Suomen maahanmuuttopolitiikka on vaarallisten fanaatikkojen käsissä

Tällaiset ihmiset ovat olleet päättämässä Suomen nykyisestä ulkomaalaispolitiikasta:

Optimist nro 3: Risto Laakkonen: Asenneilmastonmuutos

Kanslianeuvos Risto Laakkonen on Suomen maahanmuuttopolitiikan voimallinen rakentaja. Alan konkarilla on näkemystä työvoimapulaa ja maahanmuuttajien kotoutumista helpottavista toimista. Se, että maahanmuuttaja pääsee jouhevasti mukaan työmarkkinoille, on paitsi maahanmuuttajan, myös Suomen etu.

»Jo maassa olevien uudelleenkoulutus ei yksin ehdi paikata työvoimapulaa. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia.»

Suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan merkittävästi vaikuttanut Risto Laakkonen tietää, mistä puhuu. Aikoinaan metallialalla pääluottamusmieheksi valittu mies on kulkenut mittavan tien SAK:n, Tukholman suurlähetystön, Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Työministeriön kautta nykyiseen asemaansa.

Eläkkeelle Laakkonen jäi Työministeriöstä vuonna 2004, mutta työ kouluttajana ja kysyttynä luennoitsijana jatkuu edelleen. Laakkonen edustaa Suomessa Wienin kansainvälisen siirtolaisuuspolitiikan kehittämiskeskusta. Vaikka edistystä ihmisoikeusasioissa ja työvoimapolitiikassa on näkyvissä, työsarka ei lopu.

Kun Laakkonen joitakin vuosia sitten ehdotti Norjassa menestyksellisesti jo onnistuneesti toimivan tutustumisviisumin lanseeraamista Suomeen, ehdotus tyrmättiin. »Sellainen merkillinen luulo on elänyt sitkeässä, että ihmiset tallovat toisiaan maailman lentokentillä päästäkseen Suomeen.»

Tosiasiassa Suomi on joistakin viimeaikaisista, terhakkaista aloitteista huolimatta kansainvälisesti katsoen myöhässä osaavasta työvoimasta käytävässä kilpailussa. Käytäntöjä on kehitettävä. Korkeasti koulutettujen ja kättentaitoja omaavien maahanmuuttajien työllistäminen on erityinen haaste. »Meidän tulisi myös huolehtia täällä jo olevista maahanmuuttajista ja välittää tätä kautta myönteistä kuvaa maailmalle. Puskaradio on todistetusti hyvin tehokas vaikutelmien välittäjä. Tyytyväisyys houkuttelee ystäviä ja sukulaisia.» Eikä pelkän infrastruktuurin hiominen riitä. Asenneilmastossa on tilaa monimuotoisuuden edut huomioiville muutoksille. »Asia koskee jokaista suomalaista.» Toimivat käytännöt tehdään arjessa.

Asenteet ja infrastruktuuri suurennuslasin alle

Ketkä sitten ovat avainasemassa, kun maahanmuuttopolitiikkaa ja asenneilmastoa kehitetään suotuisammaksi? »Opettajat, tiedotusvälineet, kodit ja virkamiehet ovat tärkeitä vaikuttajia. Niinikään ylimmällä johdolla ja henkilöstöpäälliköillä on keskeinen asema. Myötäelämisen kyky on sivistykseen kuuluva perustaito.»

Yhtä tärkeää kuin maahanmuuttajien kotouttaminen, on suomalaisten integroituminen entistä monimuotoisempaan Suomeen. »Todellisuuden pelkoa tulisi poistaa.»

Se, millä termeillä asioista puhutaan, kertoo paljon. »Vielä 1950-luvulla puhuttiin ’muukalaislainsäädännöstä’, sittemmin on käytetty termiä ’ulkomaalaislainsäädäntö’. »Ulkomaalaisvierastokin» muutti nimensä »Maahanmuuttovirastoksi» vuoden 2008 alusta.

Maahanmuuttajiin liittyvä pelkojen lietsonta on Laakkosen mukaan ollut Suomessa tavallista – myös hallinnon puolella. Herranpelko taas on ruokkinut virkamiesten toisinaan tarpeetontakin valtaa. »Englannissa hallintovirkamies on kuvaavasti civil servant, siis kirjaimellisesti kansalaisen palvelija.»

