torstai 28. kesäkuuta 2007

Kehitysavusta

Yhteistyötä kehitteillä myös "Pakolais- ja kehitysmaapolitiikan kustannuksia" -blogin kanssa. Kirjoittajan luvalla julkaisen täällä uudestaan hänen oman käännöksensä saksalaisen Der Spiegelin artikkelista, joka kertoo kenialaisen taloustieteilijän mietteistä kehitysapua koskien.

(Juuri tämän kirjoituksen julkaisu on oma valintani, koska mielestäni asia ansaitsee kaiken mahdollisen lisänäkyvyyden.)

--------

Kehitysavusta

Suomi antoi kehitysapua 2006 0.3% bruttokansantuotteesta. Bruttokansantuote oli 2006 n. 145 miljardia euroa (arvio CIA world factbook). Tästä tulee n. 450 miljoonaa Euroa. Blogin pitäjä on aina pohtinut, että tämä raha menee kankkulan kaivoon. Apu passivoittaa, apu laiskistaa, apu tuhoaa omaa aloitekykyä.

Sitten sattui silmiin saksalaisen SPIEGELin artikkeli, jossa kenialainen taloustieteilijä paremmalla asiantuntemuksella on päätynyt samaan.

Lukekaa ja ihmetelkää.

Alkuperäinen linkki (englanniksi) :

http://www.spiegel.de/international/spiegel/0,1518,363663,00.html


"Jumalan tähden , olkaa hyvä ja lopettakaa apu"


Kenialainen taloustieteilijä James Shikwati, 35, kertoo, että apu Afrikkaan tekee enemmän tuhoa kuin hyötyä. Innokas globalisaation kannattaja puhui SPIEGELin kanssa lännen kehitysavun haitallisista vaikutuksista Afrikassa, Afrikan lahjotuista hallitsijoista ja taipumuksesta liioitella AIDS ongelmaa.

SPIEGEL: Herra Shikwati, kehittyneiden maiden G8 kokouksessa Gleneaglesissa on tarkoitus vauhdittaa kehitysapua Afrikkaan....

Shikwati: ... Jumalan tähden , olkaa hyvät ja lopettakaa.

SPIEGEL: Lopettakaa? Teollistuneet maat lännessä haluavat poistaa nälän ja köyhyyden.

Shikwati: Tälläiset aikeet ovat vahingoittaneet manterettamme viimeisen 40 vuoden aikana. Jos teollistuneet maat todella välittäisivät afrikkalaisista, heidän pitäisi lopulta lopettaa tämä hirvittävä apu. Maat, jotka ovat saaneet eniten apua ovat juuri huonoimmassa kunnossa. Huolimatta miljardeista dollareista, jotka on lahjoitettu Afrikkaan, manner on ja pysyy köyhänä.

SPIEGEL: Onko sinulla selitys tähän ristriitaan.

Shikwati: Jättimäistä byrokratiaa rahoitetaan (avustusrahoilla), korruptiota ja laiskuutta edistetään. Afrikkalaisia opetetaan kerjäläisiksi eikä tulemaan toimeen omillaan. Lisäksi kehitysapu heikentää paikallisia markkinoilta kaikkialla ja sammuttaa kaiken yrittelijäisyyden, jota me epätoivoisesti kaipaisimme. Niin kummalliselta kuin se kuullostaakin: Kehitysapu on yksi syistä Afrikan ongelmiin. Jos länsi lopettaisi nämä avustumaksut, tavalliset Afrikkalaiset eivät sitä edes huomaisi. Vain kehitysavun parissa toimivat saisivat kovan iskun, minkä vuoksi he ylläpitävät käsitystä, että maa lakkaa pyörimästä ilman tätä kehitysapua.

SPIEGEL: Jopa Kenian kaltaisissa maissa ihmiset kokevat nälkäkuolemia joka vuosi. Jonkun on autettava.

Shikwati: Mutta kenialaisten on itse autettava näitä ihmisiä. Kuivuuden aikana korruptoituneet politiikkomme Keniassa refleksinomaisesti huutavat apua. Avunpyynnön saavuttaessa YK:n Maailman Ruoka Ohjelman--- joka on byrokraatteja täynnä oleva massivinen virasto, joka on ristiriitaisessa tilanteessa, toisaalta on tarkoituksena tastella nälkää vastaa, toisaalta heidän työpaikkansa eivät olisi olemassa ilman nälkää. On hyvin luonnollista, että he hyväksyvät avunpyynnon. Eikä ole poikkeuksellista, että he pyytävät samalla jonkinverran enemmän rahaa kuin afrikkalainen hallitus alunperin pyysi. Sitten he välittävät pyyntönsä päämajaan ja ennenpitkää useita tuhansia tonneja maissia laivataan Afrikkaan.....

SPIEGEL: ... maissi, joka pääosin tulee valtavilla maataloustuilla tuetuilta amerikkalaisilta ja eurooppalaisilta viljelijöiltä.

