Stubb saa hyväpalkkaisen viran palkkioksi maanpetturuudestaan, seuraavana Soini, Terho, Lohela jne.

Yle:

Alexander Stubb nousemassa Euroopan investointipankin johtoon – Pia Kauma eduskuntaan

Hallitus on esittämässä huomenna EIP:n varapääjohtajaksi kansanedustaja Alexander Stubbia. Stubbin varasijalla on kaupunginvaltuutettu Pia Kauma.
Politiikka14.6.2017

Tästä näemme jälleen kerran, että sellaiset tahot kuin Alexander Stubb, Jyrki Katainen jne., jotka ovat jaelleet miljardeja euroja Suomen veronmaksajien rahoja pankkitukeen, saavat palkkiovirkoja Eurostoliitosta.

(Kaikki normaalit lukutaitoiset aikuiset ihmiset toivottavasti tietävät ja muistavat, että Katainen valtiovarainministerinä ja sittemmin pääministerinä varasti erinäisiä miljardeja euroja Suomen veronmaksajien rahoja saksalaisten ja ranskalaisten pankkien tukemiseen, eli Kreikan valtion velkojen maksamiseen niille saksalaisille ja ranskalaisille pankeille, jotka olivat aiemmin lainanneet rahaa Kreikan valtiolle, ja jotka olisivat kärsineet luottotappioita, jos Katainen ei olisi korvannut näitä saksalaisten ja ranskalaisten pankkien luottotappioita Suomen veronmaksajien rahoilla.

Minä muuten sanoin tästä asiasta henkilökohtaisesti päin naamaa Petteri Orpolle vuoden 2011 eduskuntavaalien aikaan Kokoomuksen vaalimökillä, ja hän silloin ihan avoimesti myönsi sen, että Kreikan tukipaketit ovat pankkitukea saksalaisille ja ranskalaisille pankeille, jotka olivat aiemmin lainanneet rahaa Kreikan valtiolle. Siitä huolimatta hän sanoi silloin kannattavansa niitä Kreikan tukipaketteja sillä perusteella, että niiden saksalaisten ja ranskalaisten pankkien luottotappiot olisivat muka aiheuttaneet jonkun Euroopan laajuisen talouskriisin, jos Suomen veronmaksajat eivät olisi antaneet tätä pankkitukea saksalaisille ja ranskalaisille pankeille.)

Tämä on ainoa syy, miksi Soini, Lohela, Terho, Elo jne. suostuivat siihen äskettäiseen operaatioon, josta he olivat etukäteen sopineet Kokoomuksen ja Keskustan kanssa, kuten tänään (14.6.) on kerrottu mm. Ilta-Sanomissa ja Iltalehdessä, joten tämä ei ole todellakaan mikään "salaliittoteoria", vaan aivan täysin kiistatonta faktaa.

Jäämme odottelemaan, että lähiaikoina mm. Soini saa esim. suurlähettilään viran, jossa hänen ei tarvitse välittää suomalaisista äänestajistä, jotka hän on pettänyt. Sanokaa minun sanoneen.

Kaikki toisista EU-maista tms. turvallisista maista Suomeen tulleet "turvapaikanhakijat" voidaan välittömästi käännyttää

Maahanmuuttovirasto:

Tutkimatta jättäminen

Kansainvälistä suojelua koskeva hakemuksesi voidaan jättää tutkimatta Suomessa seuraavissa tapauksissa:

• Olet saapunut turvallisesta maasta, jossa olet saanut turvapaikan tai toissijaista suojelua tai muuten riittävää suojelua ja jonne sinut voidaan palauttaa (turvallinen turvapaikkamaa).
• Olet saapunut turvallisesta maasta, jossa olisit voinut saada turvapaikan tai toissijaista suojelua tai muuten riittävää suojelua ja jonne sinulla on riittävästi siteitä ja jonne sinut voidaan palauttaa (turvallinen kolmas maa).
• Sinut voidaan lähettää toiseen valtioon, joka on vastuussa turvapaikkahakemuksesi käsittelystä vastuunmäärittämisasetuksen perusteella.
• Olet saanut kansainvälistä suojelua toisesta EU:n jäsenvaltiosta.
• Olet tehnyt uusintahakemuksen, joka ei sisällä uusia asiaan vaikuttavia perusteita.

Dublin-menettely

Periaatteena on, että turvapaikkahakemus käsitellään vain

• yhdessä EU:n jäsenvaltiossa
• Norjassa
• Islannissa
• Sveitsissä, tai
• Liechtensteinissa.

Tätä kutsutaan vastuunmäärittämiseksi tai niin sanotuksi Dublin-menettelyksi. Sen mukaan vastuu turvapaikkahakemuksesi käsittelystä kuuluu sille jäsenvaltiolle,

• jossa sinulla on perheenjäseniä,
• joka on myöntänyt sinulle oleskeluluvan tai viisumin,
• jonka kautta olet tullut Suomeen, tai
• jossa olet aikaisemmin hakenut turvapaikkaa.

Tämä valtio on velvollinen ottamaan sinut takaisin ja käsittelemään Suomessa jättämäsi hakemuksen.

Jos toinen jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemuksesi käsittelystä, hakemustasi ei tutkita Suomessa vaan sinut käännytetään vastuussa olevaan jäsenvaltioon.

Miksi näin ei tehdä? Miksi Suomessa ei noudateta Suomen lakia ja kansainvälisiä sopimuksia?

Mitä jokaisen suomalaisen pitäisi tietää maahanmuutosta

Hommaforumilta:

Maahanmuuttokeskustelussa on toisinaan vaikea erottaa oleellista epäoleellisesta. Keskustelijat usein puhuvat toistensa ohi esimerkiksi siitä syystä, että he eivät jaa käsitystä siitä, mikä on maahanmuuttoa koskien tärkeää tai totta. Tämän takia olisi hyvä, että kaikki maahanmuuttokeskusteluun osallistujat tietäisivät ja ymmärtäisivät joukon perusasioita maahanmuutosta.

Alla olen yrittänyt hahmottaa tällaista maahanmuuton keskeisten asioiden listaa. Lista sai alkunsa Paul Collierin New Statemanissa julkaisemasta kirjoituksesta, jossa hän luettelee joukon keskeisiä rakennuspalikoita, joita tarvitaan missä tahansa järkevässä maahanmuuttoa koskevassa analyysissa. Ensin ajattelin kääntää kyseisen artikkelin ja listan suomeksi, mutta sitten totesin että listaan pitää lisätä joukko palikoita, olemassaolevia palikoita pitää järjestellä uudelleen loogisemmaksi kokonaisuudeksi, siihen pitää lisätä perusteluja ja johtopäätöksiä ym. Lopulta tuloksena oli lista jonka voitte lukea alla. Siitä puuttuu tärkeitä kokonaisuuksia kuten kotouttaminen/kotoutuminen, maahanmuuton vaikutukset kulttuuriin, poliittiset tarkastelut (esim. että länsimaihin on tapahtunut jo pitkään maahanmuuttoa jota maiden kansalaisten enemmistö vastustaa) ym.

Toivon, että kannatte kortenne kekoon, ja täydennätte listaa esittämällä uusia asioita (esim. edellisessä virkkeessä luettelemistani), teette parannusehdotuksia olemassaoleviin kohtiin, lisäätte lähteitä, kritisoitte tai teette mitä tahansa jonka avulla listaa on mahdollista parantaa. Täällä käytävän keskustelun pohjalta parantelen listaa ja julkaisen parannellun listan lukemisen helpottamiseksi blogissani sekä yhteenvedon täällä. Saatan myös ehdottaa myöhemmin uusia asiakohtia, koska olen unohtanut joitain asioita joita pidin tärkeinäkin, eivätkä ne siksi ole listalla.

