Oikeusministeriö:
Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus
Eräistä yleisimmistä rikoslajeista epäiltyjen ulkomaalaisten määrä ja osuus tästä rikoslajista epäillyistä
Ryöstö 20,8 %
Raiskaus 27,0 %
Ulkomaalaisten osuus Suomessa asuvasta väestöstä oli 2,3 prosenttia vuonna 2006. Ulkomaalaistaustaisia (syntymävaltio muu kuin Suomi) henkilöitä Suomessa asuu lähes 190 000.
HUOM: ylläolevassa ulkomaalaisten osuus kustakin rikoslajista epäillyistä tarkoittaa ulkomaiden kansalaisia, joita oli 2,3 % väestöstä. Ulkomailla syntyneen väestön kokonaismäärä on tähän verrattuna yli 1,5-kertainen ja maahanmuuttajataustaisen väestön (ml. maahanmuuttajien Suomessa syntyneet lapset) kokonaismäärä n. 2-kertainen.
Etnisesti vierasperäisten väestöelementtien kokonaisosuus em. rikoksista on siis todellisuudessa noin kaksinkertainen ylläolevaan verrattuna.
2 kommenttia:
Rikollisia löytyy joka lähtöön, kaikista kansallisuuksista. On suomalaisia, venäläisisiä, afganistanilaisia, kiinalaisia ja turkkilaisia rikollisia. Onko Suomen maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikassa muuttamisen varaa? Uskon näin, mutta en silti lähtisi perustelemaan tätä tarvetta muutokselle pelkästään rikostilastoilla. Jos tarkastellaan rikostilastoja, ei pidä alkaa yleistämään ja luomaan mielessänsä stereotypioita ja uhkakuvia tietyistä kansanryhmistä tai kansalaisuuksista.
Pitää muistaa, että usein yksi ja sama henkilö on monen rikoksen taustalla. Yhden rikoksen tehtyä sitä ajautuu helposti rikosten kierteeseen ja yhtä rikollista tekoa seuraa helposti toinen, entistä vakavampi rikos. Kun rangaistukset esimerkiksi huumausainerikoksista ja raiskauksista ovat Suomessa naurettavan lieviä ja rikoslaki aivan liian löysä ja täynnä porsaanreikiä, moni syyllistyy näihin rikoksiin kerta toisensa jälkeen ajauduttuaan tällaiseen kierteeseen. Mielestäni Suomen rikoslakia pitäisi kiristää ja asettaa huomattavasti kovemmat rangaistukset esim. raiskauksesta. Ehdollinen vankeus ei ole rangaistus eikä mikään, sillä tekijä on silti vapaalla, eikä silloin joudu edes maksamaan sakkoa taikka joudu rahallisesti tai muullakaan tavoin teostaan vastuuseen. Toinen suuri ongelma on sellaiset naiset, jotka ensin harjoittavat irtosuhteita ja tullessaan katumapäälle syyttävät kumppania raiskauksesta...
Toinen huomioitava asia on se, että osa Suomessa rikokseen syyllistyneistä ulkomaalaisista ovat saaneet turvapaikan ja oleskeluluvan Suomesta alunperin juuri sen takia, että ovat jo kotimaassaan syyllistyneet rikokseen, josta seuraisi vaikka kuolemantuomio ja tällä nojalla ovat paenneet tänne Suomeen, josta turvapaikka on auennut sillä nojalla, että täällä kyseistä tuomiota pidetään liian ankarana. Jos henkilöllä oli pokkaa kotimaassaan kaupata huumeita kuolemanrangaistuksen uhalla, miksei kyseinen henkilö jatkaisi rikollista toimintaansa myös täällä, kun rangaistukset ovat huomattavasti lievempiä?
Viimeiseksi haluaisin mainita, että kuten suomalaisiakin, niin myös maahanmuuttajia on moneen lähtöön. On niitä jotka tulevat Suomeen työn tai paremman koulutuksen perässä. Osa tulee perheen takia. Sitten on niitä, jotka tulivat Suomeen 10-20 vuotta sitten pakolaisina, joista suurin osa onkin integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan todella hyvin ja osa heistä ovat pärjänneet täällä jopa paremmin kuin itse syntyperäiset suomalaiset. Lisäksi löytyy suuri joukko toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajia, jotka eivät ole koskaan käyneetkään vanhempiensa kotimaassa, vaan eläneet koko elämänsä Suomessa ja puhuvat usein suomen kieltä äidinkielenään, paremmin kuin vanhempiensa kieltä. Termi maahanmuuttaja on laaja käsite, joka kattaa monta eri ryhmää, kulttuuria ja ihmistyyppiä - yleistäminen on turhaa.
Rikollisia löytyy joka lähtöön, kaikista kansallisuuksista. On suomalaisia, venäläisisiä, afganistanilaisia, kiinalaisia ja turkkilaisia rikollisia.
Tämä ei mitenkään muuta maahanmuuttajien yliedustusta rikostilastoissa.
Pitää muistaa, että usein yksi ja sama henkilö on monen rikoksen taustalla. Yhden rikoksen tehtyä sitä ajautuu helposti rikosten kierteeseen ja yhtä rikollista tekoa seuraa helposti toinen, entistä vakavampi rikos. Kun rangaistukset esimerkiksi huumausainerikoksista ja raiskauksista ovat Suomessa naurettavan lieviä ja rikoslaki aivan liian löysä ja täynnä porsaanreikiä, moni syyllistyy näihin rikoksiin kerta toisensa jälkeen ajauduttuaan tällaiseen kierteeseen.
Tämä ei mitenkään muuta maahanmuuttajien yliedustusta rikostilastoissa.
Mielestäni Suomen rikoslakia pitäisi kiristää ja asettaa huomattavasti kovemmat rangaistukset esim. raiskauksesta.
Olen samaa mieltä.
Ehdollinen vankeus ei ole rangaistus eikä mikään, sillä tekijä on silti vapaalla, eikä silloin joudu edes maksamaan sakkoa taikka joudu rahallisesti tai muullakaan tavoin teostaan vastuuseen.
Olen samaa mieltä.
Toinen suuri ongelma on sellaiset naiset, jotka ensin harjoittavat irtosuhteita ja tullessaan katumapäälle syyttävät kumppania raiskauksesta...
Olen samaa mieltä.
Toinen huomioitava asia on se, että osa Suomessa rikokseen syyllistyneistä ulkomaalaisista ovat saaneet turvapaikan ja oleskeluluvan Suomesta alunperin juuri sen takia, että ovat jo kotimaassaan syyllistyneet rikokseen, josta seuraisi vaikka kuolemantuomio ja tällä nojalla ovat paenneet tänne Suomeen, josta turvapaikka on auennut sillä nojalla, että täällä kyseistä tuomiota pidetään liian ankarana. Jos henkilöllä oli pokkaa kotimaassaan kaupata huumeita kuolemanrangaistuksen uhalla, miksei kyseinen henkilö jatkaisi rikollista toimintaansa myös täällä, kun rangaistukset ovat huomattavasti lievempiä?
Tämä on sinänsä validi pointti, mutta en usko Suomessa asuvien maahanmuuttajien olevan keskimäärin rikollisempaa väkeä kuin heidän alkuperämaidensa väestö yleisesti ottaen. Kehitysmaista Suomeen tulleet maahanmuuttajat ovat luultavasti keskimäärin varakkaampia kuin heidän alkuperämaidensa väestö keskimäärin, koska köyhimmillä kehitysmaalaisilla ei ole varaa matkustaa länsimaihin. Koska köyhät ovat yliedustettuna rikollisten keskuudessa, rikolliset saattavat olla kehitysmaista Suomeen tulleiden maahanmuuttajien keskuudessa aliedustettuna verrattuna alkuperämaidensa koko väestöön.
Teoriassa päinvastainenkin ilmiö on mahdollinen. Varakkaimmilla kehitysmaalaisilla saattaa olla pienempi motiivi muuttaa länsimaihin. Näin ollen länsimaihin tulleiden kehitysmaalaisten keskuudessa pitkäaikaistyöttömät, kouluttamattomat ym. köyhät ihmiset saattavat olla yliedustettuina ja koulutetut, hyvintoimeentulevat ihmiset aliedustettuina. Tällöin rikolliset olisivat yliedustettuina kehitysmaista länsimaihin tulleiden maahanmuuttajien joukossa, koska köyhät ovat yliedustettuina rikollisten joukossa.
Sitten on niitä, jotka tulivat Suomeen 10-20 vuotta sitten pakolaisina, joista suurin osa onkin integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan todella hyvin
Tästä pitäisi nähdä tilastotietoja. En usko voitavan sanoa, että 10-20 vuotta sitten pakolaisina Suomeen tulleista ihmisistä suurin osa olisi integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan todella hyvin.
ja osa heistä ovat pärjänneet täällä jopa paremmin kuin itse syntyperäiset suomalaiset.
Yksittäistapauksia ei pidä yleistää. Vain demografisten ryhmien tasolla kerätyillä tilastotiedoilla on merkitystä maahanmuuttopolitiikan kannalta.
Termi maahanmuuttaja on laaja käsite, joka kattaa monta eri ryhmää, kulttuuria ja ihmistyyppiä - yleistäminen on turhaa.
Totta. Esimerkiksi somalit, arabit, turkkilaiset, kurdit, iranilaiset, afgaanit, pakistanilaiset jne. ovat aivan erilaisia maahanmuuttajia kuin virolaiset, venäläiset, ukrainalaiset, puolalaiset jne.
Lähetä kommentti