Köysi kiristyy Astrid Thorsin kaulalla

Suomessa yritettiin Ruotsista adoptoitua vanhanaikaista. Suomi yritettiin sysätä itseään ruokkivan monikulttuurisuuden pyörteeseen turvapaikkapolitiikan äkillisellä löysentämisellä, eli maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (rkp) muotoilemalla uudella ulkomaalaislailla. Laki on yksiselitteisesti kelvoton. Se herättää epäilyksiä jo hallituksen sisälläkin. Keskustapuolueen eliitti empii yhä, mutta on väkisinkin heräämässä kentän paineeseen. Laiva on karilla ja Vanhasen luotsintaidot on nyt nähty. Keskustan ovi käy Thorsin lain vuoksi kiihtyvään tahtiin, ja suunta on perussuomalaisiin.

Suomen johtavat monikultturistit, kuten vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää, valtakunnansyyttäjä Mika Illman, oikeusministeri Tuija Brax, presidentti Tarja Halonen ja tämän mahtikäskyllä sisäministeriön kansliapäälliköksi juntattu Ritva Viljanen yrittivät kyllä parhaansa, mutta epäonnistuivat. Ei auttanut, vaikka he lobbasivat jo menestyksekkäästi läpi julkisella sektorilla ja mediassa orwell-tyyppiseen "ilmianna toisinajattelija rasisti" – järjestelmän. Se toimi aikansa loistavasti.

Maalaisjärjellä varustettu enemmistö kokoomuslaisista ja keskustalaisista tyytyi nurisemaan kotisohvillaan, kun heidän korruptoituneet puoluejohtajansa vakuuttelivat, että Suomi tarvitsee monikulttuurisuutta kuin kala vettä, ja että tarvitaan myös vähintäänkin kymmeniätuhansia islamilaisia turvapaikanhakijoita maahanmuuttajia, jotta tulisimme aidosti kilpailukykyisiksi ja kansainvälisiksi. Perusteluksi pötypuheille saattoi riittää vaikkapa ex-meppi Pia-Noora Kaupin (kok) julkinen valittelu siitä, että Helsingissä saattaa yhä paikoitellen voida kulkea ihan korttelitolkulla näkemättä ainuttakaan tummaihoista ihmistä.

Mutta ne ajat ovat nyt menneet. Nyt Pihtiputaan mummokin tajuaa, ettei suurin osa turvapaikanhakijoista ole Suomessa sodan tai hädän takia, vaan onkimassa onnea suoraan suomalaisen veronmaksajan kukkarosta. Jos Irakissa, Somaliassa ja Afganistanissa olisi oikeasti niin vaikeaa kuin turvapaikanhakijat ja monikultturistit puheissaan runoilevat, ei Suomesta turvapaikan saanut ensimmäisenä tekonaan matkustaisi lomalle noihin "vaarallisiin" maihin.

Oikean sodan ja hädän kokeneena Pihtiputaan mummo on nähnyt monikultturistien propagandan läpi koko ajan, mutta nyt hän uskaltaa sanoa sen myös ääneen - ja mikä parasta: nyt on vaihtoehto ketä äänestää. Kaikkialla Suomessa.

Helsingin valtuustoon 3000 äänen voimin valittu Jussi Halla-aho (sit./ps) on ollut avainasemassa keskustelun herättäjänä. Ilman häntä ja hänen Scripta-blogiaan Suomessa olisi herätty keskusteluun ehkä liian myöhään. Heräämisestä lankeaa suurkiitos myös Suomen Sisulle ja eduskuntapuolueista perussuomalaisille, jotka yksin ja yhdessä paljastivat verkkosivuillaan mistä monikultturismissa oikeasti on kyse. Kansa kiittää nyt näitä tahoja äänestämällä kiihtyvää tahtia perussuomalaisia - gallupeissa puolueen kannatus nousee vähintäänkin yhdellä prosenttiyksiköllä joka kuukausi. Perussuomalaisten menestyksen takana on pitkälle maahanmuuttokriittisyys, eikä siinä ole mitään häpeämistä. Päinvastoin.

Suomesta oltiin tekemässä sammutetuin lyhdyin Ruotsin kaltaista ”onnelaa”, jossa jo kuluvan vuosisadan puoliväliin mennessä maahanmuuttajataustaisia on enemmän kuin ruotsalaistaustaisia.

Jokainen Ruotsia tunteva tietää, ettei ruotsalainen monikulttuurisuus ole virallisesta liturgiasta huolimatta menestystarina kenellekään muille kuin onnenonkijoille. Jokainen ruotsalaisissa siirtolaisslummeissa vieraillut tietää mistä on kyse: Ruotsi on uppoava laiva ja hiipuva yhteiskunta. Ja Suomesta katsottuna valitettavan matalan rajan takana. Nyt Ruotsi haluaa kipata ei-toivotun siirtolaisaineksen Suomeen.

Kun Astrid Thors tuo näinä päivinä ehdotuksensa uudeksi ulkomaalaislaiksi käsittelyyn, kannattaa kaikkien Suomen etua ajavien puolueiden hylätä laki yksiselitteisesti. Kaikki hallituksessa tietävät Thorsin lain lukuisat porsaanreiät ankkurilapsineen ja perheenyhdistämisineen, joten kukaan ei voi vedota tiedon puutteeseen. Nyt on aika sanoa ei kiitos - nej tack.

Tulevat sukupolvet eivät tule antamaan anteeksi nyt tehtyjä virheitä. Tämä kannattaa muistaa, ja kertoa myös suoraan omalle kansanedustajalle. Nyt on aika toimia. Nyt on se yhdestoista hetki.

Me käymme taisteloon puolesta ihmisoikeuden

Onko mikään niin tärkeää oikeusvaltiolle kuin puolustaa kansalaistensa ihmisoikeuksia? Onko mikään muu yhteiskunnassamme niin pyhää ja loukkaamatonta kuin mielipiteen- ja sananvapaus?

Nyt nämä perusoikeutemme ovat uhattuina. Vallanpitäjien suosiman ulkomaalaispolitiikan kannattajat ovat käyneet raivoisaan hyökkäykseen länsimaista yhteiskuntaa, lakia ja demokratiaa vastaan. He ovat alkaneet vainota toisinajattelijoita estääkseen politiikkansa arvostelun.

Vallanpitäjät tukijoineen pyrkivät estämään vapaan ja avoimen kansalaiskeskustelun ulkomaalaispolitiikasta keinolla millä hyvänsä. Ihmisten ei enää sallita sanoa vapaasti mielipidettään. Jos mielipide on ristiriidassa valtapolitiikan kanssa, sen ilmaisusta voi joutua monin tavoin vaikeuksiin. Mielipide voidaan sensuroida tai sen ilmaisu kieltää, ja sen esittäjää vastaan voidaan hyökätä herjoin, uhkauksin tai tekaistuin syyttein. Ehkä edessä on vielä näytösoikeudenkäyntien sarja.

Vaikka olen vihervasemmistolainen humanisti, tuen täysin Jussi Halla-ahoa ja muita mielipiteensä vuoksi vainottuja toisinajattelijoita. He edustavat monissa asiossa erilaista linjausta kuin minä, mutta heidän ihmisoikeutensa ovat minulle yhtä tärkeät kuin omani. Jokaisen sananvapaus on loukkaamaton, ja hyökkäys yhtäkin toisinajattelijaa vastaan on hyökkäys kaikkia meitä, koko yhteiskuntaamme vastaan. Jos emme voi hyväksyä toisinajattelijan sananvapautta, emme ansaitse sitä itsekään. Jos emme hyväksy toisinajattelijan ihmisarvoa ja yhtäläisiä oikeuksia, ei meidänkään arvokkuutemme ole muuta kuin väkivallan ylläpitämä kulissi. Yhteiskuntamme oikeudenmukaisuus ja demokraattisuus mitataan viime kädessä sillä, miten hyvin se sietää valtapolitiikasta poikkeavia mielipiteitä ja avointa poliittista keskustelua myös vallanpitäjien harjoittaman politiikan epäkohdista. Tällä mittarilla yhteiskuntamme tilanne näyttää todella synkältä.

Halla-aho ei ole kiihottanut kansanryhmää vastaan, eikä sellaista edes oikeasti epäillä. Todellinen syy hänen vainoamiselleen on se, että hän on kertonut tosiasioita Islamista. Monikultturismiksi harhaanjohtavasti kutsutussa imperialistisessa, alkuperäiskansojen vastaisessa opissa Islam on nostettu jalustalle, kaiken arvostelun yläpuolelle. Islamia käsitellään täysin eri tavalla kuin joitakin muita maailmankatsomuksia, esimerkiksi kristinuskoa tai juutalaisuutta. Monikultturismi on perusteitaan myöten rasismin kyllästämää.

Islamin mukaan Jumalan viimeinen profeetta, täydellinen ihmisihanne Muhammad raiskasi alle 10-vuotiaan lapsen. Voi olla, ettei näin koskaan käynyt, ehkä Muhammadin elämänkerta on pitkälti pelkkä myytti, mutta joka tapauksessa Islam opettaa näin. Se että Muhammad raiskasi alle 10-vuotiaan on kirjaimellinen totuus Islamin piirissä. Halla-aho nosti tämän Islamiin kuuluvan opinkappaleen tarkoituksella esiin kokeillakseen, saako sen sanoa Suomessa, ja jos saa, niin kuka. Hän ei sanonut sitä mielipiteenään (hän ei elänyt Muhammadin aikana eikä tiettävästi ole tutkinut keskiajan historiaa), hän sanoi mitä Islam opettaa, mihin miljoonat muslimit uskovat. Halla-ahoa vihataan toki muutenkin, ja hänen teksteistään on jo pitemmän aikaa yritetty etsiä jotain syytteen pohjaksi. Nyt tämä yksityiskohta on vihdoin löydetty tekosyyksi, jonka varjolla häntä uhataan syytteellä "kiihotuksesta kansanryhmää vastaan".

Tavallaan toivon, että Halla-aho joutuisi käräjille. Mitä kävisikään, jos hän pääsisi päähenkilöksi demokratiaa ja sananvapautta vastaan suunnattuun laittomaan näytösoikeudenkäyntiin? Mitä kävisikään, jos oikeuslaitos valjastettaisiin poliittiseksi sätkynukeksi, siitä tehtäisiin pelkkä valtapolitiikan työkalu? Millaisena päivä nousisi sen jälkeen Helsingissä, Kuopiossa ja Rovaniemellä, jotka kuuluisivat totalitaristiseen diktatuuriin? Miltä näyttäisi Suomen omakuva, kun kaikki tietäisivät, että demokratia on rikottu, ihmisoikeuksista tehty vain mustetta paperilla? Nousisiko päivä enää lainkaan? Monet ehkä näkisivät tilanteen hyvin synkkänä.

Minä näen kuitenkin toisin. Humanistina uskon ihmisyyteen, hyvyyteen ja siihen, että oikeus lopulta voittaa. Päivä nousisi entistä kirkkaampana, maa kylpisi valossa, lopultakin tokkurainen kansa heräisi siihen, avaisi silmänsä ja nousisi ylös. Näytösoikeudenkäynti kääntyisi voimakkaasti valtapolitiikkaa vastaan, Halla-aho päätyisi ihmisoikeustaistelijoiden ja alkuperäiskansan puolustajien ikoniksi Mahatma Gandhin ja Nelson Mandelan seuraksi. Henkilönpalvontaan ei tule ryhtyä, mutta lukemattomat vapaustaistelijat ja ihmisoikeusaktivistit tulevat saamaan Halla-ahosta hienon esikuvan tulevien vuosien aikana, mikäli ajojahti viedään oikeussaliin asti.

Sortajilla ei ole mitään mahdollisuutta pitkällä tähtäimellä, ei mitään mahdollisuutta voittaa tai edes säilyttää kasvojaan. He voivat vainota mielipiteiden esittäjiä, mutta mielipiteitä he eivät voi tuhota. Mitkään kiellot eivät voi estää ihmisiä ajattelemasta. Vaikka he saisivat jonkun hiljaiseksi, nousee tilalle monia muita. Jokainen hyökkäys ihmisoikeuksia vastaan on jo kääntynyt itseään vastaan, herättänyt lisää ihmisiä havaitsemaan demokratiamme järkyttävän tilan. On tuhansittain ihmisiä, jotka eivät koskaan tule taipumaan sorron ikeeseen, jotka tulevat puolustamaan vapaata yhteiskuntaa ja laillisuutta viimeiseen asti. Heidän määränsä kasvaa koko ajan.

Me käymme taisteloon puolesta ihmisoikeuden ja kansan kärsineen me viemme
onneen yhteiseen. Jo kuivuu kyyneleet, soi suuret huomen sävelet, kun hetki lyö,
niin poistuu yö ja kunniassa on kansa ja työ.
(Taistojen tiellä, K. Kangas)

Desantti

Maailman kirjat lienevät pahasti sekaisin, sillä piippalakkinen desantti on päässyt soluttautumaan Suomalian Sanomiin. Siis ihan aito sosialistinen ekohippi, ja tämä on hänen ensimmäinen viestinsä.

Mitä ihmettä teen liberalistien tms. seurassa? No minäpä selitän. Olen toki jyrkästi eri mieltä talouspolitiikasta esimerkiksi liberalistien kanssa, emmekä jaa juuri yhteistä arvopohjaakaan. Tästä huolimatta jaamme saman huolen. Minä haluan, että tulevaisuudessakin voitaisiin harjoittaa vasemmistolaista talouspolitiikkaa. Liberalisti taas haluaa jatkossakin harjoittaa oikeistolaista talouspolitiikkaa. Miten meillä voi olla yhteinen huoli?

