kun tällaisiin järjettömyyksiin tuhlataan suomalaisten veronmaksajien rahoja, suomalaiset itse eivät enää saa julkisia palveluita omassa maassaan.

Tämä tilanne on täysin sama kuin se, että Neuvostoliitossa virolaiset joutuivat kustantamaan venäjänkieliset koulut, venäjänkielisen julkisen terveydenhoidon jne.

Suomen nykyinen hallitus ja johtavat virkamiehet kohtelevat suomalaisia samalla tavalla kuin Neuvostoliiton miehityshallinto kohteli virolaisia.

Suomea nykyisin hallitseva multikultiregiimi on samanlainen illegitiimi miehityshallinto kuin neuvostovenäläinen hallinto Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Itä-Saksassa, Tshekkoslovakiassa, Unkarissa, Romaniassa ja Bulgariassa.

Tämä regiimi on sodassa omaa kansaa vastaan, kuten Quislingin hallitus Norjassa.

Vuoden uusturkulainen ja vuoden monikulttuurisuusteko

Ehdota uusturkulaista ja vuoden monikulttuurisuustekoa

Tiesitkö, että Turussa asuu tällä hetkellä 131 maan kansalaisia? Tai että Turussa puhutaan 99 eri kieltä? Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia turkulaisia on lähes 11 800.

Turun kaupunki palkitsee jälleen vuoden uusturkulaisen ja monikulttuurisuusteon. Tunnustuksilla halutaan kiinnittää myönteistä huomioita kaupungin kansainvälisyyteen ja monikulttuuriseen arkipäivään. Vuoden uusturkulaiseksi nimetään Turun seudulla asuva, maahanmuuttajataustainen henkilö ja monikulttuurisuusteosta palkitaan henkilö, yritys, yhdistys tai muu yhteisö, joka on esimerkillisesti edistänyt monikulttuurisuutta.

Tunnustuksen saajat valitaan kaupunkilaisten tekemien ehdotusten perusteella. Ehdotuksia voi jättää internetin kautta sekä lomakkeella, joita on jaossa muun muassa Turun kirjastoissa, Turku-Pisteessä (Puolalankatu 5) ja Kansainvälisessä kohtauspaikassa (Vanha Suurtori 3). Ehdotuksen voi tehdä joko molemmista palkittavista tai ainoastaan toisesta.

Nimeä oma ehdokkaasi

Esityksen tekee kaupunginjohtaja Mikko Pukkisen koolle kutsuma raati, johon kuuluu maahanmuuttajien, Turku-seuran, kauppakamarin, työvoimatoimiston, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen, median ja kaupungin edustus.

Tunnustukset jaetaan nyt viidettä kertaa

Turkuun valitaan vuonna 2010 viidennen kerran vuoden uusturkulainen ja monikulttuurisuusteko.

Aiemmin tunnustuksen ovat saaneet:

vuonna 2006 artenomi Binh Le Xuan ja opettaja Tellervo Vaitinen
vuonna 2007 opettaja Irina Ossipowski ja projektipäällikkö Sari Kanervo
vuonna 2008 toiminnanohjaaja Selim Selimi ja erityissosiaalityöntekijä Päivi Talvinen
vuonna 2009 yrittäjä Ahmed Al Chibib ja opettaja Ismo Laine.

Tunnustukset jaetaan Suomen kansalaisuuden saaneiden juhlassa Turun linnassa 6.3.2010.

Lisätietoja:
Yhteysjohtaja Mikko Lohikoski

Sinun verovaroillasi mainostetaan somalien ja arabien "kulttuuria"

Kirjastojen henkilökuntaa lomautetaan ja sivukirjastoja lakkautetaan, jotta rahaa riittäisi somalien ja arabien "kulttuurin" mainostamiseen:

Turun kaupunginkirjastossa on käynnissä Euroopan sosiaalirahaston rahoittama monikulttuurista kirjastoa kehittävä Open Zone -projekti (2008-2011), jota toteutetaan yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Osana projektia pääkirjastossa järjestetään avoin luentosarja, jossa tutustutaan maahanmuuttajatyöhön ja maahanmuuttajien kulttuuritaustoihin.

17.12. klo 18-19.30 Roda Hassan: Somalikulttuuri
Vuodesta 1990 Suomessa asunut somalian kielen ja kulttuurin tulkki, kääntäjä ja kaupunginvaltuutettu Roda Hassan kertoo somalialaisesta kulttuurista. Hänen erityisenä painopisteenään ovat sosiaali- ja terveysasiat, naisen asema sekä lasten kasvatus somalikulttuurissa.

