Iltalehden tiistainen pääkirjoitus oli todellinen rimanalitus. Mietin taas kerran, onko kirjoittaja itse täysin pihalla asioista vai yrittääkö hän vain sumuttaa lukijoita. Alla muutamia otteita kirjoituksesta.
Pääministeri Recep Erdoganin AK-puolue voitti ylivoimaisesti Turkin parlamenttivaalit. Hänellä on nyt kansan valtakirja jatkaa uudistuksia, joilla maalle avataan Euroopan unionin ovi.
Kyseessä on uskonnollinen islamilainen puolue. Miksi ihmeessä se ”jatkaisi uudistuksia" etenkin, kun suurin osa turkkilaisista vastustaa EU-jäsenyyttä.
Miten muutenkaan kukaan voi kuvitella islamilaisen puolueen haluavan suorittaa uudistuksia esimerkiksi ihmisoikeuksissa.
Islamilaisten valtioiden ihmisoikeustilannetta ja niiden halukkuutta uudistuksiin pohtiessa voi jokainen suunnata katseensa esim. Saudi-Arabiaan, Iraniin tai vaikka Algeriaan. Miltä näyttää?
Kemal Atatürk oli 1900-luvun alun suurmiehiä, mutta hänen perintöönsä ei pitäisi takertua. Modernin Turkin perustaja itse olisi varmaan jo uudistanut ohjelmaansa. Ehkä hän sallisi jopa naisille huivin - käyttäväthän sitä monet suomalaisetkin.
Islamilaisissa maissa naiset siis nimenomaan ”saavat” käyttää huivia. Niinkö?
Ruotsissakin maahanmuuttajien valtaamilla alueilla vaaleatkin tytöt ”saavat” käyttää huivia, mikäli eivät halua joutua muslimimaahanmuuttajien ahdistelun kohteeksi.
Maahanmuuttajaperheiden huivia käyttämättömät tytöt taas ovat liian länsimaalaisia ja häpäisevät siten sukunsa. Mitä tämä tarkoittaa muslimien tapauksessa? Uhkailua? Kuolemaa?
Kyseenalainen on myös kymmenen prosentin valtakunnallinen äänikynnys, joka sulki aiemmin muun muassa kurdit vallankäytöstä. Tosin Pohjois-Karjalassa kynnys on vielä korkeampi - brittien enemmistövaalin vinoutumista puhumattakaan.
Kirjoittaja siis rinnastaa Suomen, Iso-Britannian ja Turkin. Itse asiassa hän asettaa Turkin kahden ensiksi mainitun yläpuolelle mitä vaalijärjestelmään tulee.
Tietenkin Turkin on EU:hun päästäkseen parannettava myös kansalaisoikeuksia. AKP:n on väitetty pyrkivän päinvastoin islamistiseen shariaan, mutta tuskin puolue sen uskonnollisempi ja ahdasmielisempi on kuin keskustan lestadiolaissiipi.
Tässä siis verrataan Turkin uskonnollista islamilaista puoluetta Suomen Keskustapuolueeseen. Onko Keskustan missään yhteyksissä väitetty olevan uskonnollinen puolue?
Kuinka suuri osa suomalaisista on lestadiolaisia?
Miksi shariaan pyrkimisessä käytetään ilmaisua ”on väitetty pyrkivän”?
Kuinka paljon ongelmia lestadiolaiset aiheuttavat Suomessa verrattuna muslimeihin Turkissa?
Oven paiskaaminen Turkin nenälle voisi kuitenkin johtaa maan iranisoitumiseen. Tuskin sitä halutaan?
Jos EU:n jäsenyyden epääminen ei-eurooppalaiselta valtiolta "johtaa" sen iranisoitumiseen, onko alun perinkään ollut järkevää pohtia kyseisenkaltaisen maan soveltuvuutta eurooppalaiseen valtioliittoon?
Ainakaan Turkin islamilaisuus ei saa estää jäsenyyttä. EU-maissa asuu jo nyt miljoonia muslimeja. Eurooppalaiset ydinarvot nojaavat keskeisesti kristilliseen etiikkaan, mutta Lähi-idän kolmella monoteistisella uskonnolla on yhteiset juuret.
Jos lentokoneen neljästä moottorista on sammunut kaksi, onko silloin OK sammuttaa ne kaksi jäljellä olevaakin? Onhan kaksi jo joka tapauksessa sammunut.
Kirjoittaja voisi mennä kysymään niin Euroopassa kuin muuallakin asuvilta muslimeilta, kuinka paljon yhteyttä nämä itse tuntevat kristittyihin tai varsinkin juutalaisiin.
Laajentumiskomissaari Olli Rehn voi nyt edetä Turkin kanssa selkeältä pohjalta. Jäsenyysehdoista ei tule tinkiä, mutta niillä ei saa neuvotteluja suotta kampittaa.
Ainoa ymmärrettävä johtopäätös, jonka järkevä ihminen tällaisessa tapauksessa tekisi, olisi keskeyttää neuvottelut saman tien.
Mitä nyt tapahtuu? Eipä juuri mitään.
EU osoittaa tapauksessa taas kerran munattomuutensa. Aivan sama mitä Turkki tekee, jäsenyysneuvotteluja jatketaan.
Lue viimeinen lainattu lause ajatuksella. "Jäsenyysehdoilla ei saa kampittaa jäsenyyttä." Eihän tuossa ole mitään ideaa.