Sekä oikeistolaisten että vasemmistolaisten mahdollisuus harjoittaa ja kehittää suosimaansa talouspolitiiikkaa on tulevaisuudessa uhattuna. Länsimaihin suuntautuvan kolonisaation ja massiivisten väestönsiirtojen vuoksi alkuperäiskansojen kulttuurit ja yhteiskuntajärjestelmät ovat vaarassa sulautua, syrjäytyä tai tulla korvatuiksi siirtolaisten kulttuureilla ja järjestelmillä. Niissä järjestelmissä, esimerkiksi islamistisissa totalitarismeissa, ei ole mahdollisuutta juuri mihinkään sellaiseen talouspoliittiseen malliin tai linjaukseen, joita eri puolueet ja poliittiset toimijat länsimaissa ovat viime vuosikymmenet ja vuosisadat tukeneet.

Laajamittainen kolonisaatio ja siitä seuraavat kulttuurien yhteentörmäykset uhkaavat myös aiheuttaa erittäin vakavia etnisiä levottomuuksia. Esimerkiksi filosofi Jukka Hankamäki uskoo, että Euroopalla on edessään heimosotien tai sisällissotien aika harjoitetun monikulttuurisuuspolitiikan vuoksi, ellei tätä kehitystä pian hillitä. Siinä tilanteessa yhteiskunnat voivat romahtaa tai joutua ennennäkemättömiin kriiseihin. Jos suosimasi talousmallin mahdollistava poliittinen järjestelmä on vaarassa romahtaa, on talousmallisi ajaminen yhtä turhaa, kuin olisi pian teurastettavien intiaanien tapella keskenään siitä, tulisiko jatkossa shamaanin vai heimonvanhinten myöntää lupa avioitumisiin. Jos intiaanit tapetaan sukupuuttoon tai he joutuvat alistumaan tulokkaiden järjestelmään, heillä ei enää ole mahdollisuutta edistää kannattamaansa linjausta. Heidän linjauksensa liittyvät tiettyyn heimoyhteiskuntaan, ja jos se katoaa, ei niitä voida soveltaa muihin yhteiskuntamalleihin. Eivätkä kalpeanaamat niitä varmasti kopioi. Sama koskee myös länsimaista sivilisaatiota ja sen mahdollistamia poliittisia linjauksia.

Jos Euroopan alkuperäiskansat sulautuvat, syrjäytyvät tai alistuvat, ei minkäänlainen talous- tai muukaan politiikka ole enää niille mahdollinen. Jos meidät syrjäytetään, eivät muut tule opettelemaan meidän politiikkaamme, vaan päin vastoin poliittisesta järjestelmästämme, kaikkine sen piirissä toimivine linjauksineen tulee varoittava esimerkki tuhoon johtaneesta tiestä.

Sellaisessa politiikassa, joka tuhoaa omat tulevaisuudennäkymänsä, ei ole mitään mieltä. Sellaisen politiikan harjoittaminen ei ole relevanttia. Minä haluan yksinkertaisesti harjoittaa relevanttia politiikkaa. Haluan turvata vihervasemmistolaisten näkemysteni kasvualustat; länsimaisen sivilisaation, arvomaailman ja kulttuurin. Nämä toimivat kasvualustana myös liberalismille, kristillisyydelle, ateismille, humanismille, feminismille ja monille muille aatteille, myös monikultturismille. Loogisesti ajatellen kaikkien aatteiden päämäärä olisi jatkaa olemassaoloaan ja kehittyä omilla linjoillaan. Kun tämä päämäärä on sisäistetty eri aatteiden piirissä, se yhdistää niitä nykyisessä tilanteessa, jossa niiden kaikkien kehitys uhataan lyödä poikki.

Talouspolitiikkaa ei tule jättää sivuun, mutta sitä ei myöskään tule ottaa kynnyskysymykseksi tai poliittiseksi vedenjakajaksi. Talouspolitiikasta ehditään kyllä kiistellä vaikka maailman tappiin, mutta vain siinä tapauksessa, että kiistelyn mahdollistava demokraattinen järjestelmä ja poliittinen kulttuuri säilyy. Talouspolitiikkaa paljon merkittävämpi poliittinen vedenjakaja on ero monikultturistien ja heidän tukijoidensa, sekä alkuperäisten kansojen ja yhteiskuntien puolustajien välillä. Tämä on se jakolinja, jonka välille tulevaisuuden poliittinen kaksinapaisuus kärjistyy. Sen jakolinjan ovat jo monikultturistit itse synnyttäneet, niputtaessaan kaikki heidän imperialistista politiikkaansa vastustavat ajatukset ja ihmiset yhteen, lyömällä kaikkien päälle yleistäviä leimatermejä kuten "rasisti" ja "natsi".

Feministi Aino Puputti on ansiokkaasti käsitellyt blogissaan monikultturismin silmitöntä leimaamisvimmaa. Monikultturismi, joka syntyi radikaalin vihervasemmiston sisäpiirin juttuna, on voitu runnoa valtavirran politiikkaan juuri siihen olennaisena osana kuuluvan toisinajattelijoiden leimaamisen ansiosta. Ilman tätä asetta niin järjenvastainen ja itsetuhoinen aate ei koskaan olisi päässyt valtapolitiikkaan. Toista mieltä olevat leimataan lähes automaattisesti "rasisteiksi", "natseiksi" tai muiksi hirviöiksi. Periaate leimaamisessa on, jälleen villin lännen ympäristöön verratakseni, "ammu ensin, katso sitten". Leima lyödään ensin, ja vasta sen jälkeen leimattua aletaan tarkemmin tutkia. Kuten tiedetään, natsikortti on erittäin voimakas poliittinen ase. "Rasistin" leiman saaneen kanssa ei tarvitse keskustella, hänen mielipiteensä voi sivuuttaa, hänen kysymykseensä ei tarvitse vastata, hänet voi vaientaa ja häntä voi herjata. Jopa laki ja poliisit voidaan usuttaa hänen kimppuunsa, tosin laittomasti.

Vihervasemmistolaisena humanistina minutkin on automaattisesti ja yleistävästi leimattu muun muassa "natsiksi", "rasistiksi" ja "äärioikeistolaiseksi" vain siksi, koska kannatan toisenlaista ulkomaalaispolitiikkaa kuin esimerkiksi Astrid Thors. Henkilööni ei vielä ole kohdistettu suoraa lokaamista, mutta edustan maahanmuuttokritiikkiä, ja sen ovat valtapolitiikan tukijat määritelleet "rasismiksi". Näin he ovat määritelleet "rasistiksi" minutkin, vaikka eivät ole minusta kuulleetkaan, eivätkä mielipiteistäni tiedä mitään.

Perusteeni maahanmuuttokritiikille ovat paitsi alkuperäiskansojen ja kulttuurien suojelu, myös kehitysmaiden auttaminen ja ympäristönäkökulmat. Katson, että länsimaiden nykyinen politiikka suhteessa köyhempiin maihin on äärimmäisen vastuutonta. Pakolaisuutta aiheuttavia kriisejä ei viitsitä ehkäistä läheskään samanlaisella tarmolla, jolla pakolaisia ollaan vastaanottamassa ja auttamassa lännessä. Länsimaat eivät nähtävästi halua puuttua ongelmien syihin, vain lievittää niiden oireita, vaikka tämä tulee paljon kalliimmaksi. Länsimaiden vastuuttomuus on inhimillisesti katastrofaalista. Paljon enemmän ihmisiä voitaisiin auttaa samalla rahalla, jos pakolaisten sijasta apu annettaisiin kehitysmaihin. Puputti on jo käsitellyt tätä seikkaperäisemmin, joten lainaan häntä:

"Samalla rahalla, mikä nyt käytetään tänne päässeiden "onnekkaiden" pakolaisten auttamiseksi, voitaisiin auttaa monta kertaa enemmän ihmisiä paikan päällä kehitysmaissa. Ehkäpä jokaista lännessä asuvaa pakolaista kohti voitaisiin pelastaa kymmenien tai satojen ihmisten henki ja terveys, tai taata kunnolliset edellytykset elämälle, esimerkiksi koulutus. Loppujen lopuksi länsimaille lankeava hintalappukin jäisi paljon pienemmäksi. Nykyinen tapa hoitaa kehityskysymykset on lyhytnäköinen ja moraaliton. Se palvelee länsimaiden monikultturismi-aatetta tuottamalla sen palvomaa toiseutta ihasteltavaksi, tai koska väestönsiirrot yksinkertaisesti kuuluvat monikultturismin ideologiaan, ihmisyyden jäädessä juhlapuheisiin."

Olen maahanmuuttokriittinen myös ympäristösyistä. Lännessä asuva ihminen kuluttaa yleensä luonnonvaroja paljon enemmän kuin kehitysmaissa asuva. Jonkinlainsena "vastapainona" kerskakulutukselleen länsimaalaiset lisääntyvät niin hitaasti, että heidän määränsä vähenee- tai vähenisi ilman väestönsiirtoja. Miljoonien siirryttyä kehitysmaista länteen on monien länsimaiden väkiluku kuitenkin kasvanut, ja luonnonvarojen kulutus siten kiihtynyt huomattavasti. Lisäksi maahanmuuttajat saavat yleensä lännessäkin enemmän lapsia kuin länsimaalaiset, joten liiallisen väestönkasvun ongelmat eivät ole poistuneet, ne ovat vain siirtyneet uusille alueille. Nopeaa väestönkasvua suosivien kulttuurien rantautuminen länsimaihin on lisännyt kerskakulutusta yhdistettynä nopeaan väestönkasvuun, joka on erittäin haitallista ympäristölle. Palaan näihin kysymyksiin tarkemmin seuraavissa kirjoituksissani.

Taipumus leimata kritiikki ja sen esittäjät natsi- tai rasistikortilla on mahdollistanut monikultturististen maahanmuuttolinjausten valta-aseman, mutta se on myös kääntymässä monikultturismia vastaan. Mitä raivokkaammin ja ylimalkaisemmin leimoja lyödään, sitä useammat huomaavat joutuneensa niiden uhreiksi, ja hakeutuvat yhteistyöhön. Monikultturistit ovat tehneet mustavalkoisen jaon hyvään ja pahaan, ja rajanneet pahan puolelle lukemattoman monet ihmiset jo siksi, että nämä kehtaavat olla eri mieltä. Monikultturisteilla ei ole aavistustakaan siitä, kuinka montaa he ovat jo törkeästi leimanneet, ja kuinka monet he ovat herättäneet vastaansa esimerkiksi rinnastamalla kaiken maahanmuuttokritiikin rasismiin. Ylimielisessä sokeudessaan he leimaavat ihmisiä kaikista poliittisista suuntauksista, ja siten ovat alkaneet sulkea itseään muun poliittisen kentän ulkopuolelle.

Monikultturismi on uhka demokratialle paitsi epäsuorasti tukiessaan Euroopan islamistumista, myös suoranaisesti pyrkiessään tätä tehdessään rajoittamaan toisinajattelijoiden sananvapautta. Leimaaminen ei jää vain herjauksiin ja kunnianloukkauksiin, se on tarkoitettu aseeksi toisinajattelijoita vastaan. Suomessakin monikultturismin arvostelijoita vastaan käydään lokaamiskampanjoita, poliittisia ajojahteja ja näytösoikeudenkäyntejä. Monikultturismi on jo kaikkialla lännessä kaventanut demokratiaa ja riistänut ihmisiltä heidän perustavanlaatuisia oikeuksiaan. On vain ajan kysymys, milloin ihmiset nousevat puolustamaan oikeuksiaan, milloin ihmisoikeusloukkauksiin ja perustavalla tavalla demokratiaa vahingoittavaan toimintaan syyllistyneet rikolliset päätyvät itse syytetyn penkille.

Kun ihmisiä niputetaan ylimalkaisen vihamielisesti, he voivat myös niputtua, mutta eivät ainakaan tässä tapauksessa niputtajien haluamalla tavalla. Toisinajattelijoista ei tule rasisteja kirveelläkään, eikä heistä tule yhtenäistä massaa, mutta vainojen kiihtyessä yhä useammat huomaavat olevansa samassa veneessä, puolustamassa yhteistä demokratiaa, vapautta sekä avoimen poliittisen keskustelun ilmapiiriä.

Pravdan mielestä murha ei ole sen vakavampi rikos kuin punaisia päin käveleminen

Pravda:

Ulkomaalaiset tehneet vain vähän rikoksia Suomessa

Ulkomaalaisten tekemiä rikoksia on tutkittu, mutta paljon on vielä tutkimattakin. Tuorein tilasto kertoo, että ulkomaalaiset syyllistyvät rikoksiin väestöosuuteensa nähden vuosittain 1,3–1,5 kertaa enemmän kuin suomalaiset.

Tämä perustuu siihen, että esimerkiksi punaisia liikennevaloja päin käveleminen on 1 rikos ja esimerkiksi murha niin ikään 1 rikos.

Tällä tavalla saadaan laskelma, että n. 95% kaikista rikoksista on suomalaisten tekemiä ja vain n. 5% ulkomaalaisten tekemiä.

