Lukutaidottomien pakolaisten hyysäystä suomalaisten veronmaksajien rahoilla

Helsingin kaupungin sosiaalitoimen seminaariaineistoa:
"Miten rakentaa pakolaisperheelle siltaa palvelujen ketjuissa" (s.12)

Helsingin kaupungin sosiaaliviraston esitelmä 11.9.2009

Perheenkokoaja
Poika 12 v, tullut 2003

Isä 55 v työtön
Äiti 26 v kotihoidon tuki

Poika 17 v opiskelija
Poika 15 v peruskoulu
Poika 14 v peruskoulu
Tyttö 6 v esikoulu
Tyttö 3 v kotona
Poika 1 v kotona

Isoäiti 58 v tt-tuki

- osa perheestä kielitaidottomia sekä luku- ja kirjoitustaidottomia
- osa sukulaisista kotimaassa, osa kadonnut
- pitkäaikaissairauksia, synnynnäisiä vammoja, muistamattomuutta, masennusta
- oppimisvaikeuksia, koulupinnausta, näpistelyjä, häiriökäyttäytymistä
- kaupungin vuokra-asunto 4 h + k

Toinen seminaarin kalvosetti:
Perheenyhdistämisperheiden vantaalainen kotouttamismalli (s.2)

- usein perheiden yhdistämiset ovat olleet haasteellisia ja yllätyksellisiä
- perheenkokoajan oma kotoutuminen on vaikeutunut perheiden yhdistymisen jälkeen: esim. opiskelu tai koulunkäynti keskeytynyt, kulttuuriristiriitoja omien vanhempien kanssa
- alkuvaiheessa tehty kotouttamistyö ei ole ollut riittävää, perheet siirretty peruspalveluihin nopeasti
- useita perheenyhdistämishakemuksia on vireillä, isoja perheitä tulossa
- sukulaiset usein vetäytyneet sivuun, vaikka etukäteen ovat ilmoittaneet auttavansa tulijoita



22.09.09 Pääkaupunkiseudun kotouttamistyö näkyväksi

Pääkaupunkiseudun kotouttamistyön kehittämishankkeen (Koto) loppuseminaarissa 11.9. pohdittiin pääkaupunkiseudun pakolaistyön haasteita. Hankkeen konkreettisina tuloksina kerrottiin prosessien kehittämisestä, pakolaisperheen perheenyhdistämisestä sekä vähän koulutettujen naisten ja äitien suomen kielen opetuksesta.

Koto-hankkeen myötä pakolaisten kotouttamistyö on tehty näkyväksi ja prosesseja on kuvattu Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Kehittämistyön tekivät pakolaisten kotouttamistyön erityisyksiköiden työntekijät.

Pakolaiset erityisen vaikeassa asemassa

Seminaarissa puhuivat mm. maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors ja apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen. Kokkonen korosti sitä, että pakolaiset ovat erityisen vaikeassa tilanteessa verrattuna muihin maahanmuuttajiin. He tarvitsevat riittävää ja varhaista tukea ja kotouttamispolkuja, joissa huomioidaan asuminen, kielikurssit, koulutus ja työelämä.

Professori Masoud Kamali Ruotsista kertoi naapurimaan kokemuksista ja onnistuneen kotouttamistyön osatekijöistä. Kaikki pakolaiset ovat erilaisia ja heidän taustansa lähtömaassa vaikuttaa siihen, minkälaista kotoutusta he kaipaavat, Kamali painotti. Esimerkiksi kielenopetus ja täydennyskoulutus pitää sopeuttaa henkilön aiempaan koulutukseen, työkokemukseen ja hänen omalle kotoutumiselleen asettamiinsa tavoitteisiin.

Eli yhteenvetona:

-pakolaisille (eli tässä tapauksessa turvapaikkashoppaajille) lisää rahaa
-lisää kotoutusta (lisää rahaa)
-lisää paapomista (lisää rahaa)

jne. jne. jne.

Lisää seminaarista ja herra professori Masoud Kamalista:

Suomi voi välttää Ruotsin virheet maahanmuutossa



Maahanmuuton tutkimukseen erikoistuneen ruotsalaisprofessori Masoud Kamalin mukaan Suomella on vielä aikaa välttää Ruotsin maahanmuuttajia koskevassa politiikassaan tekemät virheet.

Kamali perusteli käsitystään Helsingin seminaarissa sillä, että Suomessa on Ruotsiin verrattuna vielä vähän maahanmuuttajia. Erityistä huomiota Masoud Kamali kiinnitti asumiseen ja päivähoitoon.

Hänen mukaansa Ruotsissa on tehty ratkaisuja, joiden seurauksena on syntynyt maahanmuuttajien slummiutuneita asuinalueita ja eriytyneitä päivähoitoryhmiä. Erityisen tärkeänä Kamali piti maahanmuuttajanuorten integroimista täysimääräisesti koulutukseen.

