Mikäli nimimerkki Tomashot, runoilija Petri Peltonen, Mikko Ellilä ja lukuisat muut mielipidevainon uhrit ovat tuomittuja rikollisia, en voi todeta muuta kuin, että olisin mieluummin rikollinen kuin lainkuuliainen kansalainen.
Tämä huomiona Korkeimmalle oikeudelle, joka on tekemässä itsestään vitsiä.
1 kommentti:
Mittasin tänään sekuntikellon kanssa, kuinka kauan menee, kun kotipihasta lähdettyäni muutun rikolliseksi. Aikaa kului 25 sekuntia. Sen jälkeen auton nopeusmittari näytti enemmän kuin 40 kilometriä tunnissa, mikä on taajaman nopeusrajoitus. Väliin mahtuu yksi risteys, mikä selittää sen, että aikaa kului noinkin kauan.
Jatkoin kellottelua. Päätiellä kääntyessäni muutuin rikolliseksi jo seitsemässä sekunnissa, sillä päätiellä on taajaman takia 50 km/h nopeusrajoitus. Rikollisuuden
kynnys ylittyi, kun vaihdoin kolmosvaihteen.
Isolla päätiellä rikolliseksi tuleminen vei kymmenen ja puoli sekuntia risteyksestä mitattuna. Tuolloin ylittyi 80 kilometrin tuntinopeusrajoitus. Paikalla oli lievä ylämäki.
Olen ajanut yli 1,5 miljoonaa kilometriä, joista todennäköisesti yli miljoona kilometriä ainakin jonkin verran ylinopeudella. Jos kaikkien ajojen keskinopeus on ollut esimerkiksi 70 kilometriä tunnissa (se voi olla pienempikin, koska kaupunkiajo alentaa keskinopeutta), rikos on kestänyt 595 vuorokautta eli yli puolitoista vuotta. Samaan aikaan on tietenkin ollut meneillään monia muitakin rikoksia, koska kukapa jokaista rikostaan tietäisi, kun lakeja ja asetuksia on paljon, ja lisää säädetään koko ajan. Edes juristit eivät tiedä kaikkia lakeja, joten hekin voivat tietämättään rikkoa niitä.
Se, että jotkut huono-onniset tuomitaan, ei tarkoita, että he olisivat sen kummempia rikollisia kuin muutkaan. No, jokainen ei tietenkään tee murhia, mutta kaikenlaisia näennäisrikoksia tehdään koko ajan, eikä niistä jouduta oikeuteen. Koko ajan tapahtuu esimerkiksi kunnianloukkausrikoksia, mutta henkisesti terveet ihmiset eivät tee niistä rikosilmoitusta.
Silloin kun joku huonoa tuuriaan sattuu loukkaamaan jonkun luonteeltaan häiriintyneen ahneen ja julman ihmisen kuviteltua kunniaa, hän voi joutua tuomittavaksi ja maksamaan korvauksia. Silti hän ei ole yhtään sen syyllisempi kuin ne tuhannet ja kymmenet tuhannet muut, joiden "uhrit" ovat olleet normaaleja ihmisiä eivätkä ole nostaneet juttua tyhjästä.
Kunnianloukkaus on rikoksena siitä erikoinen, että siinä "uhri" on todellisuudessa pahantekijä ja "tekijä" on hänen uhrinsa. Suomen sairas oikeuslaitos on mukana tällaisessa häiriintyneessä toiminnassa, jolle koko muu maailma nauraa.
Kiihotus kansanryhmää vastaan on sukua kunnianloukkaukselle, koska siinäkin käsitellään kuvitteellisia ja tulkinnanvaraisia asioita. Syyttömät voivat siis joutua tuomiolle, ja todellinen syy voi olla se, että heidän toimintansa on ärsyttänyt virkamiehiä. Kansanryhmä, jota vastaan on muka kiihotettu, ei ehkä edes tiedä asiasta eikä ole siitä myöskään kärsinyt.
P.S. Virkavallalle tiedoksi, että nopeusrajoitusten ylitykset ovat tapahtuneet tietenkin "toleranssien" rajoissa...
Lähetä kommentti