Tämä on siis aivan pelkkää nollatutkimusta, koska tässä on jokainen punaisia päin käveleminen mukana samalla painoarvolla kuin murha. Tällä tilastolla ei ole siis yhtään mitään informaatioarvoa.

Rikostilastot ovat mielekkäitä vain silloin, kun ne on eritelty rikostyypeittäin. Ei ole mitään järkeä laskea murhia ja raiskauksia rikollisuuden kokonaistilastoihin samalla painoarvolla kuin punaisia päin kävelemiset. Tällaisella tilastolla ei ole kerta kaikkiaan mitään arvoa.

"Totta on, että poliisin tietoon tulleissa rikoksissa he syyllistyvät enemmän tai ovat epäiltyinä, mutta se on pintatietoa. Tietoja pitäisi verrata esimerkiksi alueittain, ryhmittäin ja rikostyypeittäin."

Aivan. Esimerkiksi raiskauksista ulkomaiden kansalaiset (n. 2% Suomen väestöstä) tekevät n. 20 % ja maahanmuuttajataustainen väestö kokonaisuutena (3-4% väestöstä) n. 40 %.

Lähde: oikeusministeriö.

Eräistä yleisimmistä rikoslajeista epäiltyjen ulkomaalaisten määrä ja osuus tästä rikoslajista epäillyistä vuosina 2006 ja 2007


Raiskaus

Osuus tästä rikoslajista epäillyistä:

22,0 % 2006

20,8 % 2007

Tämä tiedoksi Mika Illmanille, jolla on tapana syyttää tosiasioiden kertojia kiihotuksesta kansanryhmää vastaan:

Joulukuussa luimme lehdistä, että poliisi aloittaa blogiani koskevan rikostutkinnan. Epäilty rikosnimike oli "kiihottaminen kansanryhmää vastaan", ja tutkinnan oli tarkoitus käsittää koko tuotantoni.

Rikosylikonstaapeli Jouni Niskanen on kuulustellut minua tammikuun alkupuolella sähköpostitse. Tänään kävi kuitenkin ilmi, että poliisi on tähän mennessä tutkinut ainoastaan tekstikatkelmia, joita sille on toimittanut kansanedustaja Heli Järvinen ja Vihreät Naiset ry. Myös kuulustelu on koskenut sanottuja katkelmia. Niskanen kertoi tänään keskustelleensa valtionsyyttäjä Mika Illmanin kanssa ja saaneensa tältä ohjeet käydä koko sivustoni läpi. Operaatio on tarkoitus suorittaa viikon aikana.

Tieto siitä, että tekstejäni ei vielä olekaan kahlattu läpi, oli hieman yllättävä paitsi lehtitietojen myös sen valossa, että Sisäministeriön poliisiosaston koneilta on ollut sivuillani jatkuva virka-aikainen päivystys viimeisten viikkojen ajan.

Huomautettakoon (toistamiseen), että Heli Järvisen ja Vihreiden Naisten "rikokseen yllyttämistä" ja kirjoitustani "Monikulttuurisuus ja nainen" koskeva tutkintapyyntö meni saman tien ö-mappiin.

"Kiihottaminen kansanryhmää vastaan" on yleisen syytteen alainen rikos, eikä nyt käynnissä oleva tutkinta liity Järviseen muutoin kuin ilmiantojen osalta.

Julkaisen alla tähänastiset kuulustelut päivämäärillä 13.1. ja 14.1.2009. Että tiedätte, mitä kaikkea hyödyllistä valtion tuottavuusohjelman paineissa henkilöstöään supistava poliisitoimi rahoillanne tekee, courtesy of Heli Järvinen, Vihreät Naiset ja Mika Illman.

Kuulustelu 14.1.2009:

...

Oletko kirjoittanut blogissasi 20.12.2007 julkaistun kirjoituksen " Älä suvaitse suvaitsematonta" ?

Kyllä.

Edellä mainitussa kirjoituksessa on kirjoitettu mm. seuraavaa:

" Sen myönnän tietysti suureen ääneen, että tarkoitukseni on lietsoa maahanmuuttovastaisia asenteita. Tämä taas johtuu siitä, että maahanmuutto, nykyisessä muodossaan, on kohtalokasta niille asioille, joita minä pidän tärkeinä, että maahanmuutto, nykyisessä muodossaan, on kohtalokasta niille asioille, joita minä pidän tärkeinä, eikä maahanmuuttopolitiikassa tapahdu muutosta, elleivät ihmisten (=äänestäjien) asenteet muutu. En voi kritisoida maahanmuuttoa kritisoimatta myös maahanmuuttajien tekemisiä ja olemisia. Niiden kritisointi taas, sanomattakin selvää, on omiaan lisäämään negatiivisia tuntemuksia myös relevantteja maahanmuuttajaryhmiä kohtaan. "

" Maahanmuutto- ja maahanmuuttajavastaisuus kumpuavat siitä tosiasiasta, että tietyt maahanmuuttajaryhmät elävät kuin siat pellossa."

Kiihottaako tämä teksti mielestäsi ihmisiä maahanmuuttajia
vastaan?

Ei. Maahanmuuttopolitiikkaan kohdistuva kritiikkini perustuu maahanmuutton vaikutuksille. Koska maahanmuutto koostuu maahanmuuttajista, on selvää, että maahanmuuttokritiikissä puhutaan nimenomaan maahanmuuttajien tekemisistä. On täysin absurdi ajatus, että vapaata maahanmuuttoa saa kyllä vastustaa, mutta vastustusta ei saa perustella (koska se loukkaa maahanmuuttajia). Oleellisena on pidettävä sitä, perustuuko kritiikki tosiasioihin vai ei.

Lisäksi on huomattava, että "maahanmuuttajat" (joista kirjoituksessa puhutaan), eivät ole mikään etninen tai uskonnollinen ryhmä. Olen useissa kirjoituksissani tehnyt selväksi, etten vastusta maahanmuuttoa kokonaisuutena tai maahanmuuttajia yleensä, vaan ainoastaan sellaista maahanmuuttoa, joka on vastaanottavan yhteiskunnan kannalta vahingollista.

Valtionsyyttäjä Mika Illman tunnetusti on sitä mieltä, että tällaista maahanmuuttopolitiikan kritiikkiä ei saa lainkaan esittää:

Hallitusta ja sen harjoittamaa politiikkaa tulee voida arvostella voimakkaastikin ja ulkomaalaispolitiikka on yksi sen osa. Jos siihen sisältyy samalla ulkomaalaisten arvostelu, sekin on hyväksyttävä, jos sitä ei ääneen lausuta.

Samaa mieltä on tunnetusti hänen aatetoverinsa, apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen, joka toimi vähemmistövaltuutettuna kuuden vuoden ajan:

Tulisi puuttua niiden toimintaan, jotka pyrkivät julkisuuden avulla ylläpitämään maahanmuuttajavastaista asenneilmastoa. Muun muassa nettirasismiin tulisi puuttua kovalla kädellä.

Samaa mieltä on myös Johanna Suurpää, Puumalaisen seuraaja vähemmistövaltuutettuna:

Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää muistutti perjantaina puolueita eurooppalaisesta rasismin vastaisesta peruskirjasta, jonka mukaan puolueet sitoutuvat olemaan edistämättä ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä. Valtuutettu huomautti myös, että allekirjoittaneet puolueet ovat sitoutuneet varmistamaan, että kaikki puolueen piirissä toimivat tuntevat periaatteet.

"Sen sijaan yksittäistapauksissa ilmeni sekä yksipuolista että tosiasioita yleistävää ja vääristelevääkin ilmoittelua. Esimerkiksi yksittäisiä faktoja kuten rikostilastoja käytettiin leimaamaan koko väestöryhmää", Suurpää sanoo.

Suomessa toimii on viime vuosina toiminut Suurpään, Puumalaisen ja Illmanin inkvisitio, joka pyrkii estämään kaiken keskustelun maahanmuuttopolitiikasta.

Illman-Puumalainen-Suurpää-troikka yrittää leimata kaiken nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa koskevan kritiikin "nettirasismiksi" ja "ulkomaalaisvihamielisyydeksi" ja "kiihotukseksi kansanryhmää vastaan" ja yrittää tätä kautta saada rikosoikeudellisia rangaistuksia tosiasioiden kertojille, mm. rikostilastoja siteeraaville tai älykkyystutkimusten tuloksia esitteleville bloggaajille.

Turun kaupunki tuhlaa veronmaksajien rahaa multikultipropagandaan keskellä lamaa

Keskellä lamaa, kasvavaa työttömyyttä, räjähdysmäisesti paisuvia sosiaalimenoja, pitkiä julkisen terveydenhoidon jonoja ja koulujen vakavia ongelmia ylisuurten opetusryhmien ja mielenterveysongelmaisten lasten ja nuorten häiriökäyttäytymisen kanssa Turun kaupunki haaskaa veronmaksajien rahaa monikulttuurisuuspropagandaan:

Tiesitkö, että Turussa asuu tällä hetkellä 128 maan kansalaisia?

Tai että Turussa puhutaan 95 eri kieltä?

Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia turkulaisia on lähes 11 700.

Turun kaupunki palkitsee jälleen vuoden uusturkulaisen ja monikulttuurisuus- vaikuttajan.

Tunnustuksella halutaan kiinnittää kiinnittää positiivisesti huomiota kaupungin kansainvälisyyteen ja monikulttuuriseen arkipäivään.

Tunnustuksen saajat valitaan kaupunkilaisten tekemien ehdotusten perusteella. Ehdotuksia voi jättää internetin kautta sekä lomakkeella, joita on jaossa muun muassa Turun kirjastoissa, Turku-Pisteessä (Puolalankatu 5) ja Kansainvälisessä kohtauspaikassa (Vanha Suurtori 3).

Ehdotuksen voi tehdä joko molemmista palkittavista tai ainoastaan toisesta.

Ehdotuksia voi jättää 9.1.2009 asti. Nimeä oma ehdokkaasi.

Esityksen tekee kaupunginjohtaja Mikko Pukkisen koolle kutsuma raati, johon kuuluu maahanmuuttajien, Turku-seuran, kauppakamarin, työvoimatoimiston, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen, median ja kaupungin edustus.

Tunnustukset jaetaan nyt neljättä kertaa

Turkuun valitaan vuonna 2009 neljännen kerran vuoden uusturkulainen ja monikulttuurisuusvaikuttaja.

Aiemmin tunnustuksen ovat saaneet:

• vuonna 2006 artenomi Binh Le Xuan ja opettaja Tellervo Vaitinen
• vuonna 2007 opettaja Irina Ossipowski ja projektipäällikkö Sari Kanervo
• vuonna 2008 toiminnanohjaaja Selim Selimi ja erityissosiaalityöntekijä Päivi Talvinen.

Tunnustukset jaetaan Suomen kansalaisuuden saaneiden juhlassa Turun linnassa 28.2.2009.

Valintakriteerit

Vuoden uusturkulainen:

• on maahanmuuttajataustainen – Suomen kansalainen – asuu Turussa
• toimii laaja-alaisesti oman väestönosansa ja koko yhteiskunnan hyväksi
• edistää integroitumista – on aktiivinen järjestötoimija

Vuoden monikulttuurisuusvaikuttaja:

• kuuluu valtaväestöön – on Suomen kansalainen – asuu Turussa
• edistää esimerkillisesti ja konkreettisesti monikulttuurisuutta Turussa

Lisäksi ehdokkaat:

• lisäävät kontakteja ja keskinäistä ymmärrystä maahanmuuttajaväestön ja kantasuomalaisten kesken
• luovat omaperäisesti ja ennakkoluulottomasti uusia toimintamalleja suvaitsevaisuuden ja integroitumisen edistämiseksi
• toimivat monien etnisten ryhmien kanssa.

Ehdotuksia voi jättää 9.1.2009 asti.

Kaikesta muusta voidaan leikata, koulutuksesta voidaan leikata, terveydenhoidosta voidaan leikata, lasten päivähoidosta voidaan leikata, vanhainkodeista voidaan leikata, mutta monikulttuurisuuspropagandan tuottamisesta ei koskaan voida tinkiä vähääkään.

Tämä kertoo poliittisten vallanpitäjien prioriteeteista Turussa ja muuallakin Suomaliassa. Tätä maata hallitsevat poliitikot vihaavat suomalaisia. Poliittiset vallanpitäjät pyrkivät tuomaan Suomeen maksimaalisia määriä kehitysmaalaisia ja hyysäämään heitä kaikin keinoin. Samanaikaisesti poliitikot potkivat suomalaisia päähän monin tavoin.

Suomalaisten veroja korotetaan, suomalaisten koulutus-, terveydenhoito-, lastenhoito-, vanhustenhoito- ym. palveluita leikataan, suomalaisia pyritään aivopesemään monikulttuurisuuspropagandalla ja suomalaisia kielletään oikeudenkäynnin uhalla kritisoimasta tätä vallanpitäjien meininkiä. Samaan aikaan maahanmuuttajien palveluita kasvatetaan jatkuvasti, maahanmuuttajille annetaan tukiaisia ja verohelpotuksia ja kaiken kukkuraksi valitaan tällaisia "vuoden maahanmuuttajia" Turun linnassa pidettävässä juhlassa Suomen kansalaisuuden saaneille maahanmuuttajille.

Suomea hallitseva poliitikkojen ja byrokraattien valtaeliitti on sodassa Suomen kansaa vastaan.