Laakkonen ei lämpene käsitteelle »työperäinen» maahanmuutto. »Emmehän puhu esimerkiksi ’pakolaisperäisestä’ maahanmuutosta.» Maahanmuuttaja on ihminen, jonka elämään kuuluu muitakin kuin työhön liittyviä tarpeita. Maahan tulevia ihmisiä ei ole syytä erotella eri perustein. Kansainvälisessä käytännössä työvoiman maahanmuutosta käytetään esimerkiksi englanniksi käsitettä labour migration ja ruotsiksi arbetskraftsinvandring.

Jotta maahanmuuttajan kotoutuminen sujuisi mahdollisimman hyvin, toimivuutta edellytetään elämän kaikilla alueilla – muuallakin kuin työelämässä. Kotouttamisen kokonaisuus liittyy Suomen etuun: saammeko uutta työvoimaa ja sitä kautta nostetta kansantaloudelle, jos asuntopolitiikkaa, luotottamista, koulutusmahdollisuuksia, tulkki- ja asiointipalveluita tai lasten päivähoitoa ei ole järjestetty maahanmuuttajien kannalta sellaisiksi, että tänne houkuttelisi jäädä ehkä pitemmäksikin aikaa?

Maahanmuuttajat kansallisten menestystarinoiden takana

Maahanmuuttajilla on tähänkin mennessä ollut osansa Suomen kehityksessä. Useat suomalaisiksi laskettavat menestystarinat ovat maahanmuuttajien käsialaa.

Fazer, Gutzeit, Paulig, Finlayson ja Hackman ovat kaikille tuttuja maahanmuuttajainnovaattoreita.

Skotlantilaisen Crichtonin teräsrunkoisia laivoja valmistavasta telakasta kehittyi edelleen Wärtsilä, tervan ja puun perässä Suomeen saapuneet hollantilaiset puolestaan käynnistivät Suomessa laivanrakennusta, englantilaiset insinöörit kehittivät Fiskarsista erään silloisen maailman moderneimpiin kuuluvista konepajoista – ja listaa voidaan jatkaa.

Kansoja koskevat yleistämiset ruokkivat harhakuvia ja pitävät yllä keinotekoista erillisyyttä. Laakkonen hymyilee muistellessaan tutkimusta, jonka mukaan useissa eurooppalaisissa maissa ollaan sitä mieltä, että juuri oma alkuperäiskansa on sisukkainta mitä löytyy. Edes sisu ei siis ole mikään suomalaisten erityisominaisuus.

»Tarkalleen ottaen mitään Suomen heimoa ei ole olemassakaan. Jo ensimmäinen Suomeen saapunut ihminen oli maahanmuuttaja.»

Maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistäminen on kaikkien etu

Järeän historiallisen näytön lisäksi myös viimeaikaiset tutkimukset puhuvat puolestaan. Maahanmuuttajat tuovat työyhteisöihin mm. arvokasta innovointi- ja ongelmanratkaisukykyä sekä uudenlaisia kieli- ja asiakaspalvelutaitoja.

Kotouttamista edistävät täydennyskoulutus ja kielenopetus maksavat, mutta vielä kalliimmaksi yhteiskunnalle tulee se, jos maahanmuuttajaa ei kotouteta. Jos maahanmuuton alkuvaiheen toimenpiteissä säästetään, myöhemmin eteen tulevien korjaavien toimenpiteiden ja syrjäytymisen kustannukset tulevat huomattavasti kalliimmiksi. Työpaikan saamisella on keskeinen rooli paitsi yksilön identiteetin rakennuspuuna, myös yhteiskunnan jäsenyyden kannalta.

»Työvoiman syrjinnästä seuraavien kustannusten pienentäminen on jo kansantaloudellisesti katsottuna kannattavaa.» Maahanmuuttajan tuoma nettovoitto kasvaa sitä suuremmaksi, mitä aikaisemmin hän pääsee kiinni työmarkkinoihin.