Maahanmuuttajien on Iranista lähtöisin olevan professorin mukaan tärkeää löytää ryhmiä, joissa he voivat olla yhdenvertaisina kantaväestön kanssa. Ruotsissa kantaväestöön kuuluvien nuorten ja siirtolaisnuorten välillä lisääntyneiden väkivaltaisuuksien Kamali sanoo johtuvan molempien nuorisoryhmien heitteille jätöstä.

- Tarpeeksi hyvät aikuissuhteet ja positiivinen ympäristö puuttuvat molempiin ryhmiin kuuluvilta, Kamali sanoo.

Heikki Waris-instituutin järjestämässä seminaarissa Helsingin, Espoon ja Vantaan maahanmuuttajatyöntekijöille puhunut Kamali kehotti kiinnittämään erityistä huomiota maahan saapumisen vaiheeseen.

- Tässä vaiheessa tulisi päästä tekemään yksityiskohtaisempia suunnitelmia maahanmuuttajille, jolloin muuttajien taustat ja motivaatio voidaan ottaa paremmin huomioon, hän sanoi.

Ruotsin hallituksen maahanmuuttoon liittyvää selvitysryhmää johtaneen Kamalin mielestä taustoista ja motivaatioista riippuen maahanmuuttajia voidaan sijoittaa esimerkiksi tehdaspaikkakunnille tai yliopistopaikkakunnille. Kielikoulutuksessa olisi otettava paremmin huomioon maahanmuuttajien työkokemukset ja omat suunnitelmat.

Siirtomaaisännän historia näkyy

Kamalin mukaan monien Euroopan maiden siirtomaaisännän historia näkyy edelleen ajattelussa, jossa maahanmuuttajia pidetään kantaväestöä huonompana ihmisryhmänä. Asennetta voidaan myös pönkittää erilaisilla tutkimuksilla. Tällaiseksi Kamali näki esimerkiksi selvitykset joissa ihmisiltä kysytään asioita tyyliin " tahdotko asua tummaihoisen naapurissa".

Masoud Kamali toivoi Euroopan unionin kehittävän aktiivista naapuruuspolitiikkaa muurien pystyttämisen sijasta. Hän muistutti, että monista maista, kuten Afganistanista tulevien pakolaisten määrän kasvu johtuu pitkälle viime vuosikymmenien ihmisarvoa väheksyneestä voimapolitiikasta.

Hän piti hyvin todennäköisenä, että ilman tuota jaksoa elintaso Afganistanissa olisi parempi ja huumeisiin sekä terrorismiin liittyvät ongelmat huomattavasti vähäisemmät. Kamalin mukaan olisi jo korkea aika oppia, ettei demokratiaa voi pommittaa yhteenkään maahan.

Hanasaaren kulttuurikeskuksen seminaarin järjestänyt Heikki Waris- instituutti on kehittänyt Espoon, Vantaan ja Helsingin maahanmuuttajatyötä yhdessä kaupunkien kanssa.

Yhteistyön tuloksena pakolaisten kotouttamistyö on pääkaupunkiseudulla tehty näkyväksi ja selkeämmäksi. Työntekijöiden rooli pakolaisperheiden yhdistämisessä on vahvistunut ja esimerkiksi vähän koulutettujen naisten ja äitien kielikoulutusta on kehitetty.

Myös maahanmuuttajien tarpeisiin vastaavaa moniammatillista yhteistyötä on kaikissa kolmessa kaupungissa lisätty. Myös monikulttuuriseen varhaiskasvatukseen on kehitetty uusia toimintamalleja.

Viimeksi päivitetty 13.09.2009


2009-09-12 Suomi voi välttää Ruotsin virheet maahanmuutossa

« Vastaus #1 : 12.09.2009, 09:12:04 »

Jos Suomi kerran voi välttää Ruotsin tekemät virheet maahanmuutossa, miksi se ei sitten tee sitä, vaan toistaa orjallisesti kaikki Ruotsin virheet? Maahanmuutto tulisi lakkauttaa kokonaan siksi, kunnes Suomessa on tajuttu, mitä Ruotsin virheet ovat ja miten ne voidaan välttää.

On syytä epäillä, että Ruotsi on tehnyt neljä virhettä:

1- Maahanmuuttajien määrä on ollut noin 100 kertaa liian suuri.

2- Maahan on päästetty muslimeja.

3- Maahanmuuttajilta ei olla vaadittu sopeutumista tai työpanosta.

4- Laajamittaisiin karkotuksiin ei olla ryhdytty haitallisen aineksen osalta.

Jos Suomi omassa maahanmuuttopolitiikassaan noudattaa edellämainittuja periaatteita, voimme mahdollisesti välttää Ruotsin ja muun Euroopan ongelmat. Lievemmällä ohjelmalla taas pyydämme itsellemme ongelmia.