Suomen Kuvalehden toimittaja Leena Sharma

Suomen Kuvalehden toimittaja Leena Sharma:

Jos Halla-aho näkee "afrikkalaisessa" kulttuurissa vain huonoja ominaisuuksia, hän ei pidä mielipiteitään "Afrikka"-vastaisina vaan totuutena. Vastausta vaille jää yhä kysymys siitä, miksi Halla-ahosta on kasvanut ihminen, joka hahmottaa toiset kulttuurit yksinomaan negaation kautta.

Pieni Sigmund Freud sisälläni kuiskii, että jotenkin tämä kaikki kiertyy seksin ympärille.

Halla-aho hekumoi hieman liikaa sillä, miten "tummaihoiset" miehet raiskaavat suomalaisnaisia öisin Kaisaniemen puistossa. Hänen mielestään islamin älyllinen fabriikki kietoutuu "pimpin" ja "pippelin" ympärille. Ihmiskaupasta väkättäminen on vain feministien salajuoni, jolla he haluavat torpedoida venäläisten ja aasialaisten prostituoitujen bisnekset, sillä:

"Heitä ärsyttää ajatus, että suomalainen mies voisi saada edes rahalla pimpsaa silloin, kun haluaa, koska feministin haavemaailmassa torttu on kiristyksen, nöyryytyksen ja kontrollin väline numero uuno."

Mikäköhän se on Halla-ahon haavemaailmassa?

Mielestäni on hyvin outoa, että suurilevikkisen ja vakavana esiintyvän suomalaisen uutisaikakauslehden toimittaja vakavissaan yrittää selittää Halla-ahon yhteiskunnallisia näkemyksiä jollain freudilaisilla sukupuolielinfiksaatiolla.

Mielestäni Halla-aho kirjoittaa yhteiskunnallisista asioista yleensä paljon asiallisemmin ja järkevämmin kuin esimerkiksi suomalaiset sanomalehtitoimittajat keskimäärin. Niinpä toimittajien väitteet Halla-ahon aggressiivisuudesta ja epäasiallisuudesta ovat omituisia, varsinkin tuollaista freudilaista läppää heittävien haistattelijoiden esittäminä.

Otetaan nyt esimerkiksi tällainen Halla-ahon suht. tuore kirjoitus maahanmuuttopolitiikasta:

Integraation epäonnistuminen merkitsee gettoja, etnisen alaluokan syntyä ja jatkuvaa konfliktia erilaisten kulttuurillisten ja uskonnollisten ryhmien välillä.

Syrjäytyneen etnopopulaation ylläpito ja jatkuva kriisinhallinta tulevat valtavan kalliiksi.

Tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta rapautuu, kun vähemmistöryhmille moniarvoisuuden nimissä sallitaan jäsentensä (kuten naisten) alistaminen, ja kun maahanmuuttajia "kotouttamisen" nimissä suositaan kunnallisissa asuntojonoissa ja julkisessa rekrytoinnissa.

Väkivaltarikollisuus lisääntyy ja saa uusia muotoja.

Varsinkin muslimit tuovat mukanaan uskonnollista fanatismia, jota syrjäytyminen ja etninen segregaatio entisestään ruokkii.

Terrorismin ja väkivallan pelko saa vastaanottavan yhteiskunnan rajoittamaan perusoikeuksia kuten sananvapautta.

Tuossa ei ole mitään sellaista, mikä ei olisi a) totta, b) tärkeää ja c) asiallista.

Tällaista vakavaa yhteiskunnallista keskustelua ei pidä vaientaa yrittämällä selittää kaikki nämä asiat jollain barbaarisilla freudilaisilla sukupuolielinteorioilla.

Joulunjatkoa

Katsoin aatonaattona kaksi Teema-kanavalta tullutta jouluaiheista ohjelmaa: Anna-Leena Härkösen 12-vuotiaana käsikirjoittaman kotivideon heidän perheensä joulunvietosta vuonna 1977 sekä Danny Kayen ja suomalaisten lasten joulukonsertin vuodelta 1971.

Molemmat tarjosivat mielenkiintoisen kontrastin 2000-luvun monikulttuurisuusideologiaan.

Anna-Leena Härkönen

Anna-Leena Härkösen lapsuudenperheessä vietettiin normaalia suomalaista joulua. Ainoa erikoisuus oli se, että jouluruokia kuvattiin hyvin vähän. Yleensähän suomalaiseen jouluun kuuluu perinteinen runsas ruokapöytä. Jouluruokiin kiinnitettyä poikkeuksellisen vähäistä huomiota lukuunottamatta joulunvietto oli Anna-Leenan perheessä samanlaista kuin kaikissa muissakin suomalaisissa perheissä. Tätä ohjelmaa pitäisi näyttää maahanmuuttajile opetusvideona, malliesimerkkinä suomalaisesta kulttuurista.

Erityisen hienoa oli, että nykyään vallitseva monikulttuurisuuspropaganda loisti poissaolollaan. Jos Yle tekisi ohjelman joulunvietosta jossain perheessä vuonna 2008 tai 2009, perhe olisi joko somaliperhe, mustalaisperhe, arabiperhe tai "monikulttuurinen" suomalaisesta naisesta, afrikkalaisesta miehestä ja mulattilapsista koostuva perhe.

Jouluruokana ei olisi kinkkua tai kalkkunaa, vaan halal-teurastetusta lampaasta tehtyä kebabia. Joululauluna ei laulettaisi "Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki" eikä "Jouluruokaa tarjoo kunnon väki, raoistansa sen jo tonttu näki" vaan "Allahu akbar" tai "Kumbaya" tai "Lenin-setä asuu Venäjällä".

Anna-Leena toivoi 12-vuotiaana itselleen joululahjaksi kasettinauhuria; hän uskoi olevansa Suomen ainoa tyttö, jolla ei sellaista ole. Hän oli pettynyt saadessaan lahjaksi nukenvaatteita ja nukkekodin huonekaluja, koska ei enää 12-vuotiaana leikkinyt nukeilla. Hän oli siis normaali, terve suomalainen lapsi, joka kertoi suoraan omista mielipiteistään. Monikulttuurisuuspropagandassa lasten omia mielipiteitä ei tietenkään tuotaisi esille, koska lasten autenttiset, spontaanit, terveet, normaalit mielipiteet eivät ole monikulttuurisuusideologian mukaisia.

Britney Spears

Jos monikulttuurisuususkontoon hurahtanut punavihreä suomalainen perheenäiti antaisi esim. 12-vuotiaalle tyttärelleen neekerilasta esittävän nuken, tytär sanoisi: "Mä haluun mieluummin Britney Spearsin uusimman levyn." Tätä ei tietenkään voitaisi kertoa multikultiohjelmassa, koska suomalaisen näköinen nuori nainen Britney Spears edustaa pahaa valkoista heteroseksuaalista kulttuuria ja kapitalismia.

Danny Kaye

1970-luvulla ei vielä ollut sellaista multikulti-ideologiaa, jonka mukaan normaali moderni länsimainen kulttuuri olisi jotenkin huonompi kuin afrikkalainen primitiivikulttuuri. 1970-luvulla kaikesta taistolaisuuspaskasta huolimatta suomalaiset lapset ja heidän vanhempansa suhtautuivat positiivisesti amerikkalaisen viihdetaiteilijan Danny Kayen joulushowhun.

Ohjelmassa esiintyi parikymmentä lasta, enimmäkseen suunnilleen 9-12-vuotiaita, jotka olivat jonkin koulun musiikkiluokan oppilaita ja englanninkielisen koulun oppilaita. Jopa englantia osaamattomat lapset ymmärsivät Danny Kayen laulutemppuja yllättävän hyvin. Englanninkielisen koulun oppilaat simultaanitulkkasivat suomeksi Danny Kayen esittämät kysymykset niille lapsille, jotka eivät ymmärtäneet englantia. Ohjelman kaksikielisyydestä huolimatta kyseessä ei ollut varsinainen monikulttuurisuus, koska ohjelmassa laulettiin mm. Jingle Bells osittain suomeksi ja osittain englanniksi; kyseessä oli siis sama kulttuuri kahdella kielellä, sama länsimainen viihdekulttuuri, sama valkoisten ihmisten joulunviettoperinne.

Suomalaisilla lapsilla oli silminnähden kivaa Danny Kayen kanssa. Tunnelma oli samanlainen kuin peruskoulun ala-asteen joulujuhlassa tai musiikkitunnilla. Kenenkään ei tarvinnut teeskennellä mitään, jokainen esiintyi ohjelmassa omana itsenään, jokainen lapsi puhui spontaanisti niitä näitä. Kukaan ei ollut opetellut ulkoa mitään repliikkejä etukäteen; vain lauluja oli harjoiteltu koulun musiikkitunnilla samalla tavalla kuin niitä olisi harjoiteltu koulun joulujuhlaa varten. Kyseessä oli nimenomaan aito, spontaani, normaali hauska joululaulujuhla.

Youssou N'Dour

Mitään monikulttuurisuuspropagandaa ei ohjelmassa ollut. Jos nykyään tehtäisiin vastaava ohjlma, lapsia laulattava ulkomaalainen julkkis olisi joku Youssou N'Dour tms. afrikkalainen bongorumpuartisti, ei suomalaisen näköinen Danny Kaye.

Ohjelmassa ei laulettaisi sellaisia valkoisten ihmisten joululauluja kuin Jingle Bells tai O Tannenbaum, vaan jotain neekerien molomolobongobongolauluja. Lapset olisivat ikävystyneitä ja itkun partaalla, kun joutuisivat opettajiensa pakottamina osallistumaan tällaiseen irvokkaaseen propagandanäytelmään.

Danny Kayen kanssa lauleskellessaan ja vitsaillessaan suomalaiset lapset olivat todella iloisia; he aidosti hymyilivät ja naureskelivat, koska heillä oli niin hauskaa!

Tällaista ei tapahtunut taistolaisten "Lenin-setä asuu Venäjällä"-propagandatilaisuuksissa eikä nykyajan monikulttuurisissa "Allahu akbar"-tilaisuuksissa.

Lasten tunteet ovat spontaaneja ja aitoja; lapset vaistoavat herkästi falskiuden ja vääryyden. Monikulttuurisuus on samanlainen perverssi, ihmisten luontaisten taipumuksien vastainen ideologia kuin kommunismi.

P.S.

Danny Kayen juontamassa joululauluohjelmassa mainostettiin Unicefin pyrkimyksiä auttaa kehitysmaiden lapsia. Vaikka en itse kannata YK:n toimintaa, Danny Kayen asenne oli terve: hän sanoi, että hänen tavoitteenaan on auttaa kehitysmaiden köyhiä ja kipeitä lapsia kasvamaan suomalaisten lasten kaltaisiksi terveiksi ja iloisiksi lapsiksi.

Sitä vastoin nykyajan monikulttuurisuuspropagandan mukaan länsimainen kulttuuri ei ole yhtään sen parempi kuin kehitysmaiden kulttuuri, joten suomalaiset lapset eivät voi olla mikään esikuva afrikkalaisille, intialaisille tai eteläamerikkalaisille lapsille.

Multikulti-ideologian mukaan länsimaiden pitäisi päin vastoin ottaa oppia kehitysmaista, koska kehitysmailla on niin iiiiiiiiiihana kulttuuri!

1970-luvulla sentään vielä myönnettiin, että kehitysmaat ovat köyhiä, primitiivisiä maita. Länsimaisen sivilisaation ylivertaisuutta pidettiin täysin itsestäänselvänä. Kehitysmaiden oletettiin haluavat pyrkiä länsimaiden kaltaisiksi hyvinvoiviksi yhteiskunniksi. Nykyään tämäkin asetelma on käännetty päälaelleen: kehitysmaiden väitetään edustavan jotain kulttuurillista "rikkautta", jota länsimaat muka tarvitsevat!

Keskiaikaista ajattelutapaa edustavia arabeja tai kivikautista ajattelutapaa edustavia neekereitä pitää tuoda Eurooppaan kymmeniä miljoonia, koska heidän edustamansa "monikulttuurisuus" on "rikkautta" verrattuna moderniin länsimaiseen kulttuuriin!

Monikulttuurisuus merkitsee länsimaisen yhteiskunnan itsemurhaa: modernin länsimaisen kulttuurin korvaamista keskiaikaisella islamilaisella kulttuurilla - tai kivikautisella lukutaidottomien afrikkalaisten vuohipaimenten bongobongokulttuurilla.

Astrid Thors haluaa Suomeen valtavasti lisää kehitysmaalaisia

Astrid Thors haluaa Suomeen valtavasti lisää kehitysmaalaisia ja esittää tästä syystä Suomen rajojen avaamista selkoselälleen ulkomaalaislain muutoksella.

Halla-aho:

Maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeri Astrid Thorsin ehdotus uudeksi ulkomaalaislaiksi on tulossa eduskunnan käsittelyyn mahdollisesti jo ennen joulua. Suurin osa suomalaisista ei ole edes kuullut asiasta, koska Aamulehteä lukuunottamatta yksikään tiedotusväline ei ole nähnyt hyväksi kertoa siitä.

Tämä on valtamedialle tyypillistä tahallista vaikenemista maahanmuuttopolitiikasta kansan tahdon vastaisten päätösten ajamiseksi läpi kenenkään huomaamatta. Tämä on tietysti demokratian vastaista. Nykyinen maahanmuuttopolitiikka ei perustu kansan tahtoon, koska mitään vapaata kansalaiskeskustelua ei käydä.