Kulttuurien tuntemus -luennot jatkuvat kevätkaudella 2010

12.1. klo 18–19.30 Mohammad Badawieh: Arabikulttuuri

26.1. klo 18–19.30 Dlovan Muhammed: Kurdikulttuuri

10.2. klo 18–19.30 Salim Sedighi: Afganistanilainen kulttuuri

24.2. klo 18–19.30 Kai Stahl: Virolainen kulttuuri

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Lisätietoja:

• Anna Hilska, maahanmuuttajakoordinaattori
• Open Zone -projekti
• Euroopan sosiaalirahasto
• Kursseja ja kerhotoimintaa maahanmuuttajanaisille

Reijo Mäki islamista

Kirjailija Reijo Mäen kolumni vuodelta 2004:

Islam - rauhaa, rakkautta ja suvaitsevaisuutta

Joskus vuoden 1995 tienoilla meillä Turussa nousi esille eräs merkittävä hanke. Vanhan Portsan puutalokaupunginosan liepeille oltiin suunnittelemassa komeaa ja taivaita tavoittelevaa uudisrakennusta.

Siitä oli tarkoitus tulla - eipä enempää eikä vähempää - kuin Pohjoismaiden suurin moskeija. Rahoitus tähän urakkaan oli aikomus hankkia jostakin ulkomailta käsin. Kaikki kuulosti ihan lupaavalta.

Joitakin lähinnä kaupunkimaisemaan liittyviä epäilyksen sanoja nousi silti esille. Portsan pientaloyhdistys ihmetteli, että miten minareetit istuvat puumiljööseen?

Museovirastot ja ympäristöjärjestöt - jotka syynäävät kaupungissa lähes kaiken rakentamisen - pysyivät erittäin hiljaa. Eihän se olisi ollut poliittisesti korrektia ruveta haraamaan vastaan tällaisessa kulttuuriamme rikastuttavassa hankkeessa.

Jotenkin hanke kuitenkin hautautui. Liekö rahoituksen kanssa tullut ongelmia? Ehkä ihan hyvä niin. Pohjoismaiden mahtavin moskeija Turussa kun olisi tuonut tullessaan lieveilmiönsä. Kaupunkiin olisi keskittynyt pohjoismaista se islamin vanhoillisin muoto, jota rahoituksen taustalla olleet saudiarabialaiset wahhabiitit edustavat.

Pian oltaisiin jo perustettu uskonnollisia koraanikouluja - eli madrasseja - joita maailmalla käytetään paitsi pyhään kirjaan tutustumiseen, myös väkivaltaiseen aivopesuun ja jopa terroristien värväystoimintaan. Ehkäpä meille turkulaisilla kävi parempi onni kuin osasimme kuvitellakaan.

Saamme joka päivä lukea lehdistä sekä seurata TV:stä mitä ääri-islamin pimein ilmentymä saa maailmalla aikaiseksi terrorillaan. Ja lähes joka ilta töllöttimeen ilmaantuvat ne samat dosentit kertomaan meille, että islam on pohjimmiltaan rauhan ja rakkauden sekä suvaitsevaisuuden uskonto.

Olen itse lukenut läpi Koraanin 114 suuraa. Kaunista, runollista kieltä. Näkyjä ja unia - ja välillä ihan konkreettisia elämänohjeita. Vaikuttava kirja. Mutta teoksen pohjimmainen viritys löytyy kuitenkin siitä ajasta ja paikasta, josta se kumpuaa. Koraani on syntynyt meidän ajanlaskumme 600-luvulla - ankarissa olosuhteissa - vallasta sekä olemassaolostaan taistelevien klaanien hallitsemassa maailmassa.

Rauha ei ole kirjan perusvire, eikä uskon sanoma ole monelta osin muutenkaan enää millään tavalla relevantti nykyisessä kehittyneessä maailmassa. Mutta siitä huolimatta teos toimii sekä siviililakina että valtiomuodon perustana miljardille ihmiselle, estäen samalla erittäin tehokkaasti näiden yhteiskuntien kehittymisen.

Minua huvittaa TV-dosenttien iänikuinen jankutus siitä, kuinka terroriuutisista näkemämme hirmuteot sekä äärirasistinen länsimaalaisiin kohdistuva viha eivät edusta kadunmiesmuslimin eli siis islamin suuren massan näkemyksiä.

Mielessä herää väkisinkin kysymys, että jos näin on, niin miksemme sitten näe Kairossa, Riadissa, Teheranissa, Islamabadissa miljoonien ihmisten jättimielenosoituksia, joissa uskovat sanoutuvat joukkovoimallaan irti väkivallasta, joka likaa muuten hienon uskonnon? Selitys ei voi ainakaan olla se, että riehuen, huutaen, huitoen mieltä osoittaminen sotisi jollain tavalla islamilaisten ihmisten minäkuvaa taikka heidän perusluonnettaan vastaan.

Reijo Mäki

Reijo Mäen kolumneja kannattaa lukea enemmänkin vaikka Expressi-lehdestä, jossa Mäki on jatkuvasti suhtautunut monikulttuurisuususkontoon terveen skeptisesti.