Monimuotoisuutta arvostavan tajun kehittäminen ei myöskään vaadi niin runsasta taloudellista panostusta kuin usein annetaan ymmärtää. »Sitä jaksetaan hokea, kuinka toimet maksavat, mutta asenteiden muuttaminen on täysin ilmaista», Laakkonen huomauttaa. Tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden ja empatian lisääntymiseen työyhteisöissä voi vaikuttaa jokainen.

Oikeuksien ja velvollisuuksien tiedostaminen on luonnollisesti kaksisuuntainen katu. Monimuotoisuuden tuomia etuja kasvattaa se, että maahanmuuttajalla itselläänkin on aitoa halua integroitua yhteiskuntaan.

Tulisiko maahanmuuttajien sitten osata suomea? Kielitaitokysymys on tärkeä – ja se on ratkaistavissa monilla tavoin. Laakkonen kertoo Ruotsissa toimivista puolalaisista hammaslääkäreistä. »Epäilin itsekin heistä kuullessani, mutta käytäntö toimii niin, että puolalaisten työpareina työskentelevät hammashoitajat ovat ruotsalaisia. Viestintä sujuu hyvin kaikkien kannalta.»

Perusteluja, perehdytystä – ja ne afroamerikkalaiset spirituaalit

Yhdenvertaisuuslaki on keskeinen väline syrjinnän ehkäisyssä. Laakkosen mukaan vuonna 2004 asetetun lain sisältö tunnetaan kuitenkin yllättävän huonosti. »Lain oletetaan usein koskevan vain Suomen kansalaisia, kun itse asiassa lain tarkoituksena on taata yhtäläiset oikeudet esimerkiksi kaikille työnhaussa ja työpaikoilla oleville.»

Kun rekrytointiprosessiin liittyvät olennaiset seikat ja vaiheet perustellaan ja dokumentoidaan asianmukaisesti, vältetään valintojen värittyminen. Työhakemuksen eteneminen saattaa pysähtyä jo hakijan nimeen.

»On romaneja, jotka ovat saaneet töitä vasta vaihdettuaan sukunimensä. Norjassa ja Hollannissa työnhaun tasapuolisuutta on valtio- ja kuntatasolla lisätty kokeilemalla mm. työnhakulomakkeiden jättämistä nimettöminä, jolloin hakijan koulutus, taidot ja kokemukset huomioidaan tasapuolisesti, eivätkä vastaanottavan työnantajan edustajan mahdolliset ennakkoluulot vaikuta siihen, ketkä kutsutaan työhönottohaastatteluun.»

»Perehdytys on tärkeä vaihe, sillä se auttaa maahanmuuttajaa perehtymään paitsi itse työhön, myös suomalaiseen työkulttuuriin. Myös henkilökunnan informoiminen nopeuttaa edistyksellisen vuorovaikutuksen syntymistä.» Niinikään tutor-toiminta, kulttuuritulkkien hyödyntäminen ja työpaikkakummit auttavat kehittämään toimivaa viestintää.

Koko persoonansa peliin laittavalla Laakkosella on selvästi missio. Mistä hän saa virtaa kaikkeen tekemiseensä? »Musiikista, sen kuuntelemisesta ja soittamisesta.»

Musiikista löytyy myös yhteys kanslianeuvoksen kokonaisuuksia linkittävään viisauteen. »Pidin negrospirituaaleista jo 11-vuotiaana. Kun kuulin, mitä ihastuttavan musiikin taustalla on, päätin että jos se on mitenkään mahdollista, haluan tehdä jotakin eriarvoisuuden poistamiseksi.»

Teksti Minna Takkunen

Johtavien maahanmuuttoviranomaistahojen mielestä siis suomalaisten pitäisi sopeutua Suomessa asuvien ulkomaalaisten käytökseen. Ulkomaalaisten itsensä ei tarvitse maahanmuuttobyrokraattien mielestä elää maassa maan tavalla eli sopeutua suomalaiseen kulttuuriin.

Suomalaisten pitää byrokraattien mielestä nöyristellä ulkomaalaisia ja sopeutua heidän käytökseensä eli sietää afrikkalaisia, lähi-itämaalaisia tms. kehitysmaalaisia tapoja. Tällaisia maanpettureita on Suomessa johtavina virkamiehinä ja poliitikkoina.