Sanoma- ja aikakauslehdet ja radio- ja tv-uutiset jättävät tahallaan kertomatta kansalle olennaisia asioita, joiden tietäminen olisi välttämätöntä mielipiteenmuodostuksen kannalta. Tämä johtuu siitä, että valtamedia on ideologisesti sitoutunut monikulttuurisuususkontoon. Tilanne on sama kuin 1970-luvulla, jolloin taistolaisfanaatikot dominoivat tiedotusvälineitä.

Toimittaja Aarno Laitinen:

Usein trendikkäiden aatteiden tukena on media, joka tukee näitä ääriliikkeitä. Yliopiston kuppilan ja valtalehdistön toimitusten välillä on aatteellinen yhteys.

Kun 1970-luvulla esimerkiksi Helsingin Sanomien toimituksessa oli dominoiva taistolaisvähemmistö, nyt lehdessä näkyy nuorten viherfeministien sananjulistus.

Hauskaa näissä poliittisissa trendeissä on se, että ne tarttuvat valtapuolueisiinkin. 1970-luvulla lähes kaikki puolueet omaksuivat taistolaisten rauhanpropagandaksi naamioitua neuvostoimperialismin sanahelinää.

Tässä voisi korvata ilmaisun "nuorten viherfeministien sananjulistus" sanalla monikulttuurisuuspropaganda. Samat Helsingin Sanomien toimittajat, jotka ovat näitä Laitisen mainitsemia nuoria vihreitä feministejä, levittävät myös monikulttuurisuuspropagandaa. Viherfeministibitchit ovat poikkeuksetta multikultifanaatikkoja. He lietsovat sairasta vihaa valkoisia heteromiehiä vastaan ja samaan aikaan ihailevat muslimeja ja afrikkalaisia.

Poliitikkojen enemmistö on täysin hiljaa monikulttuurisuudesta ja maahanmuutosta. Aktiivisesti multikulti-ideologiaa kannattavia fanaatikkoja on kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen keskuudessa pienehkö vähemmistö, mutta nämä fanaatikot saavat jatkuvasti taustatukea hengenheimolaisiltaan sanomalehdistössä, mm. Turun Sanomissa ja Helsingin Sanomissa. Kaikki eriävät mielipiteet pyritään tukahduttamaan leimaamalla ne rasismiksi tai vanhanaikaiseksi junttimaiseksi ennakkoluuloisuudeksi. Monikulttuurisuusideologia esitetään trendikkäänä, kaikkien sivistyneiden ja nykyaikaisten ihmisten kannattama itsestäänselvyytenä. Mitään kritiikkiä ei esitetä, vaan kaikki sanomalehdet ja tv:n ja radion uutis- ja ajankohtaisohjelmat toistavat multikultilitaniaa kuin jotain pyhää mantraa.

Arttu Ojanperä:

Tiivistyksenä voidaan todeta, että Thorsin ehdotus tekee maahanmuuttajan karkottamisen käytännössä mahdottomaksi. Jota kuinkin kaikille Suomen maaperälle ehtineille myönnettäisiin pysyvä oleskelulupa. Perheenyhdistämisestä tulisi melkeinpä automaatio. Ja tätä materiaalia kyllä riittää.

Thorsin lakiehdotus on röyhkeydessään hämmentävä. Ilmeisesti suomalaisen parlamentarismin tila on nykyään sellainen, että ministeri voi ehdottaa laiksi mitä roskaa tahansa, ja hallituspuolueet runnovat sen määräenemmistönsä turvin läpi, välittämättä pätkääkään kriittisistä arvioista, tulivat ne sitten oppositiopuolueilta tai asiantuntijoilta. Tämän varaan todellisuudesta vieraantunut Thorskin ilmeisesti pelaa. Hän ei välitä kansalaisista tippaakaan, eikä varsinkaan kansan mielipiteistä. Ne mielipiteet muuten käyvät harvinaisen selväksi lukiessa mitä tahansa tämän lakiehdotuksen kirvoittamaa keskustelua internetissä.

Laki ei kuitenkaan ole voimassa, ennen kuin eduskunta on siitä äänestänyt. Ja tämän lain kohdalla voin toiveikkaana todeta, että myös hallituspuolueiden konsensuksessa on havaittavissa huomattavia säröjä. Vielä löytyy niistäkin puolueista porukkaa, jotka ovat valmiit laittamaan oman asemansa peliin kritisoidakseen täysin päätöntä ehdotusta. Meidän kansalaisten on niin ollen toivottava hartaasti, että järki voittaa tässä tapauksessa.

Sen lisäksi voimme toki tehdä asialle myös jotain konkreettista. Yhteyden ottaminen oman alueen kansanedustajaan on aliarvostettu, mutta toisinaan tehokaskin keino vaikuttaa asioihin. Niitä, jotka uskovat adressien voimaan, suosittelen allekirjoittamaan tämän adressin.

Lisäksi on syytä tarkkailla oman edustajan äänestyskäyttäytymistä tulevassa äänestyksessä. Jokainen, joka äänestää lakimuutoksen puolesta tai tyhjää, äänestää Suomen muuttamisesta Euroopan viimeiseksi turvapaikkashoppailun reservaatiksi. On syytä muistaa nämä nimet, ja vaihtaa heidät viimeistään seuraavissa vaaleissa. Itse tiedän ainakin yhden puolueen, jonka yksikään edustaja ei tule äänestämään ministeri Thorsin kammottavan tekeleen puolesta.

Arttu Ojanperä on minulle uusi bloggaajatuttavuus, täytyypä vilkaista lähiaikoina uudestaan. Huomasin hänet juuri äsken Halla-ahon vieraskirjasta, jota ollaan korvaamassa keskustelufoorumilla.

Vieraskirjassa on viime aikoina ollut sellainen viestitulva, että keskustelun seuraaminen on käynyt mahdottomaksi. Keskustelufoorumi on todella tarpeen, jotta viestiketjut erottuvat toisistaan. Keskustelufoorumilla voi myös välttää ajan haaskaamisen turhien paskaviestien lukemiseen yksinkertaisesti laittamalla idiootit ja trollit killfailiin toisin kuin vieraskirjassa, jossa on hankala muistaa kunkin nimimerkin kirjoitustyyliä ja -tasoa.

Nikopol, uusi monikulttuurisuuskriittinen bloggaaja

Jussi Halla-ahon vieraskirjassa pitkään kirjoitellut nimimerkki Nikopol, jota siteerasin juuri edellisessä postauksessani, on vihdoin itsekin ruvennut bloggaamaan.

Nikopolin jutut ovat niin hyviä, että niiden hukkuminen Halla-ahon vieraskirjan paskatulvan sekaan on sääli. Tästä syystä on erittäin hyvä, että hän nyt kirjoittaa omaan blogiinsa. Tämä menee ilman muuta linkkilistalle.

Nikopol mm. kritisoi Helsingin Sanomien journalistista tasoa ja analysoi kansanedustaja Päivi Lipposen monikulttuurisuuspropagandaa:

Päivi Lipposen ja Mirja Talibin Vieraskynä-kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla 21.11.2008. Aion käsitellä tekstiä pienemmissä osissa, mutta lukijan on hyvä tutustua ensin kokonaisuuteen. Teksti on kaikessa edustavuudessaan lukemisen arvoinen.

Kirjoittajat ovat tohtoreita, toinen koulutukseltaan historianopettaja ja toinen monikulttuurisen koulun tutkija. He kirjoittavat omasta tutkimusalueestaan. Tämä antaa kirjoitukselle tieteellistä painoarvoa. Lukijan on kohtuullista odottaa että teksti on tieteen kriteerit täyttävää, punnittua ja perusteltua, todennettua ja kriittisen tarkastelun kestävää. Moni lienee valmis ottamaan näin oppineiden naisten kirjoituksen kiistämättömänä totena – en varmaan liioittele jos sanon ettei keskiverto median kuluttaja pysty perstuntumalta kiistämään itselleen vieraan tieteenalan asiantuntijoiden lausuntoja, eikä ole siihen halukas ryhtymäänkään. Tämä siitä huolimatta että koulutuksesta ja maahanmuuttajista luulisi jokaisella olevan
ainakin jonkinlainen oma, kokemukseen perustuva näkemys.

Kirjoitus on julkaistu pohjoismaiden suurimman päivälehden paraatipaikalla, pääkirjoitussivulla. Vieraskynä-otsakkeen alla on totuttu näkemään eri alojen asiantuntijoiden analyysejä ajankohtaisista ja vaikeistakin aiheista.

Kirjoittajien meriitit (joihin en nyt laske Lipposen medianäkyvyyttä ulkotieteellisissä yhteyksissä) ja kirjoituksen julkaisupaikka antavat tekstille hyvin suuren painoarvon ja näkyvyyden. Samoin lukijoiden odotukset ja arviot kirjoituksen luotettavuudesta
ovat ihan toista kuin kolumnin tai mielipidekirjoituksen suhteen. Lisäksi aihepiiri on hyvin ajankohtainen. Maahanmuuttajat ja koulu puhuttavat ja kiinnostavat.

Julkaisun tason voi karkeasti arvioida sen pääkirjoitusten laadun perusteella. Niistä muodostuu se kuva jonka lehti haluaa itsestään antaa. Talibin ja Lipposen kirjoituksen perusteella Helsingin Sanomien tilanne on huono. Lehden journalistinen luotettavuus ja asema objektiivisena tiedonvälittäjänä on hyvin kyseenalainen. Tieteellisen tutkimuksen lipun alla lukijoille tarjotaan mielipidekirjoitus, oikeastaan pamfletti, jonka ideologinen tausta on monikultturismina tunnettu maailmankatsomus. Tämä maailmankatsomus on sikäli erikoinen että se pohjautuu toiveajattelulle eikä kestä minkäänlaista kosketusta reaalisen todellisuuden kanssa. Se on suosittu erityisesti eräissä poliittisissa ryhmittymissä ja sellaisissa sosioekonomisissa kerrostumissa jotka katselevat reaalimaailmaa hyvin kaukaa tai paksun, vääristävän lasin läpi.

Kuvaannollisesti voisi todeta että tohtorien norsunluutornin ikkunat ovat pahasti kuurassa.Toisaalta kirjoituksen sisältämä ideologia vastaa oikein hyvin sitä kuvaa jonka Helsingin Sanomat haluaakin itsestään antaa: monikulttuurisuuden tietäjänä, taitajana ja puolestapuhujana.

Yleisesti Nikopol keskittyy maahanmuuton ja monikulttuurisuusideologian ongelmien analysoimiseen nimenomaan koululaitoksessa, erityisesti helsinkiläisissä peruskouluissa. Kirjoittaja on itse ilmeisesti helsinkiläinen peruskoulunopettaja, joka puhuu oman jokapäiväisen kokemuksensa pohjalta.

Sen sijaan monikulttuurisuusideologian fanaattiset kannattajat ovat niitä, joilla ei ole mitään omakohtaista kosketusta maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin. He eivät lainkaan tiedä, mistä puhuvat.

Maahanmuutto tuhoaa Suomen koulujärjestelmän

Jussi Halla-ahon vieraskirjasta:

Nimi : Nikopol

Viesti :

Voin sanoa ammatillisena näkemyksenäni että ainakaan pääkaupunkiseudulle ei pitäisi tulla yhtä ainutta kielitaidotonta suurperhettä lisää. Jo nyt ollaan pakkovalinnan edessä. Joko sijoitetaan huomattavia summia koulutukseen ettei sen taso romahda (enempää - paikoin on jo myöhäistä), käytännössä rinnakkaisen koulutusjärjestelmän pystyttämiseen. Tarve ei rajoitu vastatulleisiin ankkurikarpaaseihin vaan myös Suomessa syntyneisiin kielitaidottomiin eskarilaisiin. Venäläiset ummikot maksavat kunnille aluksi ihan yhtä paljon kuin somalitkin, mutta harvempi tatjaana alkaa poikia joka vuosi ja venäläisten aikuisten työperäisyys on totta eikä mustaa huumoria kuten, no te tiedätte kenen kohdalla.

Toinen vaihtoehto on jatkaa siinä uskossa että Maailman Paras Koulu pystyy sulattamaan nykyiset ja suuremmatkin tulijamäärät kosmeettisilla satsauksilla kunhan vain opettajien asenne on oikea. Kasvavat kulut uitetaan budjettiin muiden menojen joukossa, esim positiivisen diskriminaation määrärahan muodossa. Tällähän saadaan lisää resurssia vähäosaisten asuinalueiden kouluille. Arvatkaa mikä ja kuka ne rahat syö? Ja oppimisen taso on surkea, koulun arki epäviihtyisää, turvallisuuden tunne ja oman yhteisön henki mennyttä. Talibbonen kertoo meille kenen on vika.

Monikulttuurinen koulu nyt on sitä mitä yhteiskunta tulevaisuudessa. Monikulttuurisuuden ongelmat tiedetään, ne kuluttavat rahaa ja inhimillisiä resursseja, eikä maksajien mielipidettä ole kysytty. Jos maahanmuuton volyymi kasvaa, koulu romahtaa. Nykymeno ei ole kestävää. Näennäisessä yltäkylläisyydessä ("rikas länsimaa Suomi") elää kansa joka tulee toimeen nipin napin. Julkinen sektori elää kroonisessa rahapulassa - hoitojonot, leikkausjonot, lastensuojelun ja -mielenterveysavun ahdinko, huonot palkat, homekoulut, häämöttävä suurtyöttömyys... Kenen mielestä rahaa on liikaa?

Enpä tiedä mikä puolue alkaisi vapaaehtoisesti tutkia maahanmuuton kustannuspuolta koulutussektorilla, ja toisi pöytään lisäbudjettiesityksen jossa asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä, eli kustannus>rikkaus, rasite>voimavara, musta aukko>kultamuna.

Jopa selvällä rahallakin päästään vain tilanteeseen joka on yksikielistä ja -kulttuurista koulua huonompi. Samaan kouluun integroiminen ei toimi, koska merkittävän kokoinen kielipuoli vähemmistö vetää koko opetusryhmän tason alas. Erikseen opettamiseen peruskoulullamme ei ole varaa eikä henkilöstöä. Ja eikös kielipuolten kerääminen samaan luokkaan ole ihan rassismi ja Paha, tätähän kokeiltiin Helsingissä.

Onko se tarkoitus että erityisluokkien ja -opettajien resurssit käytetään ulkomaalaistaustaisten tukiopetukseen?

Koko koulutusjärjestelmämme perustuu ajatukselle että yli 90% oppilaista on samankielisiä ja -kulttuuritaustaisia. Jos kieli ei ole suomi, tarvitaan omankielinen rinnakkaisjärjestelmä - kuten ruotsinkielisillä. Kaikissa välimuodoissa valinta on joko vitunmoinen rahanmeno ja/tai tason lasku enemmistön kustannuksella.

Tämä siis kommenttina maahanmuuttopolitiikan holtittomuudesta. Toivon Joulupukilta nolla uutta uussuomalaista.

Huomatkaa (Ukkola ja muut tarkoitushaluiset dummyt) että tämä rasistimaisteri ei nyt puhu kieltä osaavista lukion priimus-ulkkareista eikä muista etnisistä ihmelapsista. Ne olla erityistapaus. Minä puhun reaalimaailmasta.

Octaviuksen Paskastania-bloggauksesta voi lukea lisää, jos verenpaine tuntuu liian
alhaiselta.

27. marraskuuta 2008

16:35:27

Tuntuu siltä, että poliittiset päättäjät eivät tajua näistä asioista yhtään mitään.

Miksi meillä on yhteisistä asioistamme päättämässä sellaisia ihmisiä, joilla ei ole koulutuksen ja maahanmuuton kaltaisten, yhteiskunnan kannalta ratkaisevan tärkeiden asioiden osalta YHTÄÄN MITÄÄN tietoa tai ymmärrystä?!

Haiti muistuttaa Afrikkaa, MOT

Selitin blogissani kaksi vuotta sitten, että yhteiskunta koostuu ihmisistä:

Mustien ihmisten tuottamia yhteiskuntia ja kulttuureja voisi käydä katsomassa Afrikassa, jos siellä ei olisi valkoisten ihmisten sinne rakentamia rautateitä, lentokenttiä, asfaltoituja teitä ja katuja, kivitaloja, sähköä, puhelinta, televisiota jne.

Afrikkalaisten mielestä ryöstöt, raiskaukset, nepotismi, korruptio, klaanisodat, taikausko ja hetken mielijohteesta huvin vuoksi tehdyt murhat ovat normaalia meininkiä. Jos afrikkalaiset muodostavat väestön enemmistön jossain Afrikan ulkopuolisessa maassa, tämä maa muuttuu Afrikaksi. Näin on käynyt mm. Haitissa, jonka voodoo-kulttuuri ja bolshevistisen anarkian repimä yhteiskunta muistuttavat kummasti afrikkalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa.

Tästä on äskettäin nähty esimerkkinä se, että afrikkalaisten asuttaman Haitin pääkaupungissa afrikkalaisten rakentamat talot romahtavat kasaan:

Kolmikerroksinen koulu maan pääkaupungin Port-au-Princen esikaupunkialueella sortui toistaiseksi tuntemattomasta syystä perjantaiaamuna kesken koulupäivän.

Rakennuksessa oli onnettomuushetkellä satoja oppilaita ja opettajia.

Pelastustyöt koululla ovat jatkuneet taukoamatta turman jälkeen. Raunioista on pelastettu hengissä kymmeniä ihmisiä.

Suurin osa koulun oppilaista oli 10–20-vuotiaita, mutta joukossa oli myös nuorempia lapsia.

Koulurakennus sijaitsi Petionvillessä alueella, jolla asuu paljon köyhälistöä.

Silminnäkijöiden mukaan koulutalon ensimmäinen kerros alkoi romahtaa noin aamukymmeneltä ja vei loputkin rakennuksesta mukanaan.

Paikallinen media ja asukkaat sanovat, että koulu oli erittäin huonossa kunnossa.

Pelastustöitä on hidastanut välineiden puute ja teiden huono kunto.

Miettikää myös, mistä pelastusvälineiden puute ja teiden huono kunto johtuvat.

Vinkki: ne johtuvat siitä, että kyseessä on afrikkalaisten asuttama maa ja afrikkalaisten hallitsema yhteiskuntajärjestelmä.

Kyseessä ei myöskään ole mikään poikkeuksellinen yksittäistapaus. Muutamaa päivää myöhemmin toinen koulu romahti:

Skola rasade igen på Haiti

(Publicerad 2008-11-12)

En skola har igen rasat i Haitis huvudstad Port-au-Prince. Minst nio personer skadades då byggnaden kollapsade delvis.

Största delen av eleverna var ute på gården på rast när skolan rasade, uppger myndigheterna.

Hundratals oroliga föräldrar tog sig till olyckplatsen för att följa med räddningsarbetet. I fredags inträffade en liknande olycka i samma stad. Över 90 personer omkom och 150 skadades i skolraset. Största delen av offren var elever.

Se, että viikon sisällä kaksi koulurakennusta romahtaa kasaan samassa kaupungissa, ei ole ihan sattumaa.

Se kertoo jotain kyseisen kaupungin asujaimistosta.

Vinkki: Haitin asukkaista n. 99% on afrikkalaisia.

Viranomaiset pimittävät tietoja muslimien tekemistä raiskauksista

Poliisi-TV:

Seksuaalirikoksista epäiltyjen joukossa on suhteettoman paljon niitä, joiden alkuperä on jossain muualla kuin Suomessa. Usein epäilty tulee EU:n ulkopuolelta, Pohjois-Afrikan tai Lähi-Idän suunnalta.

Jostain syystä ulkomaalaisten tekemistä seksirikoksista ei haluta puhua, niitä ei haluta tulkita ja on näyttöä, että niitä on yritetty jopa lakaista maton alle.

Tilastot eivät kuitenkaan kaunistu hiljaisuudessa. Jonkun täytyy avata suunsa. Se joku näyttää olevan useimmiten hentoinen nainen Pasilan poliisitalolta, rikosylikonstaapeli Marja Vuento.

On olemassa maita, joissa naisen asema on toisenlainen kuin Suomessa. Ulkona liikkuessaan naisen pitää pukeutua päästä jalkoihin mustaan kaapuun. Raiskattunakin hän saattaa saada raipparangaistuksen, jos on sattunut liikkumaan väärässä seurassa. Nainen ei saisi tavata kahden kesken miestä, joka ei ole hänen aviomiehensä tai lähisukulaisensa.

Mitä sitten tapahtuu basaarien vilinästä kylmään, villiin Pohjolaan muuttavan miehen mielessä? Ei pitäisi tapahtua mitään järisyttävää – raiskaus on rikos kaikkialla. Seksirikostilastot – etenkin Helsingissä - vain kertovat muuta.

Ulkomaalaisten osuus seksirikoksiin epäillyistä koko maassa on ollut 2000-luvulla noin viidennes. Helsingissä seksirikoksen tekijäksi on 2000-luvulla epäilty ulkomaalaistaustaista keskimäärin joka kolmannella kerralla. Viime vuonna epäillyistä 36 prosenttia tulee muualta kuin Suomesta. Ja nyt puhumme poliisin tietoon tulleista, aikuisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista, emme pelkästään raiskauksista. Eli mukana ovat myös sukupuolitekoon ja -yhteyteen pakottamiset sekä seksuaaliset hyväksikäytöt.

Stakesin laajassa maahanmuuttajien rikollisuutta selvittäneessä tutkimuksessa kävi ilmi, että tuomioiden määrä, työttömyysaste ja pienituloisuus kasaantuivat samoihin ryhmiin.

Poliisi ei mielellään julkista listoja maista, joista seksirikosten tekijät useimmin tulevat, mutta Pohjois-Afrikka ja Lähi-idän maat muodostavat varsinaisen riskiryhmän niin seksi- kuin muidenkin rikosten osalta.

On myös väitetty, että ulkomaalaisten osuus seksirikoksissa korostuu siksi, että on helpompi tehdä rikosilmoitus vieraasta kuin maanmiehestä. Vuento ei usko tätäkään väitettä. Hänen kokemustensa mukaan jotkut seksirikosten uhrit ovat miettineet kahdestikin tekevätkö rikosilmoitusta, koska kokevat häpeällisenä sen, että ovat näin menneet luottamaan vieraasta kulttuurista tulleeseen.

Yritimme tavoittaa näiden hätkähdyttävien tilastolukujen ymmärtäjiä ja tulkitsijoita. Emme löytäneet heitä akateemisesta maailmasta emmekä etnisten kulttuurien piirissä työskentelevistä. Tilastokeskuksessa ei sentään kehoitettu, etteikö seksirikostilastoja kannattaisi käyttää, vaan että lukujen tarkastelujakso pitäisi olla pitempi. Stakesin tutkijat jättivät ne kuitenkin pois maahanmuuttajien rikollisuutta käsittelevästä tutkimuksestaan.

Suomeen muuttaa vuosittain yli 10 000 asukasta enemmän kuin täältä lähtee, joten tämä ongelma ei poistu vaikenemalla. Se on selvää, että vieraista kulttuureista Suomeen muuttaneiden kotouttaminen on epäonnistunut ainakin näiden seksirikostilastoja rumentavien miesten osalta.

Maahanmuuttajien rikollisuus siis kasvaa kovaa vauhtia maahanmuuttajataustaisen väestön lisääntyessä, koska maahanmuuttajat tekevät paljon enemmän rikoksia per capita kuin suomalaiset.

Laskin jo pari vuotta sitten oikeusministeriön julkaisemien rikostilastojen perusteella, että maahanmuuttajat tekevät yli 20 kertaa enemmän raiskauksia per capita kuin suomalaiset. Tämä on niitä tosiasioita, joita vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen ja valtionsyyttäjä Mika Illman sanoivat "valheellisiksi väittämiksi". Oikeudenkäynnissä kuitenkin todettiin, että esittämissäni faktatiedoissa ei ollut yhtäkään asiavirhettä. Puumalainen ja Illman siis valehtelivat sanoessaan, että kertomani tiedot rikostilastoista eivät muka pidä paikkaansa.

Suomessa on siis korkeassa asemassa olevia viranomaisia, jotka tahallaan valehtelevat rikostilastoista.

Sen on huomannut myös Poliisi-TV:

Jostain syystä ulkomaalaisten tekemistä seksirikoksista ei haluta puhua, niitä ei haluta tulkita ja on näyttöä, että niitä on yritetty jopa lakaista maton alle.

Poliisi ei mielellään julkista listoja maista, joista seksirikosten tekijät useimmin tulevat, mutta Pohjois-Afrikka ja Lähi-idän maat muodostavat varsinaisen riskiryhmän niin seksi- kuin muidenkin rikosten osalta.

Yritimme tavoittaa näiden hätkähdyttävien tilastolukujen ymmärtäjiä ja tulkitsijoita. Emme löytäneet heitä akateemisesta maailmasta emmekä etnisten kulttuurien piirissä työskentelevistä. Tilastokeskuksessa ei sentään kehoitettu, etteikö seksirikostilastoja kannattaisi käyttää, vaan että lukujen tarkastelujakso pitäisi olla pitempi. Stakesin tutkijat jättivät ne kuitenkin pois maahanmuuttajien rikollisuutta käsittelevästä tutkimuksestaan.

Alan "tutkijat" siis eivät halua tutkia asiaa. Mitä virkaa on sellaisilla "tutkijoilla", jotka eivät halua tehdä tutkimusta merkittävästä yhteiskunnallisesta ongelmasta?

Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maat muodostavat erityisen riskiryhmän niin seksuaalirikosten kuin muidenkin rikosten osalta. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maat ovat islamilaisia maita. Muslimimaahanmuuttajat siis ovat vahvasti yliedustettuina raiskaajien ja muiden rikollisten joukossa. Miksi tätä ei ole rehellisesti kerrottu sanomalehdissä?

Miksi poliisi vaikenee tällaisista asioista? Miksi poliisi ei kerro muslimien rikollisuudesta julkisuuteen mitään? Miksi poliisi teeskentelee, että uskonto ja kulttuuri eivät vaikuta maahanmuuttajien rikollisuuteen? Miksi edes raiskauksen uhrien auttamiseen tarkoitettu Raiskauskriisikeskus ei pyri ehkäisemään raiskauksia kertomalla, kuinka paljon muslimit tekevät raiskauksia?

Eniten ulkomaalaisten raiskausepäilyjä oli pääkaupunkiseudulla, missä on myös suhteellisesti paljon nuoria ulkomaalaismiehiä. Helsingissä ulkomaalaisten tekemien raiskausten osuus oli noin 50 prosenttia. Espoossa luku on vielä synkempi, lähes 70 prosenttia.

Espoon poliisin väkivaltarikosyksikön johtaja rikoskomisario Jukka Kaskelle tieto tulee täytenä yllätyksenä.

”En yhtään osaa sanoa, mistä noin suuri luku johtuu. Me emme katso epäiltyjen kansalaisuuksia. Poliisin näkökulmasta rikos ei ole kulttuurikysymys. Vaikka omassa kulttuurissa ajateltaisiin mitä, se ei oikeuta ketään toisen ihmisen vahingoittamiseen”, Kaski sanoo.

Suomessa on yksi laki, jonka edessä kaikki ovat yhdenvertaisia. Mutta silti lainvalvojan lausunto kuulostaa erikoiselta. Eri kulttuureissa vallitsee hyvin erilaiset rangaistukset raiskauksesta. Jossain siitä saa kuolemantuomion. Pakistanissa naisia on ruoskittu julkisesti, jos he ovat myöntäneet joutuneensa raiskatuksi. Muslimivaltioissa avioliiton sisällä tapahtuvaa raiskausta ei ole ylipäätään kriminalisoitu lainkaan. Olisi suoranainen ihme, elleivät kulttuurien väliset erot heijastuisi maahanmuuttajien ajattelutapoihin.

Maahanmuuttajat eivät saa erityiskohtelua myöskään Raiskauskriisikeskus Tukinaisen suunnalta. Tukinainen auttaa naisia, jotka ovat joutuneet raiskauksen uhriksi.

”Raiskaajan kansalaisuus ei ole meidän työmme kannalta tärkeää. Problematiikka on samanlaista, olipa tekijä kotimainen tai ulkomainen”, kriisityöstä vastaava Heli Heinjoki sanoo.

Aiemmin Tukinainen keräsi tietoa raiskaajien kansalaisuudesta, mutta ei enää. Heinjoki ei suostu kertomaan, mistä tilastointitavan muutos johtuu.

Kriisityöntekijän mielestä suomalaisten naisten ei tarvitse olla sen tietoisempia vieraista kulttuureista kuin tähänkään asti.

Herää kysymys, miksi viranomaiset haluavat valehdella tällaisista asioista. Haluavatko viranomaiset tahallaan tuoda Suomeen lisää ja lisää raiskaajia, jotta yhä enemmän ja enemmän suomalaisia naisia joutuisi muslimimiesten raiskaamiksi?

Väyrynen: Maahanmuutto aiheuttaa suuria yhteiskunnallisia ongelmia

Tämä juttu ei ole saanut sellaista medianäkyvyyttä, jonka se mielestäni olisi ansainnut.

Väyrynen: Alihankintojen suuntaaminen ulkomaille usein parempi vaihtoehto kuin ulkomaisen työvoiman värvääminen

Tiedote 405/2008
25.10.2008

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen puhui valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääjuhlassa Rovaniemellä 25. lokakuuta.

Työvoimapula on vaikeuttanut viime vuosina monen suomalaisyrityksen toimintaa. Finanssikriisin aiheuttama reaalitalouden hiipuminen saattaa helpottaa tilapäisesti työvoiman saantia, mutta ajan oloon tilanne jälleen vaikeutuu.

Jotkut yritykset ovat ryhtyneet värväämään työvoimaa ulkomailta. Tämä on edelleen monessa tapauksessa käyttökelpoinen vaihtoehto, mutta sen rinnalla on viisasta pohtia mahdollisuuksia käyttää hyväksi ulkomaisia alihankintoja.

Ulkomailta värvätylle on maksettava sama palkka kuin muillekin työntekijöille, ja maahanmuutosta aiheutuu merkittävät kustannukset koko yhteiskunnalle.

Ulkomainen alihankinta saattaa tulla yritykselle halvemmaksi kuin kotimaassa tuontityövoimalla teetetty työ.

Yksi varteenotettava vaihtoehto on alihankintatoimituksiin erikoistuvan yritystoiminnan kehittäminen Venäjällä.

Suomen ja Venäjän välistä lähialueyhteistyötä ollaan suuntaamassa tähänastista enemmän taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edistämiseen. Tähän liittyen vireillä on mm. osaamiskeskusten ja teollisuuskylien kehittäminen Karjalan tasavaltaan, Murmanskin ja Leningradin alueille sekä Pietarin kaupunkiin.

Esimerkiksi Alakurttiin suunnitellaan puualan osaamiskeskusta, jonne suomalaiset yritykset voisivat suunnata alihankintojaan. Tällaiset keskukset voisivat palvella laajemminkin erityisesti puunjalostus-, sähkö- ja metallialojen yrityksiä.

Väyrysen mielestä on siis järkevämpää siirtää suomalaisten yritysten tuotannollista toimintaa ulkomaille kuin tuoda vierastyövoimaa Suomeen.

Tällöin maahanmuutolle ei ole mitään tarvetta. Maahanmuuttoahan on perusteltu sillä, että suomalaiset yritykset muka tarvitsevat lisää työvoimaa.

Todellisuudessa n. 70% maahanmuuttajista on työelämän ulkopuolella, joten useimmat maahanmuuttajat eivät todellakaan ole suomalaisten yritysten työvoiman tarvetta tyydyttäviä vierastyöläisiä eli ns. työperäisiä maahanmuuttajia. Suurin osa maahanmuuttajista on lapsia, vanhuksia, opiskelijoita, työttömiä ja kotiäitejä, jotka eivät todellakaan paikkaa suomalaisten yritysten työvoiman tarvetta.

Nämä työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat päinvastoin kasvattavat suomalaisten työtaakkaa julkisessa terveydenhoidossa, sosiaalipalveluissa, lastentarhoissa, kouluissa ja yliopistoissa. Maahanmuutto ei siis mitenkään poista "työvoimapulaa", vaan päinvastoin kasvattavaa työvoiman tarvetta julkisella sektorilla maahanmuuttajien käyttäessä suomalaisia julkisia palveluita. Tällöin julkiset menot ja kansalaisten verotaakka kasvavat entisestään ja yksityisen sektorin toimintavaikeudet pahenevat entisestään nimenomaan maahanmuutosta johtuvan julkisen sektorin kasvun vuoksi.

Edes työssäkäyviä maahanmuuttajia ei tarvita, jos suomalaiset yritykset voivat hankkia tarvittavan työvoiman ulkomailta yksinkertaisesti siirtämällä tuotannollista toimintaa Suomesta ulkomaille. On huomattavasti halvempaa perustaa tehtaita esim. Venäjälle ja palkata sikäläisiä työntekijöitä kuin tuoda satojatuhansia venäläisiä Suomeen tekemään töitä suomalaisissa tehtaissa suomalaisilla palkoilla. Tätä ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen yrittää vääntää rautalangasta, mutta Astrid Thors, Ritva Viljanen ja muut satojentuhansien vierastyöläisten maahantuonnin kannattajat eivät tajua tätä millään.

Väyrynen oli käsitellyt maahanmuuttopolitiikkaa myös kunnallisvaalitilaisuudessa Espoossa:

Paavo Väyrynen espoolaisille: Metro tuo maahanmuuttajia

Paavo Väyrynen (kesk) kysyi Keskustan vaalitilaisuudessa espoolaisilta, onko heille kerrottu, että metro merkitsee lisärakentamista ja maahanmuuttajia.

Tilaisuutta seuranneen Kuntalehden mukaan yleisön vastaus oli kielteinen.

Miksi espoolaisille olisi pitänyt kertoa maahanmuuttajista, ministeri Väyrynen?

- Tuossa oli vähän oikaistu. Viestini oli laajempi. Kerroin, että liikennepoliittisessa ministerityöryhmässä ja maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevässä työryhmässä on tuotu esiin lukuja, että lähimpien vuosikymmenten aikana Helsingin seudulle tulee 300 000 - 400 000 ihmistä lisää.

- Olen kysynyt Helsingin seudun päättäjiltä, mistä he kuvittelevat tällaisen väkimäärän tulevan, kun Lapissa ja muualla maakunnissa on jo työvoimapula ja värvätään väkeä muuttamaan takaisin kotiseudulleen.

- Vastaus on ollut, että jos Helsingin seutu haluaa kasvaa, sen täytyy tapahtua maahanmuuton avulla. Tämä on aika iso periaatekysymys, perustetaanko Helsingin
seudun tulevaisuus merkittävän maahanmuuton lisäämisen varaan vai harjoitetaanko tasapainoisempaa aluepolitiikkaa.

- Minkä vuoksi Helsingin seudun pitää kasvaa?

Jos kerran maahanmuuttajia on joka tapauksessa tulossa?

- No kun ei ole. Kun tehdään laskelmia, paljonko Suomessa tarvitaan työvoimaa, niin Rauno Vanhanen, Matti Vanhasen veli, on laskenut, että perusvaje on 300 000 -400 000, mutta kun kotimaisilla toimenpiteillä voidaan täyttää valtaosa, nettomuuttotarve on vain 100 000.

- Meillä pitää olla tasapainoinen alueellinen kehitys. Helsingin seutu tietysti hiukan kasvaa, koska ikärakenne on nuorekas, ja jonkun verran tulee maan sisäistä muuttoliikettä, mutta ensi sijassa täytyy tähdätä siihen, että siellä jo asuvien ihmisten oloja parannetaan ja asumisväljyyttä lisätään.

Siksi metro on hankala?

- Siitä on jo tehty päätös, mutta jos halutaan saada se kannattavaksi, sen varteen pitää rakentaa runsaasti asuntoja ja merkittävä osa asujista tulisi olemaan maahanmuuttajia.

Ja se on huono?

- Massiivista maahanmuuttoa ei tarvita. Kehitys pitää rakentaa toisenlaisten ajatusten pohjalle.

Jotka ovat?

- Helsingin seudun tuleva kehitys perustuisi suurin piirtein nykyiseen väestömäärään ja asumisväljyyttä parannettaisiin.

- Idea, että Suomeen pitäisi tieten tahtoen synnyttää laajamittainen työperäinen maahanmuutto, on vailla perusteita. Eikä ole perusteita rakentaa Helsingin seudun tulevaisuutta laajaan maahanmuuttoon perustuvan kasvun varaan. Tämä on minun pointtini.

Väyrysen maahanmuuttopoliittisista näkemyksistä oli Osmo Soininvaaran blogissa tällaista keskustelua:

Soininvaara:

Hätkähdyttävin oli kuitenkin Väyrysen puheenvuoro Espoon metroa vastaan. Hän kysyi espoolaisyleisöltä, tietävätkö nämä, että metroa tarvitaan väkiluvun kasvun takia ja väkiluvun kasvusta suurin osa on ulkomaalaisväestöä. Onko teille kerrottu, että metro tuo Espooseen ulkomaalaisia?

On luvallista olla avoimesti ulkomaalaisvastainen, mutta hallituksessa istuva ministeri ei voi minusta menetellä niin, että hyväksyy hallituksen maahanmuuttopolitiikan hallituksessa ja menee tupailtoihin pelottelemaan ihmisiä muukalaisilla.

Seppo Ryväs:

Kandee tajuta se, että Väyrynen ei arvostele hallitusohjelmaa, vaan nimenomaan sitä, että sitä ohjelmaa ei noudateta. Lukutaidottoman väen roudaaminen Afrikasta stadin lähiöihin odottelemaan kotouttamistoimenpiteitä ei ole “työperäistä maahanmuutoa”. Se on nimenomaan työperäisen maahanmuuton estämistä, sillä asunnot menevät hukkaan ja Suomi muuttuu epämielyttäväksi.

Oikea työperäinen maahanmuutto on tähän asti ollut sitä, että on etsitty vaihtoehtoa muun Euroopan etnohelvetille.

Norjassa on päätetty, että Tromssan yläpuolella ei islamilaisia ikityöttömiä kaapumammoja lyllerrä. Siksi sinne on muuttanut hämmästyttävän paljon varakasta ammattiväkeä kaikkialta maailmasta ja hienoja taloja rakennetaan hullun lailla jokapaikkaan (tai siis puolalaiset rakentaa). Täysin epävirallista tietty, mutta joku päivä kyllä kukkahattuväki tuon apartheidin huomaa.

Nimimerkki Tomppeli:

Väyrynen tarkentaa, että oikeasti pääkaupunkiseudulle ei tarvittaisi tai ei kai ole tulossakaan uusia maahanmuuttajia tai muitakaan muutajia ollenkaan (muualle maahan puutarhakaupunkeihin muuttaa 100 000 ulkomaalaista).

Nyt kuitenkin kun tuo metro rakennetaan, sen taloudellisuus pitää varmistaa pistämällä pystyy paljon uusia asuntoja radan varteen. Niihin taas pitää hankkia väkisin ulkomaalaisia asukkaiksi (kun niitä ei siis luontojaan ole tulossa).

Vaikka en uskokaan Väyrysen matematiikkaan, uskon, että kyllä maahanmuutosta pitää saada puhua epäortodoksisestikin ilman, että ruvetaan heti tukkimaan suuta rasismiväitteillä yms.

Nimimerkki AZ:

Paavo Väyrynen tekee täysin aiheellisen pointin (enpä olisi uskonut tätä sanovani).

Seuraa epäkorrekti kysymys: Kuka oikeasti haluaa afrikkalaisia/muslimeja naapuriinsa?

He jotka afrikkalaisten/muslimien naapurissa asuvat, eivät heitä pääsääntöisesti naapuriinsa halua. Tämä ei ole ennakkoluuloisuutta, vaan pääosin arjen kokemusten muodostama suhtautuminen.

Tämän todistaa kasvava white flight, kaikilla niillä alueilla Euroopassa joissa marokkolaisten, algerialaisten, somalien, pakistanilaisten, afganistanilaisten (jne.) määrä on kasvanut.

He jotka eivät Afrikan muslimien naapurissa asu, haluavat heitä kyllä asuttaa usein muiden naapuriin. Itse eivät näille alueille kuitenkaan ole muuttamassa. Tämän todistavat tilastot, kaikkialla Euroopassa.

Ei kukaan ruotsalainen "suvaitseva" muuta Rinkebyhyn. Kuka hullu muuttaisi, varsinkaan lapsineen, alueelle, joka on sosiaalisten ongelmien, rikollisuuden, lisääntyvän väkivallan uhan, uskonnollisen fanatismin (jne.) rapauttamaa?

Rinkebyn asukkaista jo yli 90% on maahanmuuttajia. Kantaväestöä edustavat lähinnä vanhoihin koteihinsa jääneet ikäihmiset.

Samat kaksoisstandardit näkyvät mm. koulutuksessa. Kun afrikkalaiset/muslimit eivät sopeudu, ja heidän sopeutumattomat ja kielitaidottomat lapsensa tekevät
paikallisen peruskoulun opetuksesta vaikeaa (jo nyt pk-seudun opettajat toteavat tämän suurimmaksi haasteekseen), ovat ensimmäisten joukossa lapsensa siirtämässä toiseen kouluun muslimien ja afrikkalaisten maahanmuuttoa kannattavat suvaitsevaiset. Näin myös koulut segregoituvat. Kuten Malmössa.

Tämä kehitys on lähes sataprosenttisen poikkeuksetta ollut pääpiirteiltään identtistä kaikkialla Euroopassa.

(Välikysymys: Asuisitko itse lapsinesi asuinalueella, jonka asukkaista esim. 30% on afrikkalaisia muslimeja ja laittaisit lapsesi kouluun, jossa lastesi koulukavereista yli 50% on oppimisvaikeuksista kärsiviä maahanmuuttajien lapsia, jotka imevät resursseja, aikaa ja huomiota omien lastesi opetukselta? Jos et, niin ymmärrät mitä on white flight, miksi se ei ole rasismia, ja miksi Väyrysen kysymys on täysin aiheellinen.)

Jos Espoon metro aiotaan tehdä kannattavaksi 100,000 maahanmuuttajalla, niin on todella aiheellista kysyä, keitä nämä tulijat ovat. Konkreettinen pelko on, että he ovat pääsääntöisesti afrikkalaisia ja muslimeja. Tai vaikka eivät välittömästi olisikaan, olisivat sitä viimeistään yhden sukupolven päästä, suuren syntyvyyden johdosta. Suomella on ollut vaikeuksia houkutella laadukkaita tulijoita, jos näin saa sanoa.

Nyt sisäministeriö on asian julkisuudessa mainiten kaavaillut Suomen maahanmuuttajaväestön kolminkertaistamista nykyisestä 3%:sta n. 10%:iin
Suomen väestöstä seuraavien n. 15 vuoden aikana (mitä se 10% olisi sitten muutamaa sukupolvea myöhemmin?). Pääkaupunkiseudulla tämän on arvioitu tarkoittavan maahanmuuttajaväestön osuuden kasvamista n. 25%:iin koko väestöstä.

Mihin tällä oikeasti pyritään, ja mitä todellista hyötyä siitä uskotaan Suomelle koituvan? (Maailman humanitaaristen ongelmien kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.)

Tätä pitää kysyä sen valossa, keitä tulijat ovat, ja miten vastaavista taustoista tulevat ovat sopeutuneet muualla Euroopassa.

Huoltosuhteen parantuminen edellyttäisi, että tulijoista suurempi prosentuaalinen osuus kävisi töissä kuin nykyisistä suomalaisista. Muutenhan he huoltosuhdetta päinvastoin heikentäisivät.

Tämä on niin äärimmäisen keskeinen asia Suomen (ja Euroopan) tulevaisuuden kannalta, eikä julkisessa keskustelussa tunnuta saavan kummempaa aikaiseksi, kuin jokin alatyylinen provosointi Timo Soinille ja muiden puheenjohtajien päännyökyttelyt (MTV3 eilen). Masentavaa yhteiskunnallisesti.

Tästä jälleen näemme, että tavallinen kansa eli normaalit ihmiset suhtautuvat nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan äärimmäisen kielteisesti.

Astrid Thors, Ritva Viljanen, Osmo Soininvaara ja muut nykyisen maahanmuuttopolitiikan kannattajat vastustavat kansan tahtoa ja haluavat tuoda Suomeen satojatuhansia maahanmuuttajia kansan yleisen mielipiteen vastaisesti.

Laulu 20 netsistä

Nimimerkki Pikkupoika sanoitti laulun nettinatsien eli netsien pienestä jengistä, joka vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään lausuntojen mukaan ovat vastuussa kaikesta internetin maahanmuuttokriittisestä kirjoittelusta:

Laulu 20 netsistä

Joka päivä tuntee Pravda vallan mahdin suonissaan -

vallan mahdin, jota Pravda käyttää painomusteellaan.

Mutta kuinka ollakaan, tuo valta kulkee narussa,

josta se ei pääse suuren netin voimaa puremaan.

Missä on se mahti, joka puuttuu Lasitalosta?

Adelphi, Breini, Ellilä, Herja, Kullervo, Nikopol, reino, Hammer,

Pikkupoika, JukkaA, ämpee, Doctor, JukkaM, IDA, Lintula, Roti,

Halla-aho, Lahtinen, Kekke, Octavius.

On Pravdalla HS.fi, blogeja ja muita,

näiden tarkoitus, niin väitetään, on Pravdaa palvella.

Mutta kuinka ollakaan, joutuu Pravda huomaamaan,

että se on näiden palvelijoiden armoilla.

Missä on se netin mahti, joka puuttuu Pravdalta?

Adelphi, Breini, ...

(Sävel: Laulu 20 perheestä.)

Median mielestä muslimit ovat nuorisoa ja aikuiset afrikkalaiset lapsia

Kotkassa ilmestyvä Kymen Sanomat-niminen sanomalehti kertoo:

Ensimmäiset pakolaislapset saapuivat Kotkaan

Sosiaaliohjaaja Saara Marjasvaara (oikealla) ja alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodin vastaava ohjaaja Saija Makkonen opastivat somalialaisnuoria Laajakosken sairaalaan perustetussa ryhmäkodissa.

Kuvassa näkyy viisi afrikkalaista miestä. Nämä ovat toimittajan mielestä "pakolaislapsia".

Kuvassa on myös kaksi suomalaista naista, jotka ovat innokkaasti hymyillen vastaanottamassa näitä ihqja afroja "alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkotiin".

Minusta nuo kuvassa näkyvät afrikkalaiset miehet näyttävät yli 20-vuotiailta. Ehkä Afrikan auringossa ihminen kypsyy nopeasti. Kymen Sanomien mukaan nämä afrikkalaiset miehet ovat nimittäin 14-16-vuotiaita nuoria:

Ensimmäiset kuusi alaikäistä pakolaista saapuivat tiistaina illalla Laajakosken sairaalan asuntotiloihin perustettuun alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkotiin. Somaliasta lähtöisin olevat 14-16-vuotiaat nuoret ovat tulleet Suomeen ilman vanhempiaan tai sukulaisiaan.

Suomeen somalialaisnuoret ovat saapuneet parin viikon sisällä. Kotkaan heidät siirrettiin Ingaksen ryhmäkodista Espoosta.

Kotkalla on ilman vanhempia saapuvissa pakolaislapsissa haasteellinen tehtävä, sillä aiempaa kokemusta lapsiturvapaikanhakijoista ei ole. Haastetta on lisännyt myös se, että uuden yksikön perustamiseen oli aikaa vain viikko.

- Yksikön perustamisen lisäksi meidän on täytynyt rekrytoida työvoimaa, kalustaa koti ja hoitaa myös turvallisuuteen liittyvät asiat kuntoon, Kotkan vastaanottokeskuksen johtaja Janne Autio kertoi.

Työvoiman palkkaaminen on edelleen kesken, mutta sen verran väkeä on jo saatu, että koti oli tiistaina valmiina vuoteineen ja ruokineen ja henkilökunta odotti lapsia innostuneesti.

Siis nämä kaksi suomalaista naista odottivat innostuneesti näitä "lapsia". Ensinnäkin herää kysymys, miten näiden teini-ikäiseksi väitettyjen, yli 180-senttisten afrikkalaisten jätkien voidaan sanoa olevan "lapsia".


Tätä kommentoikin Kymen vaalipiiristä eduskuntaan valittu kansanedustaja Pentti Tiusanen:

Toisaalta lasten näkökulmasta nämä lapsipakolaiset on mainittu. Kotkassa on avattu tällainen yksikkö. Se on ihan oikein. Mutta on vähän hassua, kun puhutaan lapsipakolaisista, jos asianomaiset ovat 16-17-vuotiaita.

Toiseksi herää kysymys, voivatko tuollaiset yli 20-vuotiaan näköiset afrikkalaiset miehet todella olla vain 16-vuotiaita. On tunnettu tosiasia, että Eurooppaan tulee valtavasti pakolaisia väärin henkilöpaperein. Joku 25-vuotias somali voi matkustaa vaikkapa 16-vuotiaan pikkuveljensä passilla tai serkunkumminkaimalta varastetulla passilla tai väärennetyllä passilla.

Euroopan Unionin rahoittamassa Building Unity Through Diversity-projektissa, jossa pyritään aivopesemään eurooppalaisia kannattamaan "monikulttuurisuutta" eli afrikkalaisten, lähi-itämaalaisten ja aasialaisten tulvimista Eurooppaan monikymmenmiljoonapäisinä laumoina, käytettiin propagandamateriaalina saksalaisen valokuvaajan Uwe Ommerin ottamia kuvia kaikenrotuisista perheistä eri puolilta maailmaa. Yksi näistä perheistä oli tämä:

Kyseessä on kenialainen masaiperhe. Perheenpää eli kuvan vasemmassa reunassa näkyvä nuorimies sanoi ensin iäkseen 18 vuotta. Valokuvaajan ihmetellessä miehen varhaista avioitumista ja lapsien hankkimista mies raapi päätään, mietti hetken aikaa ja ilmoitti sittenkin olevansa 28-vuotias.

Tällainen on normaalia meininkiä Afrikassa. Lukutaidottoman primitiivi-ihmisen mielestä se ei ole mitenkään ihmeellistä, että 28-vuotias mies sanoo vahingossa olevansa 18-vuotias.

Niinpä en yhtään ihmettele sitä, että joku yli 20-vuotias somali ilmoittaa olevansa esim. 16-vuotias. On olemassa paljon afrikkalaisia, jotka ihan oikeasti eivät itse tiedä omaa ikäänsä edes vuoden tarkkuudella. Afrikassa on valtavasti luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Esimerkiksi Somaliassa noin 50% miehistä ja 75% naisista on lukutaidottomia. Näin ollen ei ole yllättävää, että joku yli 20-vuotias somali voi vilpittömästi luulla olevansa teini-ikäinen.

Näiden noin 25-vuotiaiden, 185-senttisten, 75-kiloisten "lasten" saapumisesta Suomeen esitti oman kommenttinsa myös entinen sisäministeri, kansanedustaja Kari Rajamäki:

Myönteisyys maahanmuutolle edellyttää kyllä myös sitä, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että turvapaikkajärjestelmää ei käytetä väärin. Se on myöskin tämän maahanmuuton ja maahan tulevan kotoutettavan väestön hallinnan kannalta hyvin keskeinen asia. Tässä ministeri Thors ja hallitus, te olette poikkeamassa kyllä EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan linjalta.

Esimerkiksi ilman suojelun tarvetta oleville ollaan selvästi myöntämässä pysyvää oleskelulupaa ja työlupaa. Ensinnäkin turvapaikanhakijoiden määrä on alkuvuoden 100:n määrästä noussut jo elokuussa yli 400:n. Erityisesti yksin tulevien lasten määrä uhkaa nousta 400:aan, mikä somalilasten tapauksessa tarkoittaa 10-11 henkilöä per lapsi. Miten tämä kotouttaminen on voimavarojen osalta teillä ajateltu nyt suorittaa sisäministeriössä, kun teillä ei ole sen kotouttamisen alla rahaa eikä hallintoa?

Somaliassa ja muissa kehitysmaissa pidetään normaalina meininkinä sitä, että suurperheestä lähetetään joku edeltä Eurooppaan ihmissalakuljettajien viemänä, laittomana maahanmuuttajana, ilman passia tai väärennetyn passin kanssa, valheellisin tarinoin turvapaikkaa Euroopasta hakevana "pakolaisena". Kun tämä ns. ankkurilapsi onnistuu pääsemään Eurooppaan asti, hän vetää mukanaan helposti kymmenkunta perheenjäsentään eurooppalaisten maanpetturipoliitikkojen ylläpitämien perheenyhdistämisohjelmien kautta.

Kari Suomalainen ymmärsi tämän jo ensimmäisten somalien saapuessa Suomeen n. 20 vuotta sitten.

Kansanedustaja Kari Rajamäki ymmärtää tämän nykyään.

Sen sijaan maahanmuuttoministeri Astrid Thors, vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää tai sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen eivät tätä ymmärrä vieläkään.