« : 08.12.2008, 20:01:38 »
- Kuinka tärkeää maahanmuutto on Suomelle?
- Haluammeko Suomeen lisää muslimeja?
- Pitääkö Suomessa sallia uskontojen pyhiä kirjoja, jotka kiihottavat väkivaltaan "vääräuskoisia" kansanryhmiä vastaan (ja siten yllyttävät rikoksiin)?
- Mitä me haluamme maahanmuuton kriteereiksi?
Tuo vuodatus on olennainen siksi, että se kaiketi tekee suhteellisen selväksi miksi islam huolestuttaa minua enemmän kuin kristinusko. Missään tapauksessa en halua enkä hyväksy islamilaista Suomea. Suomen islamisoituminen tuhoaisi suomalaisen kulttuurin ja koko Suomen valtion ja kansan. Sellaista uhkaa vastaan voi suhtautua vain äärimmäisen vakavasti. Tarvittaessa olen valmis taistelemaan aseellisesti islamisoitumiseen johtavaa kehitystä vastaan. Suomessakin on ihmisiä erilaisissa yhteiskunnallisissa asemissa, joilla ei ole mitään havaintoa siitä mitä islam oikeasti on, ja minkälainen on islamin hallitsema yhteiskunta. Suosittelisin näille ihmisille matkailua muutenkin kuin ministeriseurassa ja panssarimersuissa. Nämä ihmiset kuvittelevat, että muslimien maahanmuutto johtaa vain siihen, että Helsingin kaduilla näkyy hieman erinäköisiä ihmisiä hieman erilaisissa vaatteissa, harjoittamassa eksoottisia mutta pieniä ja harmittomia toimituksia kuten kumartelua johonkin ilmansuuntaan ja tiettyjen ruokien välttämistä. Oikeasti laajamittainen muslimien maahanmuutto johtaa aivan muihin asioihin. Ennen kaikkea yleiseen ihmisoikeuksien kriisiin, varsinkin naisten osalta. Kaikkien niiden vapauksien ja oikeuksien menettämiseen, joiden vuoksi lukemattomat ihmiset ovat kuolleet.
Rajusti sanottu? Kyllä. Olenko sanojeni takana? Kyllä. Jos joku haluaa harjoittaa islamia, tehköön sen aivan vapaasti minun puolestani. Mutta siinä vaiheessa kun kyseinen islamin harjoittaminen alkaa vaikuttaa muiden oikeuksiin ja vapauteen, se muuttuu mahdottomaksi hyväksyä.
Muslimien maahanmuuttoa pitää rajoittaa hyvin voimakkaasti. On käytettävä kaikki mahdolliset keinot sen varmistamiseksi, että muslimit pysyvät hyvin pienenä vähemmistönä Suomessa, ja nimenomaan maallistuneena vähemmistönä. Sananvapauden kannattajana minun on pakko kannattaa myös sitä, että väkivaltaa saarnaavat “pyhät” kirjat ovat laillisia. Mutta ei minun niistä tarvitse pitää. Maahanmuuton tärkein yksittäinen kriteeri pitäisi olla maahanmuuttajan soveltuvuus suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos maahanmuuttajan arvomaailma poikkeaa huomattavasti suomalaisesta, esimerkiksi suhteessa yleisiin ihmisoikeuksiin sekä naisten, eriuskoisten, lasten ja seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksiin ja asemaan, häntä ei pidä päästää maahan. Tämän varmistamiseen voitaisiin käyttää demografisten tilastojen lisäksi erilaisia kokeita - jotta esimerkiksi nähdään miten yksilö reagoi kevyesti pukeutuviin naisiin tai toisiaan suuteleviin homomiehiin. Tänne ei pidä päästää yhtäkään juutalaisvihaa ja naisvihaa saarnaavaa imaamia, eikä vääräuskoisten kurkuttamista karjuvaa laumaa “nuoria” muslimeja. Ei, vaikka heillä olisi kuinka suuri “inhimillinen hätä” tahansa. Ei missään tapauksessa. Koskaan. Maahanmuuttajia, jos heitä ylipäätään on otettava, pitää ottaa maista joissa ei harjoiteta mitään historiallisesti ja tällä hetkellä väkivaltaista ja fanaattista uskontoa joka on myös poliittinen liike, kuten islam ja islamismi on. Väkivaltauskontojen hallitsemista maista voi sallia maahan vain ja ainoastaan pieniä ihmismääriä ja vain niitä, jotka pakenevat noista maista päästäkseen sellaiseen yhteiskuntaan, jossa ihmisoikeudet merkitsevät jotakin eikä jokin kuvitteellinen jumala partasuuprofeettoineen päätä tuhat vuotta vanhoissa kirjoituksissa miten ihminen saa elää.
