tiistai 12. tammikuuta 2010

Neil Hardwick ja suomalaisten rasismi

Yle:
Neil Hardwick: Suomi ei ole poikkeuksellisen rasistinen maa



Jos rakastat-musiikkielokuvan ohjaaja Neil Hardwick ei suostu uskomaan suomalaisia niin rasistisiksi, kuin muutamat nettikeskustelut antaisivat ymmärtää. Hän kuvaa internetin anonyymiä kommentointipolitiikkaa "Kaisaniemen puistoksi", jossa maleksii kaikenlaista porukkaa.

Neil Hardwick ohjaama musiikkielokuva Jos rakastat on juuri saanut ensi-iltansa. Juoneltaan melko tyypillinen romanttinen draama kertoo rikkaan tytön ja köyhän pojan rakkaustarinan. Erilaisen elokuvasta tekee se, että lajityyppi on musiikkielokuva. Sellainen on kotimaisessa tuotannossa harvinaisuus, vaikka kansainvälisesti musiikkielokuvat ja musikaalit niittävät huimia katsojalukuja.

- Jotkut ovat hirveän konservatiivisia näissä asioissa. On vaikea kuvitella esimerkiksi suomalaista scifi-elokuvaa. Amerikassa se on mahdollista, mutta ei täällä, YLEn Aamu-tv:ssä vieraillut Hardwick sanoo.

Genren ohella uutuuselokuvassa on muutakin, mikä on herättänyt konservatiivisia ajatuksia. Elokuvan pääparilla Elli Vallinojalla ja Chike Ohanwella on erilainen etninen
tausta. Internetissä tämä on poikinut rasistisia kommentteja, joihin tämän päivän Iltalehtikin hanakasti tarttui.

Hardwick toteaa kuitenkin, ettei ole kuullut ikäviä kommentteja missään muualla kuin nettipalstoilla.

- Netti on semmoinen Kaisaniemen puisto, jossa maleksii kaikenlaisia häriintyneitä ja sekakäyttäjiä. Ne kirjoittavat mitä kirjoittavat. Suoraan sanottuna en suostu ottamaan sitä kauhean vakavasti, ohjaaja raamittaa.

Hän luottaa myös suomalaisten arviointikykyyn.

- En usko, että Suomi on mitenkään poikkeuksellisen rasistinen maa. Ennakkoluuloja on, kuten kaikkialla jonkin verran, mutta ei mitenkään poikkeuksellisen paljon. Käsittämätöntä, että joku jankuttaa siitä, että on vastenmielistä ja moraalitonta, jos musta mies on valkoisen naisen kanssa. Tätä joidenkin on vaikea hyväksyä, varsinkaan jos nainen on blondi. Sitä en ymmärrä.

Hardwick itse on brittiläinen maahanmuuttaja. Hän ei kuitenkaan koe kohdanneensa erityistä syrjintää siksi, ettei ole suomalainen.

- Minähän olen valkoinen. Tai tarkalleen ottaen punainen. Luulen, että meidän näyttelijällä Chikellä on paljon enemmän vaikeuksia, sillä hän on "väärän värinen".

Ensi-iltansa 6. tammikuuta saanut elokuva on pitkän ohjaajanuran tehneen Hardwickin ensimmäinen elokuva.

YLE Uutiset / Maria Heinola


Jaahas.

Osoittaa tyypillistä suomalaisten toimittajien heikkoa itsetuntoa, että Suomessa asuvalta ulkomaalaiselta pyydetään lausuntoa suomalaisten rasismista. Haastattelu sitten vielä otsikoidaan "Neil Hardwick: Suomi ei ole poikkeuksellisen rasistinen maa" ikään kuin tämä ulkomaalaisen esittämä laimean positiivinen mielipide Suomesta olisi jotenkin suomalaisten mieltä lämmittävä kohteliaisuus.

Kommentoinpa nyt jutun varsinaista aihettakin:
Käsittämätöntä, että joku jankuttaa siitä, että on vastenmielistä ja moraalitonta, jos musta mies on valkoisen naisen kanssa. Tätä joidenkin on vaikea hyväksyä, varsinkaan jos nainen on blondi. Sitä en ymmärrä.
Kyseisen elokuvan naispäähenkilö on kaunis nuori hoikka vaaleatukkainen tyttö, jota jokainen heteroseksuaalinen suomalainen mies panisi mielellään.

Tällaisen kauniin nuoren naisen menettäminen neekerille vituttaa jokaista valkoista heteroseksuaalista miestä.

Yksi valkoinen nainen neekerille on yksi valkoinen nainen vähemmän valkoisille miehille.

Normaalia valkoista miestä ei vituta nähdä valkoista naista toisen valkoisen miehen kanssa. Sen sijaan valkoista miestä vituttaa nähdä valkoinen nainen neekerin kanssa. Jos et tajua tätä, olet sokea ja kuuro.
Genren ohella uutuuselokuvassa on muutakin, mikä on herättänyt konservatiivisia ajatuksia. Elokuvan pääparilla Elli Vallinojalla ja Chike Ohanwella on erilainen etninen tausta.
"Erilainen etninen tausta" on aikamoinen eufemismi ja understatement.

Suomalainen ja afrikkalainen eivät ole vain erilaisia "etnisyyksiä". Suomalaiset ovat eurooppalaisia eli valkoisia ihmisiä. Afrikkalaiset ovat mustia eli neekereitä. Valkoinen rotu ja neekerirotu ovat kaksi eri rotua. Nämä rodut ovat eläneet kymmenientuhansien vuosien ajan erillään.

Vastoin Suvaitsevaisten Moraalisäteilijöiden hokemaa "rotuja ei ole olemassa"-mantraa ihmiskunta jakautuu muutamiin erillisiin väestöihin, jotka ovat eläneet maantieteellisesti eristyksissä toisistaan kymmenientuhansien vuosien ajan.

Näiden erillisten väestöjen välille on tuhansien sukupolvien väistämättä muodostunut tilastollisesti erittäin merkittäviä geneettisiä eroja. Tämä on biologisesti aivan väistämätöntä, kuten kuka tahansa geenitutkija voi kertoa.

On täysin puhtaasti semanttinen kysymys, halutaanko näitä geneettisesti toisistaan poikkeavia väestöjä kutsua roduiksi.

Rasismia Vastustava Suvaitsevainen ja Tiedostava Älymystö eli lyhyemmin sanottuna Suvaitsevaisto ei kuitenkaan vastusta ainoastaan sanaa rotu; tämä Suvaitsevaisto vastustaa biologisia tosiasioita eli tuhansien sukupolvien aikana muodostuneiden geneettisten erojen olemassaolon tunnustamista. Suvaitsevaiset Moraalisäteilijät vastustavat kiistattomia tosiasioita. Suvaitsevaiston maailmankuva perustuu tosiasioiden kieltämiseen. Rasismin Vastustajat kiistävät ilmiselviä tieteellisiä tosiasioita naama punaisena huutaen ja itkien ja jalkaa polkien.
Internetissä tämä on poikinut rasistisia kommentteja, joihin tämän päivän Iltalehtikin hanakasti tarttui.
Jaa. Täytyypä katsoa. Onko Iltalehti siis kauhistellut sitä, että suomalaiset eivät tykkää neekerin ja suomalaisen tytön välistä seksisuhdetta kuvaavasta elokuvasta?
Hardwick toteaa kuitenkin, ettei ole kuullut ikäviä kommentteja missään muualla kuin nettipalstoilla.
Eipä tietenkään, koska sanomalehtiä sensuroidaan. Sanomalehdet eivät julkaise ihmisten todellisia mielipiteitä. Siksi pelkästään sanomalehtien varassa oleva ihminen ei saa realistista käsitystä Suomessa vallitsevasta mielipideilmastosta.
Hardwick itse on brittiläinen maahanmuuttaja. Hän ei kuitenkaan koe kohdanneensa
erityistä syrjintää siksi, ettei ole suomalainen.
No eipä tietenkään. On tyhmä kysyäkään tuollaista. Osoittaa jälleen toimittajan heikkoa itsetuntoa, että toimittaja kysyy haastattelemaltaan 30 vuotta Suomessa asuneelta englantilaiselta "onko sinua ulkomaalaisena syrjitty Suomessa". Toimittaja ikään kuin kerjää ulkomaalaiselta haastateltavaltaan kielteisiä mielipiteitä Suomesta ja suomalaisilta.
- Minähän olen valkoinen. Tai tarkalleen ottaen punainen. Luulen, että meidän näyttelijällä Chikellä on paljon enemmän vaikeuksia, sillä hän on "väärän värinen".
No shit, Sherlock. Tästä jälleen näemme, että edelläoleva ilmaisu "etninen erilaisuus" oli täysin naurettava eufemismi. Erirotuinen ihminen (neekeri Suomessa) on aivan eri asia kuin vain erilaiseen etniseen ryhmään kuuluva henkilö (englantilainen Suomessa).

Hardwickin elokuvan herättämä närä johtuu nimenomaan siitä, että kyseessä on suomalaisen tytön ja neekerin välinen seksisuhde. Jos miespäähenkilö olisi ollut esim. ruotsalainen, englantilainen tai saksalainen, kukaan ei olisi nähnyt mitään erityistä naispäähenkilön ja tällaisen "eri etniseen ryhmään kuuluvan" miehen suhteessa.

Elokuvassa ministerin (Taneli Mäkelä) hemmoteltu tytär (Elli Vallinoja) menettää muistinsa liikenneonnettomuudessa ja päätyy sairaalan siivoojaksi. Uudessa roolissaan hän tutustuu mukavaan maahanmuuttajapoikaan (Chike Ohanwe) ja molemminpuolinen rakkaus syttyy oitis.

Onpa tosi ihanaa nähdä tällainen elokuva valkoisen naisen ja neekerin välisestä seksisuhteesta. Trailerin perusteella elokuvassa on runsaasti tämän suomalaisen naisen ja neekerin välistä kähmintää, hyväilyä, pussailua ja rakastelua. Onpa tosi kiva mennä leffateatteriin katsomaan, kun neekeri nussii suomalaista naista. Ihanaa tämä Hardwickin tehtailema monikulttuurisuuskasvatus.

Kommentteja hommaforumilta:

Pidän kyllä aika erikoisena sitä rotupolitiikkaa, jota esim. jenkkileffoissa pidetään yllä ja joka nyt on siirtynyt Suomeen. Media tarjoaa aikamoisella vimmalla juurikin mustan (tai tässä tapauksessa kaiketi mulatin, jos tämä sana on suomenkielessä yhä neutraali) miehen tai pojan ja valkoisen naisen suhdetta. Tällaisen kuvion pönkittäminen vaikuttaa myös yhteiskunnassa - sen saattaa todeta, kun tarkastelee millaisella ratiolla jenkeissä on musta mies/valkoinen nainen -suhteita verrattuna päinvastaiseen tilanteeseen, joka on erittäin harvinainen. Hyvin hyvin harvoin kuvio on toisinpäin, että valkoinen tai suomalainen poika/mies olisi muunmaalaisen naisen kanssa. Miksi?

Tämä yhdistettynä siihen, että Suomeen tupataan ulkomailta juurikin nuoria naimattomia (tahi promiskuiteettia/polygamiaa harrastavia) miehiä, on vähän häiritsevä yhtälö.

Hardwickiltä olisi vaatinut hiukan enemmän rohkeutta tehdä odottamaton ja laittaa vierekkäin punaposkinen Suomi-poika etelän vetreälanteisen nuubialaisprinsessan viereen. Mutta eihän sitä voi.




Mustan miehen ja valkoisen naisen suhdetta pidetään yllä mediakuvaston avulla aivan selkeästi enemmän. Päinvastaisia asetelmia löytyy todella vähän ja nimenomaan tietynlaisena "outona" kuriositeettina. Se siis saattaa riittää jopa kokonaisen elokuvan juoneksi, koska on niin harvinaista.

Ja todellisuustsekkaus: Kun suomalainen mies avioituu ulkomaalaisen naisen kanssa, hän on hankkinut postissa huoran. Nainen sen sijaan "rakastuu tulisesti" tms. Mutta kuinkas moni mustan/arabin tms. miehen kanssa esim. lapsen hankkinut valkoinen nainen sitten päätyy yksinhuoltajaksi? Aika naurettavan moni.




Itse kyllä tiedän joitakin pariskuntia, joissa mies on valkoihoinen täysin suomalainen henkilö ja vastavuoroisesti nainen on joko idästä tai etelästä päin. Kuitenkaan, tämmöistä parisuhde-muotoa ei mainosteta eikä siitä pidetä. Olettaisin että nykyisten rasismin määritelmien mukaan tämän voisi nostaa omaksi "parisuhdemuotorasismi"-määritelmäksi.

Varmaankin tämä johtuu siitä että suvaitsevaiston kärkikasti, sekä myös tasa-arvokärkikasti ovat pääasiallisesti naispuoleisia henkilöitä, jolloin valkonainen-mustamies-yhdistelmä on lähempänä sitä etnisesti värisevää sydäntä.




Hardwickin leffan idea on oikeastaan aika sovinnainen. Mutta mitä tapahtuu, kun vaalea suomalaispoika rakastuu muslimi- ja kunniakulttuurissa elävään tyttöön? Miten tytön miespuoliset sukulaiset suhtautuvat? Siinä vasta olisi aineksia elokuvalle.




Aiheesta on kyllä tehty tavallaan yksi elokuva (jos TAIK:n lopputyöt lasketaan elokuviksi), Caasha. Muistaakseni tuo on esitetty Yle ykkösellä Kotikatsomossa.

Sitten on myös näytelmä Aina jonkun tytär, jossa 16-vuotias somalityttö tulee raskaaksi 18-vuotiaalle suomalaispojalle. Tarina jatkui tosielämän puolella, kun jotkut somalit katsoivat pääosanesittäjän halventaneen islamia, somaleita, somalikulttuuria ynnä muita tabuja. Näytelmässä oli tietysti onnellinen loppu: suomipoika kääntyi muslimiksi.




Teatteriesitys (oliko Cassandra?) aiheutti myös aikamoista älämölöä somalien keskuudessa. Rassismia? Eihän toki! Aitoa huolta pitää yllä korkeampaa moraalia ja suojella omaa kulttuuria!






Auta armias sitä ragea mikä syntyisi kun tyttö vielä kääntyisi kristityksi. Ääärimmäinen solvaus Rauhan(tm) uskonnolle.



Näin kertoo imaami Mohammed Sherif Ishaq.

On suotavaa, että tällaiset esitykset eivät ole avoimia yleisölle. Ne vain yllyttävät pahuuteen. Meillä on suuria ongelmia suhtautua näihin asioihin, koska meidän pitää pitää lapsemme erossa tällaisista asioista.

Voisiko sitten Suomessa käydä kuten Hollannissa, jos joku loukkaisi muslimiväestön tunteita kuten ohjaaja van Gogh?

Munkkiniemen imaami vastaa maltillisesti.

Kun joku loukkaa muslimeja tai islamia, ei ole yksittäisen henkilön asia päättää, mitä tälle loukkaajalle pitäisi tehdä. Meillä on auktoriteetteja ja oppineita, jotka ohjaavat meitä oikealle tielle.

http://yle.fi/aohjelmat/apiste/arkisto/id15560.html

Olipa todella maltillinen vastaus imaamilta. Tällaista oppia niissä moskeijoissa saarnataan. Rakennetaan vaan joka niemeen ja notkelmaan omat moskeijansa, että mahdollisimman moni "varsinainen" pääsee nauttimaan niiden opetustarjonnasta. Imaami ei olisi älähtänytkään, jos näytelmän asetelma olisi ollut toisinpäin.

Millainen rasismiälämölö siitä olisi syntynyt, jos Hardwick olisi tehnyt elokuvan rakastuneesta suomalaispojasta ja muslimitytöstä, joka joutuu pakenemaan henkensä uhalla sukulaisiaan, joiden kunniaa hän on loukannut. Kun pelkästään Aina Jonkun Tytär -näytelmän pääosan esittäjä sai uhkauksia.

Mikä henkinen rikkaus ja voimavara erilaiset samanlaiset maahanmuuttajat Suomelle ovatkaan!










1 kommentti:

Cpt. D.River kirjoitti...

Kun katsoo maailman tilastokarttaa, voi nähdä kuinka pienen osuuden valkoset eurooppalaiset muodostavat maailman asukkaista. Ja näistäkin ihmisistä vaaleatukkaisia ja sinisilmäisiä "pohjoismaalaisia" on vain pieni osa.

Jossakin on esitetty arvio, että ns. blondit tulevat katoamaan maapallolta seuraavien parinsadan vuoden aikana. Vaikka tämä julkisuudessa kiertänyt väite on myöhemmin pyritty osoittamaan vääräksi, jo pelkkiä väestötilastoja katsomalla voi päätellä, että vaaleat ihmiset ovat uhanalainen laji maailman mittakaavassa. Sukupuutto ei tietenkään uhkaa vaaleita ihmisiä vielä tällä hetkellä, mutta pitkällä aikavälillä se uhkaa.

Kun vaalea suomalainen nainen menee naimisiin mustan afrikkalaisen kanssa, ja perheeseen syntyy lapsia (jotka usein jäävät suomalaisen naisen yksin huollettavaksi mustan isän häärätessä jo muiden naisten seurassa - tällaisen käsityksen kymmenien lehtijuttujen ja TV-ohjelmien perusteella saa), suhteessa toteutuva perhepolitiikka ei koske pelkästään suomalaista naista ja hänen afrikkalaista miestään. Kun tällaisia parisuhteita on paljon, seuraavissa sukupolvissa alkaa tulla tilanteita, joissa suomalainen valkoinen nuori mies tai nainen etsii seurustelukumppanikseen toista suomalaista valkoista nuorta, mutta ei enää löydä sellaista, koska ympärillä on yhä enemmän eri sävyisiä mulatteja, joilla on afrikkalaista perimää. Valkoinen suomalainen joutuu siis menemään naimisiin mulatin kanssa, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Tällä tavalla afrikkalaisperäinen musta ihonväri ja kihara tukka leviävät yhä laajemmalle suomalaiseen väestöön. Ja jos samaan aikaan Afrikasta tulee tasaisena virtana uusia mustia miehiä, suomen väestö muuttuu hiljalleen etnisesti afrikkalaiseksi.

Väestöjen suhteista saa jonkinlaisen kuvan, kun ajattelee sitä, että Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta, ja yksin Nigeriassa on lähes 155 miljoonaa. Kongossa asuu 66 miljoonaa ihmistä eli enemmän kuin Ranskassa tai Britannissa. Syntyvyys on Afrikassa suurempaa kuin Euroopassa, joten potentiaalisia tulijoita riittää loputtomiin. Jos afrikkalaisten virta Eurooppaan jatkuu nykyisenä tai lisääntyy oleellisesti, Eurooppa afrikkalaistuu.

Todennäköisesti näin tulee käymään.

Yksilönvapauden kannattajana en tietenkään voi sanoa, että suomalainen vaaleatukkainen nainen ei saisi aloittaa suhdetta mihin tahansa rotuun kuuluvan miehen kanssa. Se on hänen oikeutensa.

Siitä huolimatta minusta tuntuu haikealta nähdä suomalainen nuori vaalea nainen mustan miehen puolisona, koska tuo nainen omalta osaltaan on hävittämässä maapallolta kymmenientuhansien vuosien aikana kehittynyttä vaaleaa eurooppalaista rotua, jonka tuottamien keksintöjen ja niistä jalostetun huipputekniikan tuloksena maailma on sellainen paikka se mikä se nykyisin on. Jos maailman kehitys olisi ollut pelkästään afrikkalaisten varassa, emme lentelisi suihkukoneilla, emme puhuisi kännyköillä, emmekä käyttäisi tietokoneita - eikä meillä olisi edes sähkövaloa.

Tietenkin voidaan ajatella, että menemällä naimisiin valkoisen naisen kanssa, musta mies omalta osaltaan hävittää omaa rotuaan. Eli kyseessä on tasapeli. Näin ei kuitenkaan ole, sillä mustan rodun piirteet ovat hallitsevampia. Valkoisen ja mustan ihmisen muodostaman pariskunnan lasta ei määritellä valkoiseksi vaan mustaksi. Ja jos tämä lapsi on aikoinaan osapuolena uudessa parisuhteessa, jossa toinen puoliso on valkoinen, myös tämän uuden pariskunnan lapsi määritellään mustaksi. Määrittely jatkuu niin kauan kuin jälkeläisissä on vähänkään afrikkalaisia piirteitä näkyvissä.

Afrikan suuri syntyvyys ja se, että Euroopassa syntyneet mulatit eivät palaa Afrikkaan, merkitsee sitä, että afrikkalainen musta rotu on paremmassa turvassa sukupuutolta kuin eurooppalainen vaalea rotu.