Shikwati: ... jossain vaiheessa nämä maissilastit sitten saapuvat Mombasan satamaan. Osa lastista menee suoraan moraalittomien politiikkojen käsiiin, jotka sitten välittävät ne omalle heimolleen edistääkseen menestystään seuraavassa vaalissa. Toinen osa menee mustaan pörssiin, jossa maissi myydään äärimmäisen halpaan hintaan. Paikalliset viljelijät voivat lopettaa työnsä samantien; kukaan ei pysty kilpailemaan YK:n ruoka-apuohjelman kanssa. Paikalliset viljelijät ajetaan perikatoon tässä paineessa, Kenialla ei ole enään viljavarastoja , jos seuraavanakin vuonna tulee kuivuus. Tämä on yksinkertainen, mutta tappava kierre.

SPIEGEL: Jos Maailman Ruoka-apuohjema ei tekisi mitään, ihmiset näkisivät nälkää.

Shikwati: Ei minun mielestäni. Siinä tapauksessa kenialaiset, kerrankin, olisivat pakotettuja aloittamaan kauppasuhteet Ugandaan tai Tansaniaan ja ostamaan ruokansa sieltä. Tämäntapainen kauppa olisi elintärkeää Afrikalle. Se pakottaisi meitä kehittämään omaa infrastruktuuria, samalla kuin tekemään valtioiden välisiä rajoja - jotka muuten ovat eurooppalaisten piirtämiä- läpäisevämmäksi ja myös pakottaisi meitä tekemään lakeja, jotka suosivat markkinataloutta.

SPIEGEL: Pystyisikö Afrikka oikeasti itse ratkaisemaan ongelmansa?

Shikwati: Tottakai, nälän ei pitäisi olla mikään ongelma Saharan eteläpuoleisssa maissa. lisäksi alueella on valtavat luonnonvarat: öljyä, kultaa, timantteja. Afrikka on aina ollut vain muotokuva kärsimyksestä, mutta suurin osa arvioista on runsaasti liioiteltuja. Teollistuneissa maissa on käsitys, että Afrikka tuhoutusi ilman kehitysapua. Mutta uskokaa minua, Afrikka on ollut olemassa ennen kuin te eurooppalaiset tulitte tänne. Ja me emme silloin mitenkään huonosti pärjäänneet.

SPIEGEL: Mutta AIDSia ei ollut silloin.

Shikwati: Jos joku uskoisi kaikki hirvittävät raportit, kaikkien kenialaisten pitäisi olla jo kuolleita. Mutta, testejä tehdään kaikkialla ja on ilmennyt, että luvut ovat valtavasti liioiteltuja. Ei ole olemassa kolmea miljoonaa infektoitunutta kenialaista. Yhtäkkiä, niitä onkin vain n. miljoona. Malaria on ihan yhtä iso ongelma, mutta ihmiset eivät vain puhu siitä.

SPIEGEL: Ja miksi niin on?

Shikwati: AIDS on valtava bisnes, ehkä Afrikan isoin bisness. Mikään ei voi tuoda niin paljon avustusrahoja kuin suuret järkyttävät AIDS-luvut. AIDS on poliittinen tauti täällä ja meidän on oltava erittäin epäluuloisia.

SPIEGEL: Amerikkalaiset ja eurooppalaiset ovat jäädyttäneet rahavarat, jotka aiemmin piti olla suunnattu Kenialle. Maa on ollut liian korruptoitunut, he sanovat.

Shikwati: Pelkään, kuitenkin, että rahavarat kuitenkin ennenpitkää siirretään. Kaikenkaikkian jonnekin sen on mentävä. Valitettavasti eurooppalaisten kammottava tarve tehdä hyvää ei ole enää järjellä selitettävissä. Ei ole mitään syytä siihen, että välittömästi, kun uusi Kenian hallitus on valittu -- johtajan muutos, joka lopetti Daniel arap Moin diktatuurin-- , rahahanat äkillisesti avautuvat ja avustusrahaa virtaa maahan.

SPIEGEL: Tämäntyyppinen apu on yleensä korvamerkitty erityisiin kohteisiin, kuitenkin.

Shikwati: Se ei muuta yhtään mitään. Miljoonia dollareita on korvamerkitty AIDSin vastaiseen taisteluun, mutta rahat makaavat yhä kenialaisilla pankkitileillä. Politiikkomme hukkuvat rahaan ja pyrkivät vetämään välistä mahdollisiman paljon. Edesmennyt tyranni Keski-Afrikassa Jean Bedel Bokassa, kyynisesti totesi oleellisen:" Ranskan hallitus maksaa kaikesta maassamme. Pyydämme rahaa Ranskan hallitukselta, saamme sen ja sitten tuhlaamme sen."

SPIEGEL: Lännessä on paljon ihmisiä, jotka kokevat myötätuntoa haluten auttaa Afrikkaa. Joka vuosi, he lahjoittavat rahaa ja pakkaavat vanhat vaatteensa keräyslaatikoihin...