Ymmärtääkseni rajojen kiristäminen riittäisi. Tällä hetkellä Suomessa ei luulisi olevan niin paljon muslimeja, että he pystyvät pelkällä lisääntymisellä nousemaan enemmistöksi ja islamisoimaan maan, elleivät kantasuomalaiset kokonaan lopeta lisääntymistä.
Haluammeko islamilaisen Suomen?
« Vastaus #8 : 14.12.2008, 17:06:05 »
Oleellisin epäkohta Eurooppaan ja Suomeen suuntautuneessa muuttoliikkeessä on määrä. Yksi keskeinen osa ihmisluonnon todellisuuden kirjoittamattomia sääntöjä on se, että ihminen määrittelee itsensä ja toteuttaa itseään pääosin sen viiteryhmän kautta, johon kokee kuuluvansa. Täten pyrkiessään edistämään henkilökohtaisia intressejään, hän pyrkii edistämään oman viiteryhmäsnä intressejä. Muuttoliike kolmansista maista luo tilanteen, jossa yhteensopimattomien kulttuuristen ja etnisten ryhmien välille kasaantuu jännitteitä.
Pienenkin vieraan, yhteensopimattoman ja agressiivisen ryhmän olemassaolon ylläpitämisen mielekkyyttä isäntämaan rajojen sisällä voi kyseenalaistaa. Vaarana nykyisen kaltaisessa väestöllisessä muutoksessa on eurooppalaisen isäntämaan yhteiskunnallisen järjestyksen, elintason ja identiteetin romahdus. Tästä kielii tulokasryhmien huono yleinen sopeutuvuus, agressiot isäntämaata ja sen asukkaita kohtaan, huono koulu- ja työmenestys, sekä yliedustus rikostilastoissa. Pienessä ryhmässä on kontrollin etu.
Kuitenkin syntyvyys tulokkailla on huomattavasti korkeampi kuin alkuperäisillä asukkailla, mikä johtuu ensisijaisesti heihin iskostuneesta kulttuuristen tapojen perinteestä. Kehitys on verrattavissa molekyyliseen diffuusioon: kahden sekoitetun aineen väkevyyserot pyrkivät tasoittumaan ja liike tapahtuu luonnollisesti väkevämmästä laimeampaan.
Joten, vaikka muuttoliike pysähtyisi, ei yhteiskunnallinen tasapaino ole taattua. Jos katsotaan tärkeäksi suojella ja ylläpitää isäntämaan kulttuurisia intressejä (geneettiset nyt sivuuttaen), identiteettiä ja elintasoa, täytyisi saada tulokasryhmissä aikaan laaja kulttuurinen reformaatio. Tämä ei ole realistisesti saavutettavissa, jos tämänhetkiset vähemmistöryhmät ja heidän etniset oikkunsa koetaan koskemattomiksi.
Paras tapa toimia Suomen hyväksi tällä haaraa on pyrkiä estämään väestöllisen kehityksen kulkua muiden länsimaiden mallin mukaisesti. Britannia ja läntinen manner-Eurooppa on tilanteessa, johon en usko löytyvän rauhanomaista ratkaisua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti