keskiviikko 6. toukokuuta 2009

Mulatit, mustat, neekerit ym. rotutermit




Sue-nimisessä rocklehdessä kutsuttiin jotain mulattilaulajatarta tittelillä afrokaukasialainen. Onko suomen kieleen yleisemminkin tunkeutumassa englanninkielisissä maissa esiintyvä täysin järjetön tapa a) kutsua valkoisia ihmisiä "kaukasialaisiksi" (tämä termi perustuu 1800-lukulaiseen huuhaateoriaan, jonka mukaan valkoinen rotu olisi lähtöisin Kaukasukselta) ja b) yhdistellä useita etnisiä/rodullisia termejä toisiinsa, tyyliin "African-American"?




Lola Odusoga, "afrokaukasialainen"?

Ilta-Sanomissa sanottiin tänään, että People-nimisessä lehdessä oli valittu maailman kauneimmiksi ihmisiksi Christina Applegate ja "brunette Halle Berry". Tarkoittaako "brunette" nykyään mulattia? Ennen muinoin "brunette" oli suomeksi brunetti ja tarkoitti ruskeatukkaista. Nyt se näemmä tarkoittaa ruskeaihoista mulattia:




Halle Berry, "brunetti"?


Hysteerikkojen mielestä sellaisia termejä kuin mulatti ja neekeri ei jostain syystä saisi enää käyttää. Lola Odusogalta kysyttiin joskus, miten hän suhtautuu häntä neekeriksi sanoviin ihmisiin. Lola vastasi:


- En ole neekeri, vaan mulatti.

Tämä osoittaa mielestäni paljon kypsempää asennetta kuin hysteerinen raivoaminen jostain yksittäisestä sanavalinnasta. Normaalien, selkeiden, luontevien sanojen julistaminen poliittisesti epäkorrekteiksi johtaa juuri sellaiseen pelleilyyn, että esim. sana mulatti yritetään korvata sellaisilla keinotekoisilla ja virheellisillä termeillä kuin "afrokaukasialainen".

Minusta "afrokaukasialainen" on täysin keinotekoinen uudissana, joka voisi tarkoittaa esim. zimbabwelais-azerbaidzanilaista. Se ei voi tarkoittaa esim. sellaista ihmistä, joka on sukutaustaltaan puoliksi suomalainen ja puoliksi afrikkalainen.

Yleensäkään etnisiä/rodullisia termejä ei pitäisi yhdistellä pitkiksi yhdyssanoiksi. Esimerkiksi minulla on suomenkielisiä, suomenruotsalaisia ja saksalaisia sukujuuria, mutta en sano olevani "suomalais-suomenruotsalais-saksalainen".

Tällaiset typerät monia etnisyyksiä yhdistelevät termit ovat ominaisia lähinnä amerikkalaiselle kielenkäytölle, koska useimmilla valkoisilla amerikkalaisilla on sukujuuria monissa eri maissa; siksi he sanovat olevansa esim. skandinaavis-irlantilais-saksalaisia tms. Tällaiset termit eivät mielestäni kuulu suomen kieleen.

Mulatteja on sanottava nimenomaan mulateiksi. Euroopasta kotoisin olevien ihmisten jälkeläiset Amerikassa ovat yksinkertaisesti valkoisia amerikkalaisia eikä heitä siis pitäisi ainakaan suomenkielisessä tekstissä sanoa esim. skandinaavis-irlantilais-saksalaisiksi ilman mitään erillistä syytä.

Joskus jonkun valkoisen amerikkalaisen esi-isien kotimaan (eli ns. vanhan maan, "the old country") mainitseminen voi olla relevanttia, mutta silloinkin tuollaiset sekoitustermit ovat yleensä turhia. Jos jollakulla amerikkalaisella on esim. norjalainen isoisä, häntä ei tarvitse sanoa "norjalais-amerikkalaiseksi" tai amerikannorjalaiseksi. Amerikkalainen on amerikkalainen. Se on yleensä melko yhdentekevää, mistä Euroopan maasta/maista jonkun valkoisen amerikkalaisen esi-isät sattuvat olemaan kotoisin.



Christina Applegate, "euroamerikkalainen"?

Neekereitäkään ei tarvitse kutsua "afroamerikkalaisiksi", koska on olemassa sellaiset sanat kuin neekeri ja musta. Nämä sanathan ovat synonyymejä, mutta hysteerikkojen itkuraivokohtausten välttämiseksi on usein tarpeen kutsua neekereitä yksinkertaisesti sanalla musta. Ei ole kenellekään epäselvää, että neekerit eli mustat ovat lähtöisin Afrikasta. Ei sitä siis tarvitse erikseen korostaa kutsumalla mustia "afroamerikkalaisiksi".

African-American olisi suomeksi suoraan käännettynä afrikkalais-amerikkalainen. Sen sijaan esim. Finnish-American on amerikansuomalainen, koska sana amerikansuomalainen on suomen kielessä vakiintunut termi. Vastaavasti esim. Italian-American on amerikanitalialainen, ei siis italialais-amerikkalainen.

Amerikkalaisia neekereitä ei ole suomessa koskaan kutsuttu amerikanafrikkalaisiksi eikä tällaista termiä ole syytä ottaa käyttöön nytkään. Amerikkalaiset neekerit eivät itse koe olevansa afrikkalaisia eikä kukaan valkoinenkaan amerikkalainen pidä heitä afrikkalaisina.

Myöskään termi afrikkalais-amerikkalainen ei olisi suomen kielessä luonteva, vaikka se onkin suora käännös termistä African-American. Esimerkiksi Barack Obama on aivan kirjaimellisesti afrikkalais-amerikkalainen, mutta satoja vuosia Amerikassa asuneet mustat eivät ole.

Yleensä on parasta käyttää yksinkertaisesti sanaa musta, koska se on johdonmukainen vastine käsitteelle valkoinen ihminen.

Mielestäni on voitava käyttää myös sanaa neekeri aivan normaalissa ja asiallisessa yleiskielisessä puheessa ja tekstissä. Esimerkiksi historiankirjoissa puhutaan aina neekeriorjista, ei koskaan "mustista orjista" tai "afrikkalaisista orjista" tai "afrikkalais-amerikkalaisista orjista". Kaikki muut termit kuin neekeriorja olisivat täysin keinotekoisia ja anakronistisia.

Monet suomalaiset näkivät neekereitä ensimmäistä kertaa elämässään Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. Olisi täysin anakronistista välttää tässä yhteydessä sanaa neekeri käyttämällä jotain sellaista kiertoilmaisua kuin "ennen Helsingin olympialaisia isoisäni oli nähnyt mustia vain elokuvissa ja sanomalehdissä". Sana musta on adjektiivi ja sana neekeri substantiivi. Tästä syystä sana neekeri on usein paljon selkeämpi ja kätevämpi kuin sana musta.

Jos joku sanoo esim. isoisänsä nähneen "mustia" vain elokuvissa ja sanomalehdissä, tästä tietysti herää kysymys: mitä mustia? Mustia autoja? Mustia hevosia? Suomen kielessä ei yleensä ole tapana käyttää irrallisia adjektiiveja ilman substantiiveja. Adjektiivi on lähes poikkeuksetta attribuutti. Pelkän attribuutin käyttäminen ilman pääsanaa herättää väistämättä kysymyksen puuttuvasta pääsanasta. Tästä syystä kannattaa usein käyttää mieluummin sanaa neekeri kuin sanaa musta.

Kaikkein naurettavinta on se, että jotkut lastentarhanopettajat tms. kukkahattutädit ovat ruvenneet kutsumaan Suomessa asuvia neekereitä "afrosuomalaisiksi". Varmaan yksikään neekeri ei itse ole koskaan käyttänyt tuota termiä eikä aio moista pellesanaa koskaan ruveta käyttämään.

Sosiaalitantat vain kuvittelevat olevansa jotenkin edistyksellisiä ja tiedostavia ja suvaitsevia ja monikulttuurisuutta tuntevia sivistyneitä ihmisiä käyttäessään tuota termiä. Voin melkein aistia sen omahyväisyyden ja ylimielisyyden värinän, jota kukkahattutädit tuntevat käyttäessään sanaa "afrosuomalainen".

Voin lukea heidän ajatuksensa: "Ai että kun minä olen niin fiksu ja trendikäs, kun tiedän tällaisen hienon muotisanan. Neekereitä ei enää saa sanoa neekereiksi eikä edes mustiksi. He itse sanovat itseään mustiksi, mutta minäpäs osoitan korkean koulutustasoni ja tiedostavuuteni käyttämällä sanaa afrosuomalainen. Kuulun intellektuaaliseen eliittiin, joka ei puhu samaa kieltä kuin rahvas. Tavallinen kansa on roskaväkeä, joka ei tunne edistyksellisiä uudissanoja. Käyttämällä poliittisesti tarkoitushakuista uudissanaa osoitan kuuluvani intelligentsiaan ja halveksuvani normaaleja ihmisiä. Pääni päällä leijuu sädekehä, joka hehkuu moraalisesta ylemmyydestäni."

Tällaisten keinotekoisten, byrokraattien ja poliitikkojen keksimien täysin järjettömien sanojen tunkeutuminen suomen kieleen on mielestäni aivan samanlaista kielen pilaamista kuin yhdyssanojen kirjoittaminen erikseen tai turhien lainasanojen käyttö suomenkielisten sanojen sijasta.

14 kommenttia:

Johannes Däner kirjoitti...

Tulipa mieleeni, että joku naikkonen (en nyt muista nimeä), yritti vääntää gradun, vai oliko peräti väitöskirjan neekeri-sanaan liittyvästä rasismista. Eukko päätteli, että ei voi rasistisuuden vuoksi käyttää neekeri-sanaa omassakaan räpellyksessä, joten se on korvattava n-sanalla. Vain punavihreää mössöä joka reiästään ulos tunkeva hyysäriääliö voi olla näin uskomaton vajakki. Samaan sarjaan kuuluvat lakritsipapereiden kuvien poistot ja nimien muutokset. (No, eivätpä voi nekrutkaan enää käyttää Iso-Pepe ja Laku-Pekka -papereita henkilöllisyystodistuksina, heh heh).
Johannes Däner

Cpt. D.River kirjoitti...

Toimittajat ovat perinteisesti katsoneet olevansa edistyksen välikappaleita eli kuuluvansa kulttuurin kehitystä ohjaavaan yhteiskuntaluokkaan. Ja mikä olisikaan parempi todiste toimittajan voimasta kuin yleisen kielenkäytön muuttaminen sellaiseksi kuin toimittaja haluaa. Tähän toimittajilla on parhaat mahdolliset edellytykset, sillä heillä on vakiintunut yleisö, joka lukee mitä he kirjoittavat.

Erityisesti pienen paikallislehden toimittaja on usein muualla kuin lehden ilmestymispaikkakunnalla syntynyt, sillä harvalta pieneltä paikkakunnalta kovin monia omia toimittajia nousee - ainakaan sellaisia, joiden työura kuluisi oman paikkakunnan pienessä lehdessä.

Kun muualta tuleva tomittaja saapuu pienelle paikkakunnalle ja ottaa paikallislehden päätoimittajan työn vastaan, hän käyttäytyy kuin ylimielinen siirtomaaisäntä. Hänethän on palkannut iso lehtikonserni, joka omistaa kyseisen paikallislehden monien muiden lehtiensä lisäksi. Kuntalaisilla eli lehden lukijoilla ei ole mitään tekemistä hänen valintansa kanssa.

Siirtomaaisäntä-päätoimittajalta puuttuu kaikki häveliäisyys ja kohteliaisuus alkuperäisasukkaita kohtaan. Vaikka hän ei tunne paikkakunnan historiaa ja tapoja, hän kehtaa jo viikko muuttonsa jälkeen kutsua itseään tämän paikkakunnan asukkaaksi - aivan kuin hän olisi asunut siellä ikänsä. Ja pian hän alkaa lehtensä avulla muttaa alkuperäisasukkaiden kielenkäyttöä, jota hän pitää primitiivisenä. Hän taivuttaa paikan nimiä merkitseviä yhdyssanoja niin, että se on kuin puukon kääntelemistä vanhojen asukkaiden kielikorvassa. Pakinassaan hän muka kyselee lukijoilta, että eikös se tietty nimi kuulukin taivuttaa niin kuin hän ehdottaa, vaikka joku näkyykin vielä taivuttavan sitä väärin. Päätoimittajan vaikutuksesta "uusi taivutus" leviää pian myös virallisiin yhteyksiin eli asemakaavoihin ja tienviittoihin. Mutta edelleenkin vanhojen alkuperäisasukkaiden kielikorvaa särkee ja he käyttävät ainakin yksityisesti niitä muotoja, joita paikkakunnalla on satojen vuosien ajan käytetty niin puhekielessä kuin kirjallisissakin dokumenteissa.

Mikäli linkki toimii, niin TÄSSÄ on vuonna 1936 julkaistusta kirjasta skannattu sivu, jossa kerrotaan arkaluonteisen isänmaallisen poliittisen materiaalin kätkemisestä 1900-luvun alussa. Kätkijänä on ollut mm. henkilö, josta myöhemmin tuli Vaasan läänin maaherra ja sosiaaliministeri. Tekstissä kerrotaan miesten kätkeneen Venäjän sortohallintoa vastustaneet painotuotteet heinälatoon Mustansuon niitylle.

Mustansuon niittyä heinälatoineen ei enää ole olemassa. Sen paikalla on teollisuusalue. Perinteistä taivutusta "Mustansuon" ei enää käytetä tienviitoissa eikä kartoissa, vaan niissä lukee "Mustasuon".

Mustansuon niitty muuttui siis 1990-luvulla Mustasuon teollisuusalueeksi. Tunnettu Matalanlahden uimaranta muuttui Matalalahden pengertien täyttömaaksi. Enää eivät kalastajat pidä katiskojaan Mustassalahdessa, josta ennen sai paljon haukia, sillä paikalla on Mustalahden vedenpuhdistamo. Eivätkä ihmiset enää asu Isolla-aholla olevissa omakotitaloissaan vaan Isoaholla olevissa rivitaloissa. Ja kaikki tämä on yhden muualta paikkakunnalle saapuneen toimittajan aikaansaannosta. Monet paikkakunnan alkuperäisasukkaista käyttävät vieläkin vanhoja taivutusmuotoja vanhoista tutuista paikoista, mutta ne tulevat vääjäämättä häviämään.

Adjektiivilla alkavien paikkojen nimien taivuttaminen on hieman epäselvä asia, mutta periaatteena on kuitenkin ollut se, että vakiintuneissa tapauksissa paikkaa merkitsevän yhdyssanan alussa oleva adjektiivi taipuu. Kielioppisäännöissä luetellaan esimerkkjä tällaista sanoista, joita ovat mm. "Mustameri - Mustanmeren, Iso-Kyrö - Ison-Kyrön, Vanhakaupunki - Vanhankaupungin, Tyynimeri - Tyynenmeren. Samaan sarjaan olisivat kuuluneet myös edellä mainitut sanat "Mustasuo - Mustansuon", koska ne olivat olleet satojen vuosien ajan vakiintuneita taivutustapoja niin puhekielessä kuin kirjallisissa lähteissäkin. Kaikkitietävä toimittaja sai kuitenkin tahtonsa läpi ja muutti sanat sellaisiksi, että kuulostavat pahoilta vanhojen asukkaiden korvissa.

Aivan samasta asiasta mutta isommassa mittakaavassa on kyse niissä tapauksissa, joissa toimittajat luovat valtakunnalisella tasolla uuskieltä ja muokkaavat totuttuja sanontoja. Se on eräänlaista vallankäyttöä.

Cpt. D.River kirjoitti...

Pieni korjaus: Isonkyrön yhteydessä ei käytetä tavuviivaa, jota vahingossa käytin edellä olevassa esimerkissä.

Mikko Ellilä kirjoitti...

Johannes Däner kirjoitti...
Tulipa mieleeni, että joku naikkonen (en nyt muista nimeä), yritti vääntää gradun, vai oliko peräti väitöskirjan neekeri-sanaan liittyvästä rasismista. Eukko päätteli, että ei voi rasistisuuden vuoksi käyttää neekeri-sanaa omassakaan räpellyksessä, joten se on korvattava n-sanalla. Vain punavihreää mössöä joka reiästään ulos tunkeva hyysäriääliö voi olla näin uskomaton vajakki.Olen täsmälleen samaa mieltä. Näin itsekin kyseisen tekeleen netissä ja luulin sitä parodiaksi.

Parodia on kuitenkin jo pitkään ollut mahdotonta, koska mokuttajat tekevät sen itse.

Mikko Ellilä kirjoitti...

http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/873366?tukiainen_johanna

Johanna Tukiaisen megamöläytys suorassa lähetyksessä: Inhoan neekereitä, ne ovat alkukantaisia!
06.05.2009

Kohublondi Johanna Tukaisen keskiviikkona 6.5.2009 alkanut netti-tv-ohjelma alkoi alkoholipitoisilla naamiaisbileillä. Johanna päästeli suustaan rasistisen megamöläytyksen ennen puoltayötä.

Johanna Tukiainen siirtyi iltayhdentoista jälkeen taas kiehnäämään sohvalle vieraansa Tony Halmeen kainaloon ja alkoi haastatella miestä tämän naismausta. Kun Tony paljasti, että hänen sydämensä sykkii Johannalle, nainen sekosi sanoissaan.

– Kyllä tämä on ihanaa. Me sovitaan niin hyvin yhteen. Me ollaan Tonyn kanssa samaa mieltä melkein kaikesta, minäkin inhoan neekereitä. Pahimmat sairaudet tulee Afrikasta, hivit ja ebolat, ne on vaan niin alkukantaisia ihmisiä. Vaaleaihoiset ihmiset on vaan älykkäämpiä ja rikkaampia, ylemmällä tasolla.

Kello 23.27 sanotun möläytyksen jälkeen Johanna tajusi itsekin, että tuli kenties puhuttua sivu suun.

– Voi ei, toi oli kyllä rotuopillinen kauhea kommentti. Mun täytyy ottaa varmaan vähän pirtua että mä pääsen ton kommentin yli.

– Mutta kyllä tummaihoisetkin voi olla hyviä. Amerikassa on hyviä tummaihoisia rap-artisteja, mutta yks miljoonasta on sellainen joka nousee staraksi, saa miljoonan euron talon Los Angelesista niin kuin P. Diddy, Johanna puheli.

Lue lisää Johannan tosi-tv-ohjelman alusta täältä.

(MTV3)

Pekka kirjoitti...

Miksi käyttää sanaa "neekeri" kun sana "musta" kertoo kaiken olennaisen ja vieläpä vähemmillä kirjaimilla. Kuin kirsikkana kakun päällä sanaa "musta" ei voi pitää millään tavoin loukkaavana. Tai korkeintaan yhtä loukkaavana kuin sanaa "valkoinen". Olen iholtani valkoinen, enkä loukkaannu jos joku tulee sen minulle sanomaan.

Olisiko "neekerin" jauhamisen viehätys kuitenkin siinä, että se saattaa kuin saattakin loukata tai ärsyttää jotakuta? Jos se on sanan käytön motiivina niin silloin varmaan kannattaisi pohtia olisikohan aika ns. mennä itseensä.

PS. Mitä blogin pitäjällä on kehitysvammaisia vastaan? Eihän heitä voi millään tavoin pitää syyllisiä tilaansa.

Mikko Ellilä kirjoitti...

Pekka sanoi...
Miksi käyttää sanaa "neekeri" kun sana "musta" kertoo kaiken olennaisen ja vieläpä vähemmillä kirjaimilla. Kuin kirsikkana kakun päällä sanaa "musta" ei voi pitää millään tavoin loukkaavana. Tai korkeintaan yhtä loukkaavana kuin sanaa "valkoinen". Olen iholtani valkoinen, enkä loukkaannu jos joku tulee sen minulle sanomaan.

Olisiko "neekerin" jauhamisen viehätys kuitenkin siinä, että se saattaa kuin saattakin loukata tai ärsyttää jotakuta? Jos se on sanan käytön motiivina niin silloin varmaan kannattaisi pohtia olisikohan aika ns. mennä itseensä.
En minä koe tarvetta loukata tai ärsyttää ketään käyttämällä sanaa neekeri.

Toisaalta en myöskään koe tarvetta mielistellä kaikkia herkkähipiäisiä hysteerikkoja, joiden mielestä normaalit sanat ovat jotenkin loukkaavia.



PS. Mitä blogin pitäjällä on kehitysvammaisia vastaan? Eihän heitä voi millään tavoin pitää syyllisiä tilaansa.Ei voikaan. Siksi pidänkin trollaajia nimenomaan säälittävinä kehitysvammaisina. Heitä ei voi pitää vastuullisina vajaaälyisyyteensä. Niinpä heidän kanssaan ei pidä yrittää keskustella samalla tavalla kuin normaalilla aivokapasiteetilla varustettujen ihmisten kanssa.

Willen Sauna kirjoitti...

Mikäs on Mikko periaatteellinen kantasi siihen, että jos musta henkilö toivoo tulevansa kutsutuksi mielummin mustaksi kuin neekeriksi (valkoisen henkilön taholta), niin kunnioitatko tämän mustan henkilön omaa toivomusta kutsumalla häntä mustaksi vai pidätkö edelleen kiinni itse itsellesi myöntamästäsi oikeudesta kutsua häntä neekeriksi?

Tuplis kirjoitti...

Mitenkäs on, Willen Sauna, kutsutko sinä minua vastedes Tuplikseksi nimimerkkini mukaan, vai Herraksi Jumalaksi, kuten toivon sinun kutsuvan?

Lakkaanko olemasta Tuplis, jos minua sanoo Herraksi Jumalaksi? Muutunko Herraksi Jumalaksi, jos minua sellaiseksi sanoo? Lakkaako Herra Jumala tarkoittamasta sitä, mitä se varsinaisesti meinaa ja rupeaako tarkoittamaan minua?

Vai keksitkö ehkä jonkin omasta mielestäsi osuvamman nimen, jota et suinkaan ajatellut käyttää esimerkiksi loukkaamistarkoituksessa?

Mihinkään esittämistäni kysymyksistä ei tarvitse vastata. Vastaukset niihin ovat joko merkityksettömiä tai itsestäänselviä.

Willen Sauna kirjoitti...

Ajatukseni tässä oli se että on kohteliasta olla kutsumatta toista nimellä mikä loukkaa häntä. Sosiaalisilla kanssakäymistilanteilla on taipumus muodostua ennen pitkää vihamielisiksi jos toinen osapuoli sanoillaan
toista kohtaan. Vaikka et käyttäisikään neekeri sanaa loukkaamistarkoituksessa, tilanteen reaalinen toteutuma on silti sama; sosiaalisen kanssakäymistilanteen kuivumista kokoon ja ilmapiirin muuttumisen negatiiviseksi.

Neekerit kutsuvat toisiaan joskus neekereiksi, mutta ainoastaan nollatakseen sen termin alkuperäisen loukkaamistarkoituksen käyttämällä itse samaa sanaa eri motiivein.

Willen Sauna kirjoitti...

*...jos toinen osapuoli sanoillaan
osoittaa halveksuntaa toista kohtaan.

Tuplis kirjoitti...

Neekerit kutsuvat toisiaan joskus neekereiksi, mutta ainoastaan nollatakseen sen termin alkuperäisen loukkaamistarkoituksen käyttämällä itse samaa sanaa eri motiivein.

Ei sillä sanalla ole ollut "alkuperäistä loukkaamistarkoitusta" ainakaan Suomessa lainkaan. "Loukkaamistarkoitus" on silkkaa vasemmistointelligentsian maahantuomaa importtia.

Loukkaantuminen ilmauksesta, jonka hyväksyy yhdeltä, vaan ei toiselta, rotuperustein, on ihan ikioma valinta. Rotuperuste sille, kuka mitäkin sanaa saa käyttää, menee aika härskin syrjimisen puolelle.

Jokainen neekeri, joka käyttää sanaa neekeri, mutta loukkaantuu siitä, kun vaikkapa minä käytän sanaa, on rasisti.

Mikko Ellilä kirjoitti...

Willen Sauna sanoi...
Mikäs on Mikko periaatteellinen kantasi siihen, että jos musta henkilö toivoo tulevansa kutsutuksi mielummin mustaksi kuin neekeriksi (valkoisen henkilön taholta), niin kunnioitatko tämän mustan henkilön omaa toivomusta kutsumalla häntä mustaksi vai pidätkö edelleen kiinni itse itsellesi myöntamästäsi oikeudesta kutsua häntä neekeriksi?Voin toki kommunikoinnin helpottamiseksi sanoa mustia mustiksi. Minähän sanon valkoisiakin valkoisiksi enkä esim. europideiksi. Useimmiten tosin sanon afrikkalaisia afrikkalaisiksi ja eurooppalaisia eurooppalaisiksi.

Minun kielenkäytössäni sana neekeri ei ole pejoratiivinen ilmaisu, mutta en viitsi tuhlata aikaa tästä väittelemiseen. Jos jonkun kanssa keskusteleminen hankaloituu sanan neekeri vuoksi, en viitsi turhaan käyttää tätä väärinkäsityksiä aiheuttavaa sanaa.

Kuitenkin halveksun niitä, jotka tekevät tällaisista asioista kynnyskysymyksiä. Järkevä ihminen ei takerru lillukanvarsiin eli sanavalintoihin, vaan osaa keskittyä olennaiseen asiasisältöön. Yksittäisistä sanavalinnoista hirveästi urputtavat ihmiset ovat idiootteja.

Esimerkiksi lastentarhanopettajien mielestä sana paska on tuhma sana, jonka sijasta pitää käyttää sanaa kakka. Kuitenkin paska ja kakka ovat yksi ja sama asia. Vain vajaaälyinen ihminen voi kuvitella, että niiden välillä on jotain eroa. Ei paska muutu yhtään paremmaksi siitä, että sitä kutsutaan nimellä kakka.

Vastaavasti esimerkiksi hiphop ei mitenkään muutu hienommaksi kulttuuriksi siitä, että sitä kutsutaan neekerien kulttuurin sijasta mustien kulttuuriksi.

Katja kirjoitti...

Minusta neekeri on ihan ok sana. Mnusta mulatti on ihan ok sana. Minusta myös afrosuomalainen on ok. Olen käyttänyt sitä jo toistakymmentä vuotta sitten viitatakseni ihmiseen joka on syntynyt ja kasvanut Suomessa, ainakin toisen vanhemman ja kaikkien paikalla olevien isovanhempien ollessa suomalaisia, joka puhuu äidinkielenään suomea (muussa tapauksessa henkilö on afrosuomenruotsalainen, afrosaamelainen)...