Shikwati: .... ja he täyttävät markkinamme tälläisella tavaralla. Voimme ostaa näitä lahjoitettuja vaatteita niin sanotuissa kirpputoreissa (engl."Mitumba markets"). Jotkut saksalaiset käyttävät muutaman dollarin saadakseen käytetyn Bayern Munchen tai Werder Bremen peliasun, toisinsanoen, vatteet, joita saksalaiset lapset lähettivät afrikkaan hyvässä tarkoituksessa. Sen jälkeen, kun he ovat ostaneet nämä peliasut, he kauppaavat ne Ebayssa ja lähettävät takaisin Saksaan-- kolminkertaisella summalla. Tämä on sulaa hulluutta....

SPIEGEL: ... ja toivottavasti poikkeus.

Shikwati: Miksi meille lähetetään näitä vaatevuoria? Kukaan ei palele täällä. Sensijaan, vaatturimme menettävät elantonsa. He ovat samassa asemassa kuin maanviljelijät. Kukaan Afrikan matalapalkkainen ei ole riittävän kustannustehokas pystyäkseen pärjäämään lahjoitetuille tuotteille. 1997 meillä oli 137000 työntekijää Nigerian vaateteollisuudessa. 2003 mennessä luku on pudonnut 57000:teen. Tulos on sama kaikilla muillakin aloilla, missä on ylipursuavaa avunantoa ja hatarat afrikkalaiset markkinat romahtavat.

SPIEGEL: Toisen maailmansodan jälkeen, Saksa pääsi jaloilleen amerikkalaisten antamalla rahalla Marhall avun puitteissa. Eikö tätä voida sanoa onnistuneeksi kehitysavuksi?

Shikwati: Saksan tapauksessa, vain tuhoutunut infrastruktuuri oli korjattava. Huolimatta taloudellisesta kriisistä Weimarin Tasavallassa, Saksa oli hyvin teollistunut maa ennen sotaa. Tsunamin aiheutettamat vahingot Thaimaassa kyetään myös korjaamaan vähäisellä rahalla ja jälleenrakennusavulla. Afrikan, kuitenkin, on itse otettava ensimmäiset askeleensa kohti modernisuutta. On muutettava asennetta. Meidän on lopetettava kokemasta itsemme kerjäläisinä. Näinä päivinä afrikkalaiset näkevät itsensä uhreina. Toisaalta, kukaan ei osaa kuvitella afrikkalaista liikemiehenä.

Muuttaaksemme nykyisen tilanteen, auttaisi paljon, jos apuorganisaatiot vain poistuisivat.

SPIEGEL: Jos he tekisivät tämän,monta työpaikkaa menetettäisiin välittömästi.....

Shikwati: ... keinotekoisesti luodut työpaikat ensinnäkin väärentävät todellisuutta. Työpaikat ulkomaiden avustusorganisaatiossa ovat tietenkin hyvin suosittuja, ja he valitsevat parhaat ihmiset. Kun apuorganisaatio tarvitsee autonkuljettajaa, useita kymmeniä hakee töitä. Ja koska ei ole hyväksyttävää, että avustustyöntekijän autonkuljeettaja puhuu vain omaa äidinkieltään, hakijan on tarpeellista puhua myös englantia sujuvasti --ja , ihannetapauksessa myös hyvätapainen. Sitten päädytään siihen, että afrikkalainen biokemisti ajaa avustustyöntekijää ympäriinsä ja hoitaa eurooppalaisen ruoan jakelua, pakottaen paikalliset viljelijät työttömiksi. Tämä on yksinkertaisesti hullua.

SPIEGEL: Saksan valtio on ylpeä siitä, että se seuraa tarkkaan mihin sen rahat päätyvät.

Shikwati: Ja mikä on tulos ? Katastrofi. Saksan hallitus heitti rahaa suoraan Ruandan presidentti Paul Kagamelle. Tämä mies, jolla on miljoonan ihmisen kuolema omatunnollaan-- ihmiset, jotka hänen armeijansa tappoi naapurimaassa Kongossa.

SPIEGEL: Mitä saksalaisten pitäisi tehdä?

Shikwati: Jos he todella haluavat taistella köyhyyttä vastaan, heidän tulisi kokonaan lopettaa kehitysapu ja taata Afrikalle mahdollisuus selviytyä itse. Viimeaikoina, Afrikka on kuin lapsi, joka välittömästi itkee hoitajaansa apuun, kun jotain menee pieleen. Afrikan olisi seisottava itse omilla jaloillaan.

Haastattelun teki Thilo Thielke

Käännetty saksasta englanniksi Patrick Kesslerin toimesta. Pena kääntänyt englannista suomeksi.

---------

Kirjoittanut Pena

Artikkeli kuvineen julkaistu aiemmin tuolla.

Ei kommentteja: