perjantai 21. tammikuuta 2011

Ääni Kokoomukselle on ääni Thorsille

Vaikka Kokoomuksen nuorisojärjestön puheenjohtaja, maahanmuuttokriittinen Wille Rydman tulisi valituksi kansanedustajaksi, hänellä ei ole mitään vaikutusta Kokoomuksen maahanmuuttopoliittiseen linjaan.

Kokoomus on yhtä kuin Katainen ja Stubb. Heidän linjansa taas on yhtä kuin Thorsin ja Braxin linja.

Ääni Kokoomukselle on ääni Thorsille ja Braxille.

Jotta Kokoomuksen ja RKP:n edustama maahanmuuttopoliittinen linja ei unohtuisi äänestäjiltä, ohessa kertaus Thorsin-Stubbin-Kataisen työvoimapulamantrasta:

Thors: Maahanmuuttajat voivat pelastaa kunnat lamanjälkeiseltä työvoimapulalta

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin mukaan maahanmuuttajien työllistäminen voi olla ratkaisu kuntia uhkaavaan työvoimapulaan. Thorsin mielestä kuntien kannattaisi katsoa laman yli ja näyttää yksityissektorille mallia maahanmuuttajien pestaamisessa.

"Työvoimapula tulee näkymään juuri kuntasektorilla, jossa eläköityminen on lähivuosina voimakasta", Thors totesi maanantaina Joensuussa.


Katainen: Monikulttuurinen Suomi

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän maahanmuuttoa. Se tarkoittaa monikulttuurisempaa Suomea. Se on erittäin myönteinen asia. Meidän on vain yhdessä huolehdittava, että monikulttuurisemman Suomen rakentaminen sujuu ongelmitta.

Väestömme vanhenee nopeasti ja tarvitsemme uusia tekijöitä tulevina vuosikymmeninä. Suomeen saa ja pitääkin tulla muualta töitä tekemään samoilla reiluilla pelisäännöillä kuin suomalaisten. Monikulttuurisuutemme kasvaa myös humaanin vastuunkannon myötä. Otamme Suomeen osuuden maailman sotien ja luonnonkatastrofien aiheuttamista pakolaisista. Myös turvapaikkaa saa täältä hakea. Autamme niitä, joiden henki tai turvallisuus on uhattuna vainon takia.


Maahanmuuttoa on siis perusteltu sillä, että suomalaiset yritykset muka tarvitsevat lisää työvoimaa.

Todellisuudessa n. 70% maahanmuuttajista on työelämän ulkopuolella, joten useimmat maahanmuuttajat eivät todellakaan ole suomalaisten yritysten työvoiman tarvetta tyydyttäviä vierastyöläisiä eli ns. työperäisiä maahanmuuttajia.

Suurin osa maahanmuuttajista on lapsia, vanhuksia, opiskelijoita, työttömiä ja kotiäitejä, jotka eivät todellakaan paikkaa suomalaisten yritysten työvoiman tarvetta.

Nämä työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat päinvastoin kasvattavat suomalaisten työtaakkaa julkisessa terveydenhoidossa, sosiaalipalveluissa, lastentarhoissa, kouluissa ja yliopistoissa.

Maahanmuutto ei siis mitenkään poista "työvoimapulaa", vaan päinvastoin kasvattavaa työvoiman tarvetta julkisella sektorilla maahanmuuttajien käyttäessä suomalaisia julkisia palveluita. Tällöin julkiset menot ja kansalaisten verotaakka kasvavat entisestään ja yksityisen sektorin toimintavaikeudet pahenevat entisestään nimenomaan maahanmuutosta johtuvan julkisen sektorin kasvun vuoksi.

Edes työssäkäyviä maahanmuuttajia ei tarvita, jos suomalaiset yritykset voivat hankkia tarvittavan työvoiman ulkomailta yksinkertaisesti siirtämällä tuotannollista toimintaa Suomesta ulkomaille. On huomattavasti halvempaa perustaa tehtaita esim. Venäjälle ja palkata sikäläisiä työntekijöitä kuin tuoda satojatuhansia venäläisiä Suomeen tekemään töitä suomalaisissa tehtaissa suomalaisilla palkoilla.

Jos työvoimapulalla tarkoitetaan tarjolla olevien työpaikkojen suurta määrä eli työvoiman suurta kysyntää, tämäkään ei voi olla perustelu nykyisenkaltaiselle maahanmuuttopolitiikalle. Valtaenemmistö Suomessa nykyisin asuvasta vierasperäisestä väestöstä on tullut tänne aivan muista syistä kuin työn perässä.

Tyypillisimmin maahanmuuttajat ovat tulleet tänne suomalaisen parisuhdekumppanin takia, ilmaisen opiskelupaikan takia tai sosiaalietuuksien takia (tähän ryhmään kuuluvat mm. somalit, jotka tulivat Neuvostoliitosta Suomeen 1990-luvun alussa Neuvostoliiton valtion lakattua kustantamasta heidän asumistaan ja täysihoitoaan Leningradissa ja Moskovassa) tai tienatakseen rahaa varastelemalla tai kerjäämällä (ks. mm. Romanian mustalaiset, joita kuhisee laumoittain Helsingin ydinkeskustassa kerjäämässä rahaa jalkakäytävillä ja varastamassa ihmisten lompakkoja ja käsilaukkuja).

Nämä maahanmuuttajaryhmät eivät välttämättä edes pyri koskaan tekemään mitään töitä Suomessa.

Vaikka Suomeen suuntautuisi jatkossa paljonkin ns. työperäistä maahanmuuttoa eli aidosti töitä haluavia maahanmuuttajia, tämäkään ei vielä mitenkään takaa heidän työllistymistään. Halu ja kyky ovat kaksi eri asiaa.

Vaikka maahanmuuttajat kuinka haluaisivat töitä, tämä ei vielä auta yhtään. Suomelle ei ole mitään hyötyä työtä haluavista maahanmuuttajista, jos he eivät tee töitä. Työtä haluava ihminen ja työtä tekevä ihminen eivät ole sama asia.

Mitään työvoimapulaa ei ole. Mitään työvoimapulaa ei koskaan voi olla. Markkinataloudessa työvoiman hinta asettuu kysynnän ja tarjonnan mukaan. Työvoiman tarjonta ei voi olla pienempää kuin kysyntä, koska kysynnän hetkellisesti ylittäessä tarjonnan työvoiman hinta (=palkka+sivukulut) nousee kysynnän ja tarjonnan tasapainottavalle tasolle.

Työikäiset ja periaatteessa työkykyiset maahanmuuttajat eivät Suomessa välttämättä työllisty, koska

a) he voivat olla kielitaidottomia, kouluttamattomia, ammattitaidottomia, jopa lukutaidottomia, länsimaiseen kulttuuriin sopeutumattomia primitiivisiä muslimifanaatikkoja yms. assimiloitumis- ja integroitumiskyvyttömiä ihmisiä,

b) Suomen työmarkkinoilla ei välttämättä ole kysyntää edes heidän relevantille osaamiselleen nykyisin vallitsevalla työvoimakustannus- eli palkkatasolla.

Suomessa nykyisin asuvista maahanmuuttajista vain noin kolmasosa on työssäkäyviä.

Todennäköisesti alle kymmenesosa on nettoveronmaksajia.

Maahanmuuttajien tulo Suomeen ei siis mitenkään korjaa Suomen väestön ikääntymisestä aiheutuvia huoltosuhdeongelmia, vaan pahentaa niitä.

Kuitenkin Suomen nykyisen hallituksen linja eli Thorsin-Stubbin-Kataisen linja perustuu nimenomaan tuon järjettömän työvoimapulamantran hokemiseen.

Ääni Kokoomukselle on ääni Thorsille.

Ääni Kokoomukselle on ääni "Suomi tarvitsee satojatuhansia maahanmuuttajia lisää huutavan työvoimapulamme takia"-uskonnon puolesta.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Toivotaan toivotaan, ettei niin kuuroMykkäSokeaTyhmää paviaania olekkaan, että ääääänestäisi sekoomusta. silti se saattaa olla toiveajattelua.

Anonyymi kirjoitti...

Kun kerta alle kymmenesosa mamuista on nettoveronmaksajia, niin tällöin ei olisi edes pitänyt antaa enempää jäädä maahan.

Ennen vuotta 1989 maahanmuutto oli ilmeisesti aika rajoitettua. 31.12.1989 asukaslukuun laskettuja maahanmuuttajia oli 19488 jos määritelmä on muu kieli kuin suomi, ruotsi, tai saame.

31.12.2009 muunkielisiä oli 207037 eli lisäystä 20 vuoden takaiseen on 187549. Jos maahan olisi annettu jäädä 10 prosenttia tuosta, niin muunkielisten lisäys olisi 18755 ja kokonaismäärä 38243.

Jossittelua, mutta halusin sanoa näin.