Ehtojen ainoa funktio on, että ne täytetään. Jos ei aikuinen ihminen sen vertaa maailmaa ymmärrä, en voi kuin pudistaa päätäni.
Toivon todellakin, että kirjoituksen takana on joku kesätyöläinen, jonka pestiä ei enää syksyllä jatketa.
Jos kyseessä on Iltalehden päätoiminen päätoimittaja, tällaiset lapsellisen sinisilmäiset ajatukset vievät henkilön uskottavuuden täydellisesti.
5 kommenttia:
Mitä vittua! Onko Iltalehdessä joku kesätoimittaja pistetty vääntämään pääkirjoitus?
Onko se muuten jo jossain meille EU-kansalaisille kerrottu, että mitä hyötyä Turkin EU-jäsenyydestä olisi unionille?
"
Onko se muuten jo jossain meille EU-kansalaisille kerrottu, että mitä hyötyä Turkin EU-jäsenyydestä olisi unionille?"
On. Kyllä Turkin nuorekkaasta väestöpyramidista on ollut puhetta Euroopan pelastajana. Miljoonan mehmetin työvoimareservi odottaa missiotaan.
Ja tämä kohta:
"AKP:n on väitetty pyrkivän päinvastoin islamistiseen shariaan, mutta tuskin puolue sen uskonnollisempi ja ahdasmielisempi on kuin keskustan lestadiolaissiipi."
Tämä on mielestäni myös erittäin älyllisesti epärehellinen tapa tehdä vertailuja. Kyllähän turkkilaista puoluetta voi toki vertailla suomalaiseen puolueeseen ja erityisesti kun kyseessä on kummankin maan tämänhetkiset suurimmat puolueet, mutta jotta vertailu olisi mielekäs, pitäisi kummastakin vertailtailtavasta ottaa tarkastelun kohteeksi sama tai ainakin toisiaan vastaava asia. Nyt Iltalehti on tehnyt niin, että Turkin AKP:stä on otettu tarkasteltavasti koko puolue kokonaisuutena, kun taas Suomen KesKustasta on otettu tarkastelun kohteeksi vain pelkästään sen lestadialaissiipi, joka edustaa vain hyvin pientä osaa kyseisestä puolueesta, ja jolla on todella vähän vaikutusvaltaa puolueen johtoon ja sen politiikkaan.
Tämänkaltainen älyllisesti epärehellinen tyyli jossa tehdyt vertailut käännetään tahallaan epäsymmetrisiksi jotta asia saataisiin esitettyä muslimien kannalta edullisemmin on erittäin yleistä monikultturistien ja muiden islamin puolustelijoiden kirjoituksissa. Usein heillä on myös tapana esimerkiksi vertailla islamilaisten maiden nykyajan tilannetta, länsi-maiden kaukaisessa menneisyydessä, kuten keski-ajalla, vallinneeseen tilanteeseen, tai jotain muuta vastaavaa.
Joo, Iltalehden toimittaja kirjoittaa pehmoisia. Tuossahan jo sekä Suomalian Sanomat että nimimerkki tktt kommentoivat asiaa hyvin, mutta töngin vielä kohtaa: "Kemal Atatürk oli 1900-luvun alun suurmiehiä, mutta hänen perintöönsä ei pitäisi takertua. Modernin Turkin perustaja itse olisi varmaan jo uudistanut ohjelmaansa. Ehkä hän sallisi jopa naisille huivin - käyttäväthän sitä monet suomalaisetkin."
Hienoa monikulttuurilogiikkaa. Ataturk on ollut kuolleena jo iät ja ajat, ja toimittaja perustelee näkemyksiään sillä, mitä hän itse kuvittelee Ataturk-vainajan ajattelevan. Ei kuolleille pitäisi laittaa sanoja suuhun.
"´Kyseenalainen on myös kymmenen prosentin valtakunnallinen äänikynnys, joka sulki aiemmin muun muassa kurdit vallankäytöstä. Tosin Pohjois-Karjalassa kynnys on vielä korkeampi - brittien enemmistövaalin vinoutumista puhumattakaan.´
Kirjoittaja siis rinnastaa Suomen, Iso-Britannian ja Turkin. Itse asiassa hän asettaa Turkin kahden ensiksi mainitun yläpuolelle mitä vaalijärjestelmään tulee."
Täällähän piruillaan normaalisti niin urakalla, että tuntuu kummalliselta, jos tällainen piikki kuohuttaa. Kyseessä oli ihan pätevä vertailu. Tuntematta tarkemmin Turkin vaalijärjestelmää, on suomalainen suhteellinen vaalitapa peräti outo: eniten ääniä saanut ei välttämättä tule valituksi ja toisaalta hyvin vähäisellä äänimäärällä saattaa käydä mäihä.
"Islamilaisten valtioiden ihmisoikeustilannetta ja niiden halukkuutta uudistuksiin pohtiessa voi jokainen suunnata katseensa Saudi-Arabiaan, Iraniin tai vaikka Algeriaan. Miltä näyttää?"
Eikös puhe ollut Turkista. Tämä on sitä samaa "eurooppalaiset ovat luonteeltaan sotaisia (mm. maailmansodat)"-mitätöintiä.
Nyt sitten tiedetään millainen on "islamilainen valtio". Vastakohtana "kristillinen valtio" on kaiketi sellainen, joka on halukas uudistuksiin, mutta mitä se sanoo esim. abortista tai raskauden ehkäisystä?
Lähetä kommentti