Lukemisen helpottamiseksi luettelen alla asiakohdat. Seuraavissa postauksissa asiat tulevat uudelleen, tällä kertaa perusteluineen.

Asia 1. Kehitysmaissa asuu noin 5 miljardia ihmistä. Heistä noin 40 prosenttia, siis 2 miljardia, muuttaisi kehittyneisiin maihin jos se olisi mahdollista.
Asia 2. Maahanmuuton määrää köyhästä maasta rikkaaseen määrittävät kohdemaan tulotaso, lähtömaan tulotaso ja lähtömaasta peräisin olevan diasporan koko.
    Asia 2.1. Mitä suurempi etnisen ryhmän diasporan koko on, sitä suuremmaksi kyseisen ryhmän maahanmuutto kasvaa.
    Asia 2.2. Useimmat maahanmuuttajat säilyttävät mielellään oman kulttuurinsa ja siksi keräytyvät yhteen.
Asia 3. Maahanmuuton taloudellinen vaikutus vaihtelee ajan, paikan ja tulijoiden mukana, ja se voi olla myönteinen tai kielteinen.
    Asia 3.1. Maahanmuuton vaikutukset kohdemaan kantaväestön tulotasoon ovat keskimäärin mitättömät.
    Asia 3.2. Maahanmuutto kohottaa asuntojen hintoja ja sillä on tendenssinä heikentää julkisia palveluja.
    Asia 3.3. Maahanmuutosta hyötyvät taloudellisesti lähinnä muuttajat itse.
    Asia 3.4. Maahanmuutto länsimaista tuottaa keskimäärin taloudellista tuottoa ja vähän sosiaalista taakkaa, maahanmuutto kehitysmaista keskimäärin taloudellista tappiota ja enemmän sosiaalista taakkaa.
Asia 4. Maahanmuuton päävaikutukset kantaväestöön ovat sosiaalisia.
    Asia 4.1. Kehitysmaamaahanmuutto lisää rikollisuutta.
    Asia 4.2. Kehitysmaamaahanmuuton seurauksena koulutulokset huononevat.
    Asia 4.3. Monikulttuurisessa naapurustossa ihmisten keskinäinen luottamus heikkenee.
Asia 5. Kansakunnilla on oikeus säädellä niihin tapahtuvaa maahanmuuttoa.
    Asia 5.1. Oman alueen puolustaminen on yleistä kaikkialla.
    Asia 5.2. Kansainväliset sopimukset jättävät paljon tilaa erilaisille maahanmuuttopoliittisille vaihtoehdoille.
    Asia 5.3. Maahanmuutto ei ole globalisaation väistämätön seuraus.
    Asia 5.4. Maahanmuuttopolitiikalla voidaan vaikuttaa suuresti sekä maahanmuuttajien määrään että laatuun.
    Asia 5.5. Suomeen muuttaminen on ihmisoikeus vain Suomen kansalaisille.

Asia 1. Kehitysmaissa asuu noin 5 miljardia ihmistä. Heistä noin 40 prosenttia, siis 2 miljardia, muuttaisi kehittyneisiin maihin jos se olisi mahdollista.
40 % on saatu tulokseksi mielipidemittauksissa, ja on olemassa todisteita että se vastaa varsin hyvin niiden määrää jotka todella lähtisivät liikkeelle jos mahdollisuus tulisi. Tulijoita on siis yksi jokaista kehittyneen maailman asukasta kohden. Kun osa kehittyneen maailman maista (Japani, etelä-Korea ym.) on käytännössä sulkenut porttinsa kehitysmaamaahanmuutolta, tulijoita olisi jokaisen muuhun kehittyneeseen maahan enemmän kuin yksi nykyistä asukasta kohden.

On tietenkin selvää, että maahanmuutto loppuisi jo kauan ennen kuin nuo 2 miljardia olisivat saapuneet. Joko maahanmuuttopolitiikkaa olisi tiukennettu tai kehittyneiden maiden houkuttelevuus olisi laskenut esimerkiksi elintason laskun, työmahdollisuuksien puuttumisen, levottomuuksien tai valtioiden hajoamisen takia. Esteetön maahanmuutto kuitenkin aiheuttaisi suuria kielteisiä vaikutuksia jo kauan ennen kuin tuo raja tulisi vastaan; juuri nuo suuret kielteiset vaikutukset sen maahanmuuton välillisesti pysäyttäisivät.

Asia 2. Maahanmuuton määrää köyhästä maasta rikkaaseen määrittävät kohdemaan tulotaso, lähtömaan tulotaso ja lähtömaasta peräisin olevan diasporan koko.

Keskeisin syy maahanmuuttoon, ja etenkin muuttokohteen valintaan, on sen tarjoama tulotason nousu. Mistä muusta syystä esimerkiksi turvapaikanhakijat hakeutuisivat Suomeen tai Ruotsiin, kun he matkalla ovat joutuneet väkisinkin kulkemaan useankin turvallisen maan kautta? Tästä syystä muutto köyhistä maista rikkaisiin on koko ajan lisääntymässä, mutta muutto kehittyneiden maiden välillä polkee suunnilleen paikallaan.

Pääasiallinen syy tuloeroihin rikkaiden ja köyhien maiden välillä on köyhien maiden toimimattomat poliittiset ja sosiaaliset järjestelmät. Nämä toimimattomat järjestelmät pysyvät osittain siitä syystä, että ne ovat osa lähtömaiden paikallisten kulttuurien identiteettejä ja ajatusmaailmaa. Muuttajat pakenevat toimimattomuuden seurauksia mutta tavallisesti tuovat kulttuurinsa mukanaan.

Lähtömaan tulotaso vaikuttaa siten, että muuttaminen köyhästä maasta rikkaaseen edellyttää tiettyä perusvarallisuutta, koska matkustaminen maksaa. Niinpä esimerkiksi Keski-Afrikan Tasavallasta ei ole nähty merkittäviä pakolaisvirtoja Europpaan maassa vallitsevasta raa'asta sisällissodasta huolimatta, koska maan asukkaat ovat yleensä rutiköyhiä.

Diaspora tarkoittaa tietystä kulttuuripiiristä, etnisestä ryhmästä tms. lähtöisin olevia ihmisiä jotka ovat säilyttäneet vahvat yhteydet lähtömaahan (ja yleensä sen kulttuurinkin), eivätkä siis tavallisesti ole integroituneet kohdemaahan kulttuurisesti. Diaspora lisää kohdemaan houkuttelevuutta lähtömaassa useastakin syystä. Ensinnäkin diasporan jäsenet kertovat lähtömaassa oleville sukulaisilleen, ystävilleen ja heimolaisilleen kohdemaan korkeasta elintasosta, mikä lisää kohdemaan houkuttelevuutta etenkin jos lähtijöiden tiedot kehittyneistä maista ovat muuten hatarat. Toiseksi diasporan jäsenet voivat lähettää kotimaihinsa rahaa, jota sen saajat voivat käyttää matkaan kohdemaahan. Kolmanneksi kun muuttaja on saapunut kohdemaahan, diasporan jäsenet voivat auttaa häntä monilla tavoilla: rahallisesti, neuvomalla kohdemaan toimintatapoja, avustamalla asioinnissa, majoittamalla jne. Neljänneksi diasporan jäsenet voivat muodostaa sosiaalisen tukiverkoston, joka auttaa vieraaseen maahan muuttanutta myös henkisesti.

Asia 2.1. Mitä suurempi etnisen ryhmän diasporan koko on, sitä suuremmaksi kyseisen ryhmän maahanmuutto kasvaa.

Diaspora (ks. asia 2) on siis keskeinen houkutin kun lähtömaan asukas tekee muuttopäätöstä ja etenkin kun hän valitsee kohdemaata. Ongelmana on kuitenkin, että mitä suurempi diaspora on, sitä enemmän se houkuttelee väkeä lähtömaasta. Mitä suurempi diaspora on kohdemaassa, sitä useampi lähtömaan asukas voi kokea muuton kohdemaahan houkuttelevaksi. Niinpä tulijavirta kasvaa diasporan koon kasvaessa, ja tämä jatkuu aina siihen saakka kunnes tulijoiden määrä vastaa diasporasta kohdemaahan kulttuurisesti sulautuneiden määrää. Ruotsi on esimerkki maasta, jossa eri diasporien koot houkuttelevat ihmisiä: Suomi on luonnonoloiltaan, vauraudeltaan ja sosiaaliturvaltaan suunnilleen Ruotsin tasoa, ja Suomen humanitaarinen maahanmuuttopolitiikka on löyhempää, mutta Ruotsiin tulee silti yli 20 kertaa niin paljon turvapaikanhakijoita. Ainoa merkittävä maiden välinen ero, joka voi selittää tämän eron tulijoiden määrissä, on että Ruotsissa on valmiiksi paljon suuremmat määrät irakilaisia, syyrialaisia, somaleja, afgaaneja jne.

Asia 2.2. Useimmat maahanmuuttajat säilyttävät mielellään oman kulttuurinsa ja siksi keräytyvät yhteen.

Tämä vähentää nopeutta jolla diasporat sulautuvat kohdemaan väestöön. Mitä suurempi diasporan koko on, sitä vähemmän sen jäsenet sulautuvat heitä ympäröivään kohdemaan yhteiskuntaan: heillä ei ole sulautumiseen tarvetta eikä houkutusta, koska oman etnisen ryhmän diaspora tarjoaa heille sosiaaliset kontaktit, tukiverkoston ja kulttuurin. Kasvavan tulijavirran ohella myös tämä sulautumisen väheneminen vaikuttaa diasporan koon kasvua kiihdyttävästi (ks. asia 2.1). Mitä hitaampaan tahtiin diasporan jäsenet sulautuvat, sitä matalampi on maahanmuuton määrä joka tuottaisi stabiilin diasporan ja maahanmuuton. Mikäli kohdemaassa harjoitetaan monikultturistista kotoutuspolitiikkaa, sulautuminen on tietenkin hitaampaa kuin jos harjoitettaisiin neutraalia tai sulautumiseen tähtäävää politiikkaa.

Asia 3. Maahanmuuton taloudellinen vaikutus vaihtelee ajan, paikan ja tulijoiden mukana, ja se voi olla myönteinen tai kielteinen.

George Borjas (Harvardin yliopisto) on maailman viitatuin maahanmuuton taloudellisten vaikutusten tutkija. Hän on tehnyt seuraavan yhteenvedon alan tieteellisistä tutkimuksista: “The most important lesson of the research is that the economic impact of immigration will vary by time and place, and that immigration can be either beneficial or harmful” (”tutkimuksen tärkein opetus on, että maahanmuuton taloudellinen vaikutus vaihtelee ajan ja paikan mukana, ja että maahanmuutto voi olla joko hyödyllistä tai haitallista”). Tiedetään myös, että esimerkiksi Suomeen muuttaneiden saksalaisten ja kenialaisten työttömyysaste on pienempi kuin kantaväestön, mutta esimerkiksi somaleiden työttömyysaste on merkittävästi suurempi.

Ajattelun aihetta. Jos poliitikko väittää että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa tai hyötyy siitä, häneltä kannattaa kysyä perusteluita, miksi juuri nykyään juuri Suomeen suuntautuva maahanmuutto olisi taloudellisesti hyödyllistä kantaväestölle, ja millaisesta väestä sen maahanmuuton pitäisi koostua jotta se olisi kyseisen poliitikon mielestä taloudellisesti hyödyllistä.

Asia 3.1. Maahanmuuton vaikutukset kohdemaan kantaväestön tulotasoon ovat keskimäärin mitättömät.

Maahanmuutto ei suuremmin vaurioita kohdemaiden kansantalouksia, mutta ne eivät myöskään sitä tarvitse. Tämä pätee erityisesti länsimaihin nykyään suuntautuvaan maahanmuuttoon.

Vaikka keskimäärin vaikutus kantaväestön taloudelliseen tilanteeseen onkin mitätön, heidän joukostaan löytyy niin maahanmuutosta hyötyjiä kuin häviäjiäkin. Keitä nämä missäkin maassa ovat, riippuu kyseiseen maahan suuntautuvan maahanmuuton rakenteesta. Esimerkiksi valikoivan maahanmuuttopolitiikan Australiassa maahan tulee lähinnä koulutettuja ja ammattitaitoisia ihmisiä; oletettavasti maan työväestö hyötyy siitä, että käytettävissä on näiden koulutettujen ammattilaisten työpanos, kun taas akateemisesti koulutettujen australialaisten palkat olisivat luultavasti jonkin verran korkeampia ilman maahanmuuttoa. Eurooppaan tulee paljon kouluttamattomia ja ammattitaidottomia muuttajia, ja Euroopan kantaväestön matalasti koulutetut ovat maahanmuutossa luultavasti häviäjiä, koska joutuvat kilpailemaan tulijoiden kanssa asunnoista (esim. kaupungin vuokra-asunnot), koulutuksesta ja työstä. Esimerkiksi Norjassa on todettu, että niillä aloilla, joille maahanmuuttajat tyypillisesti siellä työllistyvät – esimerkiksi ravintolatoiminta ja rakennusala – ansiokehitys on ollut vuosien mittaan paljon heikompaa kuin sellaisilla aloille joille maahanmuuttajat eivät yleensä työllisty.Tämä ansiotason madaltuminen niillä aloilla ja työtehtävissä, joille maahanmuuttajat tyypillisesti työllistyvät, on kansantaloustieteellisten mallien mukaan maahanmuuton pääasiallinen vaikutus (ks. esim. Sarvimäki 2013). Yleisesti ottaen voidaan sanoa että maahanmuutossa voittajia ovat yritysten osakkeenomistajat, koska yritysten kokonaisarvon tiedetään kehittyvän suunnilleen kansantalouden kokonaistuotannon mukaan, ja maahanmuuttajat huonostikin työllistyessään nostavat kokonaistuotantoa jonkin verran. Toinen hyötyjäryhmä ovat ihmiset jotka käyttävät sellaisten alojen palveluja (esim. parturipalveluja) joille maahanmuuttajat usein työllistyvät; maahanmuuton aiheuttama matalampi hintataso näissä palveluissa koituu tietenkin niitä palveluja kuluttavien eduksi.

Asia 3.2. Maahanmuutto kohottaa asuntojen hintoja ja sillä on tendenssinä heikentää julkisia palveluja.

Kun maahanmuuttajat tulevat maahan, he tarvitsevat itselleen asunnon. Nämä asunnot tarjoaa heille joko yhteiskunta tai he hankkivat ne vapailta markkinoilta. Kummassakin tapauksessa seurauksena on nousuainetta asuntojen hintoihin: mikäli yhteiskunta tarjoaa asunnon, kyseiseen asuntoon ei pääse muuttamaan kantaväestöä vaan nämä hankkivat asuntonsa vapailta markkinoilta; mikäli maahanmuuttaja hankkii asunnon itse, nousupaine asuntojen hintoihin tulee talouden kysyntämekanismien kautta.

Maahanmuuttajat myös käyttävät julkisia palveluja kuten terveyspalveluja ja koulutusta. Kun ainakaan nykyään länsimaihin suuntautuvassa maahanmuutossa tulijat eivät kasvata verokertymää yhtä paljon, seurauksena on puute julkisiin palveluihin käytettävistä rahoista. Julkinen valta voi reagoida tähän supistamalla ja kurjistamalla palveluja, kiristämälä verotusta tai ottamalla velkaa. Usein valtiot käyttävät kaikkia kolmea keinoa.

Asia 3.3. Maahanmuutosta hyötyvät taloudellisesti lähinnä muuttajat itse.

Kehitysmaista tulevan maahanmuuton päämotiivi on mahdollisuus tulotason suureen tai jopa huimaan kohoamiseen, ja se toteutuukin useimpien kohdalla.

Monet kuitenkin kokevat maahanmuuton seurauksena psyykkisiä ongelmia, joten ei ole selvää, onko maahanmuutto heillekään kokonaisuutena hyvä ratkaisu.

Asia 3.4. Maahanmuutto länsimaista tuottaa keskimäärin taloudellista tuottoa ja vähän sosiaalista taakkaa, maahanmuutto kehitysmaista tuottaa keskimäärin taloudellista tappiota ja enemmän sosiaalista taakkaa.

Norjassa on tutkittu maahanmuuton kustannuksia. Maan tilastokeskus jakoi omassa tutkimuksessaan vuodelta 2012 lähtömaat kolmeen ryhmään. Keskimääräisiksi yhteiskunnallisiksi tuotoiksi maahanmuuttajan koko elämän ajalta tilastokeskus arvioi länsimaisen maahanmuuttajan osalta noin 100 000 euroa, itäeurooppalaisen maahanmuuttajan puolestaan maksavan saman verran ja muualta tulleen maahanmuuttajan nettokulujen olevan peräti 500 000 euroa. Maahanmuuton sosiaalisista vaikutuksista puhutaan kohdassa 4.

Asia 4. Maahanmuuton päävaikutukset kantaväestöön ovat sosiaalisia.

Kuten asiassa 3.1 todettiin, maahanmuuton vaikutukset kantaväestön taloudelliseen hyvinvointiin ovat keskimäärin mitättömät. Sen sijaan maahanmuuton sosiaaliset vaikutukset ovat suuret. Maahanmuutosta on todettu yleensä koituvan monenlaista sosiaalista taakkaa kantaväestölle, esimerkiksi lisääntynyt rikollisuus, huononevat koulutulokset ja heikkenevä luottamus kanssaihmisiin.

Tämän vastapainona maahanmuutolla on joillekin kantaväestöön kuuluville myös myönteisiä vaikutuksia, kuten etnisten kauppojen myötä laajeneva ostosvalikoima sekä mahdollisten maahanmuuttajakontaktien mahdollisesti tuoma subjektiivisen elämänlaadun kohoaminen.

Asia 4.1. Kehitysmaamaahanmuutto lisää rikollisuutta.

Maahanmuuttajat tekevät väestöryhmän kokoon nähden enemmän rikoksia niin Ruotsissa kuin Suomessa. Rikollisuusalttius kuitenkin vaihtelee suuresti etnisen ryhmän mukaan: Suomessa asuvat saksalaiset syyllistyvät rikoksiin keskimäärin harvemmin kuin kantaväestön jäsenet, kun taas somalit syyllistyvät rikoksiin paljon useammin väestöryhmän kokoon nähden.

Ei ole täysin selvää, mistä tiettyjen maahanmuuttajaryhmien suuri alttius rikoksentekoon johtuu. Mahdollisia syitä voivat olla esimerkiksi seuraavat:

• rikollisille on erityisen kannattavaa muuttaa kehitysmaasta kehittyneeseen maahan. Ryöstettävää ja varastettavaa on enemmän, rikoksista saadut tuomiot ovat lyhyempiä, vankilat ovat mukavampia ja Suomessa vangeille vielä maksetaan päivärahaa. Joitakin rikollisia voi ajaa pois omasta maastaan sekin, että viranomaiset ovat heidän kannoillaan tai että kilpailevien roistojoukkojen toimet ovat väkivaltaisempia kuin esimerkiksi rauhallisessa Suomessa. Rikollisten muuttoa Suomesta Ruotsiin 1960- ja 70-luvuilla on tarjottu selitykseksi sille, että Ruotsin lehdistössä puhuttiin tuolloin paljon suomalaisten rikollisuudesta; tosin tilastollisesti ei liene osoitettu, että suomalaisten muutosta olisi aiheutunut Ruotsin rikostilastoihin merkittävää nousua, ja kannattaa muistaa sekin, että useissa keskeisissä rikostyypeissä tekomäärät sataatuhatta asukasta kohden olivat Ruotsissa tuolloin murto-osa siitä mitä ne ovat nyt.
• Joidenkin maahanmuuttajaryhmien kulttuuri on lähtömaassakin väkivaltaisempaa ja esimerkiksi suomalaista enemmän kunniaa korostavaa. Lisäksi monissa kulttuureissa solidaarisuus, rehellisyys jne. on varattu omaan sisäryhmään, esimerkiksi sukuun tai uskontokuntaan kuuluville, ja muiden huonompi kohtelu on osa heidän kulttuuriaan.
• Joidenkin maahanmuuttajaryhmien on vaikea pärjätä rehellisillä keinoilla mm. huonon kielitaidon, koulutusta arvostamattomien asenteiden, ongelmallisen suhteen työntekoon ym. vuoksi. Tämän takia he syrjäytyvät, ja syrjäytyneiden (myös kantaväestön edustajien) tiedetään tekevän paljon useammin rikoksia kuin omillaan pärjäävien. Jotkut ovat viitanneet tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kohonnutta rikollisuusalttiutta selittäessään siihenkin, että näiden lähtömaissa mitattu keskimääräinen älykkyystaso on huomattavasti matalampi kuin esimerkiksi suomalaisella kantaväestöllä; matalan älykkyyden tiedetään altistavan sekä syrjäytymiseen että rikollisuuteen.

Asia 4.2. Kehitysmaamaahanmuuton seurauksena koulutulokset huononevat.

Maahanmuuttajavaltaisissa luokissa on väitteiden mukaan usein kovempi meteli. Niissä myös opetus etenee usein hitaammin: tulijat eivät välttämättä hallitse opetuskieltä yhtä hyvin kuin kantaväestön lapset, he eivät ole useinkaan saaneet lähtömaassa hyvälaatuista opetusta (jos ovat muuttaneet kohdemaahan kesken lapsuutensa), ja useiden maahanmuuttajalasten motivaatiokin voi olla heikko esimerkiksi siksi, että heidän vanhempansa eivät ole kiinnostuneita heidän opiskelustaan. Jotkut ovat myös esittäneet, että eräistä kehitysmaista muuttavien kohdalla oppimistuloksia laskee myös heidän keskimäärin kantaväestön lapsia matalampi älykkyytensä.

Näiden seikkojen takia maahanmuuttajien oppimistulokset ovat keskimäärin heikompia kuin kantaväestöllä, ja maahanmuuttajavaltaisten luokkien oppimistulokset ovat väitteiden mukaan heikompia myös niillä olevien kantaväestöön kuuluvien kohdalla. Maahanmuuttajien heikommat testitulokset näkyivät mm. viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa.

Asia 4.3. Monikulttuurisessa naapurustossa ihmisten keskinäinen luottamus heikkenee.

Etnisesti monimuotoisissa naapurustoissa ihmisten luottamus heikkenee (jopa omaan etniseen ryhmään), epäitsekkyys ja yhteisön yhteistyö ovat harvinaisempia, ja ystäviä on vähemmän. Tämä on todettu niin Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Hollannissa ja Tanskassa. Tutkijoiden keskuudessa ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä siitä, onko yhteys etnisen monimuotoisuuden lisääntymisen välillä vahva ja useimmiten esiintyvä (kuten edellä linkatuissa tutkimuksissa) vai heikompi ja vaihtelevampi; joissakin tutkimuksissa on saatu jopa tuloksia, joiden mukaan yhteyttä ei olisi. Yksi mahdollinen selitys tulosten vaihteluun on, että erään tanskalaisen tutkimuksen mukaan naapuruston etninen monimuotoisuus vähentää luottamusta, mutta vaikutus laimenee nopeasti kun monimuotoisesta naapurustosta siirrytään etnisesti homogeenisempaan naapurustoon; ainakin eräät tutkimukset joissa yhteyttä etnisen monimuotoisuuden ja luottamuksen vähenemisen välillä ei ole löydetty, ovat perustuneet karkealle datalle josta naapurustotason asioita on mahdoton havaita.
Etnisillä jännitteillä on taipumuksena lisääntyä etnisen monimuotoisuuden lisääntyessä. Tulijat tuovat usein mukanaan omien maidensa etniset jännitteet, ja lisäksi etnisiä jännitteitä syntyy monesti myös kantaväestön ja tiettyjen maahanmuuttajaryhmien välille sekä eri maahanmuuttajaryhmien kesken.

Ajattelun aihetta. Koska maahanmuuton keskeiset vaikutukset ovat sosiaalisia, olisi luontevaa että ne olisivat maahanmuuttoa koskevan päätöksenteon keskeinen lähtökohta. Ovatko ne sitä nykyään?

Asia 5. Kansakunnilla on oikeus säädellä niihin tapahtuvaa maahanmuuttoa.

Oikeus omaan alueen hallintaan, mukaan lukien sen päättämiseen ketkä saavat kyseiselle alueelle tulla, on yksityisomistukseen verrattava oikeus. Molemmat ovat kehittyneet historian kuluessa orgaanisesti nykyisen kaltaisiksi instituutioiksi. Oikeuteen omistaa omaisuutta ja hallita rajoja käyvät samat perustelut: yleensä ihminen on omalla ahkeruudellaan ja yritteliäisyydellään tai perintönä esi-isiltään saanut oman omaisuutensa; vastaavasti valtio ja sen hyvinvointi ovat yleensä sen entisten (kuolleiden) ja nykyisten kansalaisten ponnistusten tulosta. Sekä yksityisomistuksen suoja että valtioiden rajat turvaavat kerätyn varallisuuden niiden käyttöön, joille sen voi katsoa laillisesti kuuluvan.
Valtio poikkeaa tietenkin yksityisomaisuudesta. Länsimaissa valtio katsotaan kansalaistensa kollektiiviseksi omaisuudeksi, johon jokaisella kansalaisella on yhtäläinen oikeus. Tämä oikeus on yhtä laillinen ja absoluuttinen kuin oikeus yksityisomaisuuteen.
Ulkomaiden kansalaisilla ei ole omistusoikeutta Suomeen, kuten muilla ihmisillä ei ole omistusoikeutta tietyn ihmisen omistamaan asuntoon. Suomalaiset voivat tietenkin luopua omaisuudestaan kuten esim. asunnon omistaja voi luopua asunnostaan. Valtion erityisluonteen vuoksi kukaan kansalainen yksinään, tai edes joukko kansalaisia ryhmässä, ei ole oikeutettu tähän kysymättä muilta suostumusta. Demokraattisessa valtiossa tällainen omaisuuden osittainen luovuttaminen (esim. myöntämällä kansalaisuus) pitää alistaa demokraattiseen prosessiin yleisellä tasolla; Sveitsissä kansalaisuuden myöntäminen voidaan alistaa demokraattiseen prosessiin jokaisen hakijan kohdalla erikseenkin.
Suomalaiset voivat myös päättää, millä perusteilla päästävät ihmisiä maahansa asumaan ja kansalaisiksi. Tässä yhteydessä, kuten esimerkiksi myös siinä ketä ihmisiä päästää asuntoonsa asumaan, on myös aivan luontevaa miettiä esimerkiksi, onko tulija talouden kannalta hyödyllinen vai taakka.
Valtioiden rajat ovat olemassa myös muista syistä. Jos rajoja ei olisi eikä niitä tavalla tai toisella puolustettaisi, muut kansat voisivat ottaa itselleen valtiosta haluamiaan alueita. Seurauksena olisi siis oman kansan elintilan ja/tai itsemääräämisoikeuden supistuminen. Myös esimerkiksi rikollisjengit voisivat esteettömämmin aiheuttaa valtion asukkaille haittaa, vaikkeivät valtion alueelle edes asettuisi pysyvästi asumaan. Salakuljetusta olisi käytännössä mahdoton estää. Ilman rajoja myös suuri osa laeista menettäisi merkityksensä. Motivaatio esimerkiksi rakentaa parempaa infrastruktuuria vähenisi, koska mitkä tahansa parannukset saattaisivat houkutella maahan väkeä, joka ottaisi osansa paremman infrastruktuurin tuomasta hyödystä. Rajat suojaavat myös kulttuurien moninaisuutta. Ne myös estävät väkivaltaa pitämällä toisistaan erossa vihamielisesti toisiinsa suhtautuvia ihmisryhmiä.

Asia 5.1. Oman alueen puolustaminen on yleistä kaikkialla.

Pyrkimys oman alueen puolustamiseen on yleistä kaikkialla eläinkunnassa. Pyrkimys oman alueen puolustamiseen voi olla perustavampi kuin yksilöiden oikeus omaisuuteen, siis yksityinen omistusoikeus. Maailmassa on kulttuureja joissa yksityisomistus länsimaisessa mielessä on tuntematonta, mutta niidenkin kulttuurien jäsenet puolustavat aluettaan.

Kaikki tunnetut yhteiskunnat ovat ottaneet itselleen oikeuden säädellä maahanmuuttoa. Tämä koskee niin kehittyneitä kuin kehitysmaita.

Asia 5.2. Kansainväliset sopimukset jättävät paljon tilaa erilaisille maahanmuuttopoliittisille vaihtoehdoille.

Tanska tiukensi mm. perheenyhdistäjien toimeentulovaatimuksia 2000-luvun alussa. Tämän seurauksena maan turvapaikanhakijoiden määrä tippui vuodessa alle puoleen.
Australia otti käyttöön järjestelmän, jossa kaikki maahan veneellä tulleet turvapaikanhakijat siirretään läheisiin maihin (esim. Papua-Uusi-Guinea), eivätkä he pääse Australiaan vaikka se myöntäisikin heille oleskeluluvan. Muutamassa kuukaudessa veneellä tulevien turvapaikanhakijoiden määrä tippui nollaan.

Muutenkin sopimukset jättävät paljon tilaa erilaisille poliittisille vaihtoehdoille.

Asia 5.3. Maahanmuutto ei ole globalisaation väistämätön seuraus.

Valtava kaupan ja pääomavirtojen kasvu kehittyneiden maiden välillä on tapahtunut samaan aikaan kun muutto niiden välillä on vähentynyt.

Asia 5.4. Maahanmuuttopolitiikalla voidaan vaikuttaa suuresti sekä maahanmuuttajien määrään että laatuun.

Kanada ja Australia noudattavat työperäisessä maahanmuutossa valikoivaa politiikkaa, joka perustuu tarveharkintaan. Tämän seurauksena molempiin muuttajista suhteellisen suuri osa on akateemisesti koulutettuja. Japani on valinnut linjakseen, että maahan ei, huoltosuhteen heikkenemisestä huolimatta, tuoteta ulkomaalaisia työntekijöitä; maan ulkomaalaisväestön määrä onkin pysynyt pienenä.

Myös humanitaarisen maahanmuuton määrään ja laatuun voidaan vaikuttaa suuresti pysyen silti kansainvälisten sopimusten asettamissa rajoissa. Asiassa 5.2 viitattiin Tanskan ja Australian esimerkkeihin; etenkin Tanska lienee ratifioinut samat pakolaiskysymyksiä koskevat kansainväliset sopimukset kuin Suomikin. Pienilläkin muutoksilla voi olla suuri vaikutus: kesällä 2008 Ruotsi solmi Irakin kanssa palautussopimuksen; tämän seurauksena Ruotsiin tulevien irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrät romahtivat jopa niin, että turvapaikanhakijoiden määrät laskivat koko Euroopan tasolla. Ruotsin sijasta irakilaisten virta suuntautui Suomeen, jossa turvapaikanhakijoiden määrät lähtivät nousuun syksyllä 2008, ja 2009 turvapaikanhakijoiden määrä oli toistaiseksi ennätyksellinen. Vastaavasti 2010 Ruotsin maahanmuuttoylioikeus teki ennakkotapausluonteisen, kolmea somalia koskeneen päätöksen, jonka seurauksena Somaliasta tulevien turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi suuresti Ruotsissa mutta väheni samaan aikaan Suomessa.

Asia 5.5. Suomeen muuttaminen on ihmisoikeus vain Suomen kansalaisille.

YK:n ihmisoikeuksien julistus sanoo, että kaikilla tulee olla oikeus muuttaa pois omasta maastaan ja palata omaan maahansa. Siinä ei sanota, että kenelläkään olisi oikeus muuttaa johonkin tiettyyn maahan, jollei hän ole kyseisen maan kansalainen.

Pakolaissopimusten perusteelle Suomen tulee tarjota suojaa turvapaikkaa tarvitsevalle. Niissä ei kuitenkaan sanota, että sitä suojaa pitäisi tarjota omassa maassa. Valtaosa turvapaikanhakijoista on kehitysmaista, ja noiden maiden naapurimaissa rakennuskulut, työvoimakulut, ravitsemuskulut ja käytännössä melkein kaikki muutkin suojaa annettaessa tärkeät kulut ovat murto-osa siitä mitä Suomessa; lisäetuna noissa maissa on turvapaikanhakijoille tuttu kulttuuri, toimintatavat, ilmasto ja usein kielikin.

Mokuttaja puolustelee maahanmuuttajarikollisia, jotka hakkasivat hänen poikansa sairaalakuntoon

Kansanedustaja Tom Packalén (ps):

Uutisia Suomesta syksyisenä  tiistaina vuonna 2014. Maahanmuuttajajengi pahoinpidellyt raa’asti kymmeniä kantasuomalaisia lapsia, nuoria ja aikuisia. KRP ottanut kiinni kolme suomalaista, joiden epäillään kuuluvan Isis-terroristijärjestöön. Helsingissä oikeudessa tapaus, jossa maahanmuuttajataustaisten epäillään rahoittaneen Somalialaista al-Shabaab-terroristiryhmää.
Lapsellisen sinisilmäinen maahanmuuttopolitiikka tuottaa mätiä hedelmiä. Kaikki ovat nähneet, millainen sato on kypsymässä, mutta asiasta ei ole saanut puhua. Keskustelujen avaajat on leimattu rasisteiksi. Nyt osa väkivaltajengin maahanmuuttajataustaisista nuorista on kertonut suoraan, että heidän tekojensa motiivit ovat rasistisia ja että he haluavat vahingoittaa kantasuomalaisia.
Porukan nuorin uhri lienee 10-vuotias. Julkisuudessa on puhuttu noin 70 pahoinpitelystä. Parinkymmenen vuoden poliisikokemuksella arvioin, että todellinen väkivallan ja ryöstöjen määrä on moninverroin suurempi. Samoja kouluja ja samoilla alueilla asuvat uhrit eivät uskalla kertoa totuutta, koska he pelkäävät kostoa. Kuinka monelle vanhemmalle on uskoteltu kotona, että pään löi turvoksiin pimeällä polulla joku tuntematon?
Toimin viisi viimeistä vuotta ennen kansanedustajaksi valintaa Helsingin poliisin operatiivisenä yleisjohtajana. Maahanmuuttajataustaisten nuorten jengiytyminen, heidän harjoittamansa rasistinen väkivalta ja aiheen sensuroinnin aiheuttama turhauma olivat suurimpia yksittäisiä syitä, jotka saivat minut turhautumaan ja lähtemään mukaan politiikkaan.
Jo tuolloin maahanmuuttajajengien kantaväestöön kohdistamat hyvin raa’at pahoinpitelyt olivat arkipäivää. Niistä piti kuitenkin tiedotusohjeen mukaan puhua vain tavallisina väkivaltarikoksina ja erityispiirteet piilottaen, koska tekijät kuuluivat vähemmistöön. Kantaväestöön kuuluvien rasistisista rikoksista olisi sen sijaan saanut ja pitänytkin erikseen tiedottaa. Sellaisia ei Helsingissä kuitenkaan juuri ilmennyt.
On mielenkiintoista nähdä, mitä maahanmuuton ongelmat kieltäneet ja maton alle lakaisseet poliitikot nyt sanovat. Miten he korjaavat yhteiskunnallemme aiheuttamansa vahingon? Tähän kysymykseen kaipaisin vastausta vaikkapa pääministeriltämme.

Kai Niemeläinen:

Syyskuun alussa sain puhelun, jollaista kukaan teininuoren vanhemmista ei haluaisi. 14-vuotias poikani soitti, ettei ehtisi kotiin sovittuna aikana. Hän kertoi odottavansa ambulanssia. Minulta kesti 10 minuuttia ajaa pojan luo. Löysin poikani kadunreunassa verta syljeskelemässä. Kolme etuhammasta oli poikki. Vein pojan sairaalaan.
Onnettoman illan tapahtumat olivat alkaneet pari tuntia ennen puhelua. Tunti ennen puhelua poikani oli kaadettu takaapäin ja häntä oli potkaistu päähän. Hyökkäys oli tapahtunut yllättäen. Järjettömän väkivallanteon jälkeen poikani kaverit soittivat hätäkeskukseen. Ambulanssia jäätiin odottamaan. Poliisipartion pojat olivat tavoittaneet muutamaa hetkeä myöhemmin. Poliisi oli kirjannut rikosilmoituksen ja jätti pojan odottamaan ambulanssin saapumista.
Poliisipartion kanssa käydyn keskustelun aikaan oli samalla paikalla tapahtunut 12 törkeää pahoinpitelyä. Poliisin tehtävänä on ollut turvata yhteiskuntarauhaa, väkivallan uhriksi joutuneen lapsen jättäminen heitteille on varmasti ollut pakon sanelemaa.
Tom Packalenin purkaus pahentaa ongelmaa ellei itse asiassa ole koko ongelman ydin. Vaikka kansanedustajan lause: "Maahanmuuttajajengi pahoinpidellyt -- kantasuomalaisia lapsia --" osuikin oman poikani kohdalle hirvittävin seurauksin, olen sitä mieltä, että Packalenin lauseet vain ruokkivat näiden nuorten pahaa oloa. Rasistinen ja eriarvoisuuteen pyrkivä politiikka ruokkii ongelmaa ja aiheuttaa lisää väkivaltaa. Uhrin isänä pahimmalta tuntuvatkin nämä iljettävät kannanotot, joissa meidän kärsimyksemme on otettu poliittisten irtopisteiden kalasteluun.
Itse en hyväksy väkivaltaa. En silti syytä tekijääkään tuosta järjettömästä teosta. Uskon, että hän on omassa elämässään kohdannut vihaa, riittämättömyyttä ja pahaa oloa. Toivon, että hän pääsee riittävällä tasolla hoitoon. Tekijän tapa kohdata ongelmia ei tietenkään sovi yhteiskuntaamme. En halua hänen jatkavan vahingollista käytöstään enkä missään nimessä kaipaa yhtään lisäuhria tälle järjettömälle toiminnalle. Siksi haluaisin, että sosiaali- ja poliisiviranomaisille annetaan työrauha.
Poliitikkojen tulee antaa näille viranomaisille resusseja ja mahdollisuus tehdä työnsä. Jos Packalén ei siihen pysty, toivon että kansanedustuslaitoksemme loput 199 kansanedustajaa ymmärtävät antaa resursseja niille, jotka tekevät asian parissa työtään. Syyttelyn ja osoittelun sijaan on tärkeää arvostaa viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen työtä ja antaa heidän hoitaa asiaa.
Itse tein ilmoituksen poliisin ja hätäkeskuksen toiminnasta. Sen tarkoituksena on selvittää, miksi poikani jäi yli tunniksi yksin odottamaan avun saapumista. Avun, jota ei lopulta koskaan saapunut. On syytä selvittää poliisin resurssien riittävyys. Haluan välttää sen, ettei yksikään vakavasti loukkaantunut jää heitteille.
Haluaisin myös korostaa meidän aikuisten vastuuta: tuntui pahalta lukea erään väkivallan uhrin kertomusta. Hän kertoi pyytäneensä ohikulkijoilta apua jouduttuaan hyökkäyksen kohteeksi. Suurin osa aikuisista käveli piittamattomina ohi ja jätti nuoret "hoitamaan välinsä keskenään". Kaksi naista onneksi tuli apuun ja he saivat hyökkääjät pakenemaan uhattuaan soittaa poliisin. Enää ei kannata ummistaa silmiään, vaan auttaa uhreiksi joutuneita. Auttamikseksi riittää se, että soitamme viranomaisen. Omiin sankaritekoihin ei tietenkään ole tarvetta.
Olen iloinnut pojastani, joka joutui syyttömänä raa'an väkivallan kohteeksi. Kolmen hampaan katkeamisesta huolimatta hän totesi jo tapahtumailtana, vaikka hyökkääjä olikin ulkomaalaistaustainen, etteivät kaikki saman väestöryhmän edustajat ole pahoja: "Suurin osa heistäkin on ihan mukavia heppuja." Väkivallan omakohtaisesti kokeneella 14-vuotiaalla on enemmän järkeä kuin kansanedustaja Packalénilla.

Kommentteja Niemeläisen blogiin:

Timo Vaittinen 13.10.2014 21:08

Tuskin sinulla tai pojallasi kuitenkaan mitään sitä vastaan olisi, että poikasi pahoinpitelijän reitti jatkuisi poliisilaitokselta suoraan lentoasemalle.

Kai Niemeläinen 13.10.2014 22:51

No, jos se ei kirjoituksestani käynyt selväksi, vastaan siihen nyt: en halua, että poikani pahoinpitelijä saatetaan poliisilaitokselta lentoasemalle.

Timo Vaittinen 14.10.2014 15:24

Ulkomaalaisvirasto tekee aktiivisesti karkoituspäätöksiä ja useimmat karkotettavat ovat syyllistyneet juuri väkivaltarikoksiin. Karkotusesityksiä ratkaistaessa harkitaan, vaarantavatko kyseiset ihmiset yleistä turvallisuutta ja järjestystä Suomessa. Poliiisi on karkoitusprosessin ensimmäinen etappi, joten sen rooli on luonnollisesti tärkeä ja olennainen.
Blogissa kerrotaan "Poliisipartion kanssa käydyn keskustelun aikaan oli samalla paikalla tapahtunut 12 törkeää pahoinpitelyä." Moneenko esim. näistä 12:sta kyseinen pahoinpitelijä on ollut osallisena? Siitä ja hänen mahdollisista muista rikoksistaan riippuu paljon. Kyseistä tapausta ja sen yksityiskohtia en tiedä.
Tavallisesti karkoituspäätöksen saaneet ovat parikymppisiä ja sitä vanhempia. He ovat asuneet Suomessa muutamasta vuodesta yli kymmeneen vuoteen.
Ryhdikkäät maastapoistamiset vakavimmissa tapauksissa säästäisivät meidät tulevina vuosina vähintäänkin satojen miljoonien kustannuksilta - ja hyvin mahdollisesti joidenkin ihmishenkien menetyksiltä. Sitä kannattaa jokaisen meistä miettiä.
Kain poika olisi hiukan huonomalla onnella kuollut ja nämäkin "jälkimässäilyt" jääneet siinä tapauksessa väliin, ja koko tapaus olisi vain mustepläntti viranomaisten kansioissa.

Timo Vaittinen 13.10.2014 21:42

Erikoinen tapaus kun kaikki muut tapaukseen liittyvät tuntuvat syyllistyneen johonkin, paitsi pahoinpitelijä.

Kai Niemeläinen 13.10.2014 23:34

Kyllähän pahoinpitelijä on syyllistynyt pahoinpitelyyn. Hän saa teoistaan rangaistuksiakin. Uskon, että hän joutuu kärsimään kaikkein eniten. Sosiaali- ja oikeusviranomaisten keinovalikoimista löytyy kyllä hänelle riittävästi hoitokeinoja.

Jari Leino 14.10.2014 00:04 

Itse asiassa nämä pahoinpitelijät eivät tule saamaan teoistaan minkäänlaista rangaistusta. Ainakaan sellaista, minkä he itse mieltäisivät rangaistukseksi.
En tietenkään tiedä poikasi pahoinpitelijän henkilöllisyyttä. Yleisellä tasolla monet näistä etnojengiläisistä ovat jo huostaanotettuina, eli sosiaali- ja oikeusviranomaiset ovat jo käyttäneet heidän kohdallaan keinovalikoimansa järeimpiä keinoja, jotka eivät ole auttanut yhtään mitään. Poliisisossun vuotamien tietojen mukaan monet pahoinpitelijät ovat olleet lomalla (tai hatkassa) lastensuojelulaitoksesta.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei pysty antamaan heille mitään rangaistusta. Edes yksi karkkipäivä siellä laitoksessa ei tule heiltä jäämään väliin tämän takia. Ehkä yksi viikonloppuloma jää väliin ja puhelin otetaan pois kahdeksi viikoksi, jolloin saa soittaa vain valvottuja puheluja. Sen jälkeen puhelin annetaan takaisin ja lomat pyörivät normaalisti, jolloin pääsee taas stadiin kaveriporukan kanssa "hauskaa" pitämään. Ja ainahan voi lähteä hatkaan jos ei viihdy.
Toivon, että poikasi saa kaiken tarvitsemansa avun ja tuen. Minä kertoisin hänelle, että hän on se, jolle on tehty pahaa, ja se pahuus johtuu aivan suoraan Suomen maahanmuuttopolitiikassa viimeisten 20 vuoden aikana tehdyistä virheistä.

Kommentteja Niemeläiselle facebookissa:



Jani Mäkelä

Onko tämä määriteltävissä Tukholma-syndrooman huipuksi?

Jari Salonen

Kovista ja kovista oloista ? Jaa, että epäreilua kohtelua saanut osakseen? Mahdollisesti, mutta ei välttämättä, vastuuta omasta toiminnasta ei poista silti ikinä. Kyllä aloitteellisella väkivallantekijällä on aina suurin vastuu.

Heidi Hillman

Pyydän anteekis jo etukäteen, että aion tehdä kaikkeni että tietystä maanosasta jatkuva maahanmuutto pysäytetään. Aion edelleen asua omassa kotikaupungissani, ja tehdä kaikkeni, että tämä päätäsilittävä punavihreäpolitiikka saadaan loppumaan. En halua, että lapseni kasvaa peläten näitä Niemeläisen yhteiskunnan uhreja. Anteeksi vielä etten tunne minkäänlaista empatiaa rikollisia kohtaan. Anteeksi.

 
Olli Ikäläinen

Jeesustelija hyppäsi poikansa varavarjolla mediaan.

Gunnar Kalmankorpi

Mistä helvetistä näitä ymmärtäjiä sikiää? Siis kaverin pojalta hakataan 3 hammasta kankaalle, ja se onkin Packalenin ja yhteiskunnan vika.

Urho Pieski

Jumankauta, kaikenlaisia vanhempia sitä löytyy

Petra Kolehmainen

Justiinsa ihanaa ymmärtää, hakea syitä pahaan oloon ja olla syyllistämättä tekijää/tekijöitä. Kyllä jos mun lapselta ois ventovieras (tai tuttukin) lyönyt hampaat kurkkuun en yrittäisi ymmärtää tekijää. Kyllähän sen nyt heti ymmärtää, ettei kaikki muumit ole laaksossa. Suurin osa ihmisistä kohtaa vihaa, ilkeilyä, kiusaamista, riittämättömyyttä jne. elämänsä aikana - pitäisikö meijän kaikkien siis hakata ventovieraita tuolla kadulla, kun on niiiiin paha olo? Suomessa "rangaistukset" ovat aivan liian pieniä, minkä vuoksi on helppoa jatkaa tätä toimintaa. Kaikki vain ymmärtävät ja taputtelevat päähän "voi ei, miten yhteiskunta on kohdellut sinua". Tämä väkivaltaisten ihmisten ymmärtäminen ja mamujen suojeleminen ja holhous menee kyllä liian pitkälle. Haukutaan vain muita rasisteiksi ja syytellään rasistisuudesta, kun halutaan jotain tolkkua tähän touhuun. Ihanaa että olet löytänyt syyllisen Packalenista - täysin oikea kohde. Voi juma..

Janne Pohjala

"Rasistinen ja eriarvoisuuteen pyrkivä politiikka ruokkii ongelmaa ja aiheuttaa lisää väkivaltaa." On se nyt vaan kumma että se vika on aina kaikissa muissa kuin tekijässä. Voisiko herra Niemeläinen osoittaa että mikä politiikkaa on nyt tällä kertaa ollut rasista ja syrjivää? Mikä politiikka oikeutti suorittamaan törken pahoinpitelyn hänen lapselleen? saako häneltä huomennakin vetää hampaat sisään ja se on ihan OK koska joku jossain joskus on muka ollut huonoa politiikkaa.

Esa Suominen

Ensin totean, että olen pahoillani poikasi puolesta. Itse pelastin oman poikani muutama vuosi sitten tilanteesta, jossa nuorisoporukka seurasi häntä ilmeisenä tarkoituksenaan taskujen tyhjentäminen rahasta/rahanarvoisesta tai ehkä jokin vielä pahempi. Onneksi satuin vaimoni kansa olemaan nuorisoporukan tietämättä paikalla, jolloin pojan saapuminen luoksemme katkaisi tilanteen.

Sitten toistan tähän sen, minkä kirjoitin eilen nettipoliisin US-blogiin.

On selvää, että maahanmuuttoon liittyy suuria ongelmia. Yhtä selvää on, ettei niihin löydy ratkaisuja ilman avointa tiedottamista ja tosiasiat tunnustavaa keskustelua. Demokraattisessa yhteiskunnassa äänestäjän on tiedettävä tosiasiat, jotta hän voi tehdä oikean äänestyspäätöksen.

Nyt esille tulleet maahanmuuttajien syrjäytymiseen liittyvät väkivallanteot osoittavat maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan syvän haaksirikon. Emme siis voi jäädä pyörittelemään peukaloita, vaan meidän on tehtävä asialle jotain. Mitä pikemmin, sitä parempi.

Ruotsin Rosengårdin tai Rinkebyn esimerkit osittavat, ettei syrjäytymisongelmaa voi ratkaista pelkällä rahalla. Ei etenkään, jos ongelmalliseksi osoittautuneen humanitaarisen maahanmuuton kasvu jatkuu.

Ehdotan neljää seikkaa ratkaisuksi. Supistetaan ongelmalliseksi osoittautunutta humanitaarista maahanmuuttoa siksi kunnes jo maahamme saapuneiden ihmisten kotouttamisongelmaan on löydetty toimiva ratkaisu. Eli kunnes he eivät erotu ainakaan oleellisesti kantaväestöstä rikos- ja työttömyystilastoissa.

Toiseksi haetaan noita ratkaisuja sieltä, mistä niitä on löydettävissä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Fort Morganissa on somaliväestö integroitunut yhteiskuntaan paljon paremmin kuin Euroopassa. Myös kotouttamiskäytännöt ovat aivan erilaiset kuin meillä.

Kolmanneksi siirretään ensimmäisen toimenpiteen seurauksena tarpeettomiksi käyvien vastaanottokeskusten vuokrista ja niiden henkilöstön palkkakuluista jäävät varat pakolaisleireille nuorten pakolaisten, erityisesti tyttöjen, kouluttamiseen. Näin toimien rahoille saa merkittävästi paremman humanitaarisen vasteen.

Neljänneksi, vakaviin rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien poistaminen Suomesta vastaa mielipidekyselyiden mukaan kansan enemmistön oikeustajua. Siten tätä keinoa tulisi käyttää aina silloin kun se on mahdollista. Täällä syntyneisiin sitä ei tietenkään voida ulottaa, mutta esimerkiksi kansalaisuuden saaneilta maahanmuuuttajilta pitäisi voida poistaa sekä kansalaisuus, että oleskeluoikeus maassamme.

Tea Teija Maarit Snellman

En minäkään ymmärrä tuota "en syytä hyökkääjää väkivallan teosta"

Esa Suominen

"Itse en hyväksy väkivaltaa. En silti syytä tekijääkään tuosta järjettömästä teosta. Uskon, että hän on omassa elämässään kohdannut vihaa, riittämättömyyttä ja pahaa oloa."

Tämä on syvälle juurtunut harhakuva, joka monella suomalaisella tuntuu olevan. Psykologia sen sijaan on jo pitkän aikaa osannut erottaa toisistaan proaktiivisen ja reaktiivisen aggressiivisuuden. Proaktiivinen aggressio on sitä, kun aggressio on vallankäytön väline ja liittyy voimakkaasti empatian puutteeseen. Kun proaktiivisesti aggressiivista henkilöä maalaillaan jonkinlaiseksi olosuhteiden uhriksi, jota muut ovat kohdelleet huonosti, ja jota ymmärtämällä saadaan aggressio kytkettyä, mennään metsään niin että hujahtaa. Tällä tavalla vain vahvistetaan proaktiivisesti aggressiivista käytöstä, sillä tekijä huomaa saavansa huomiota ja ymmärrystä väkivallan avulla ympäristöstä. (Muiden hyötyjen ohella, joita tässä tapauksessa taitaa olla kaveripiirin "rispekti".)

Reaktiiviinen aggressiivisuus taas on sitä, kun ihminen kokee ympäristön uhkaavana ja ei osaa hillitä jatkuvasti laukeavaa "taistele tai pakene" -reaktiotaan. Tähän liittyvät ne lapsuuden traumat ja kaltoinkohtelu. Tämä on myös se aggression muoto, johon päähän paijaaminen auttaa.

Voit sitten itse miettiä, kumpaa aggression muotoa edustaa käytös, jossa täysin sivullisen uhrin päälle hyökätään ilmeisesti huvin vuoksi. Tältä pohjalta suosittelen myös harkitsemaan, kannattaako oikeasti alkaa maalailla tämän kaltaisen väkivallan tekijöistä jonkin sortin uhreja, jotka kaipaavat ymmärrystä ja hellyyttä.