Vihreät, nuivistit ja Tolkien

Jarkko Tontti:

Tolkien ja pysähtyneistön fantasiat

J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta on globaali bestselleri. Minäkin hurahdin siihen varhaisteininä, vuosina, jolloin en juuri mitään juuri mistään tajunnut.

Luettuani Sormusten herran nyt uudestaan, tulin lähinnä surulliseksi. En vain siksi, että teos on kirjallisilta ansioiltaan vaatimaton, vaan sen maailmankuvan takia.

Keskimaa on laitaoikeiston unelmien täyttymys. Johtajat ovat viisaita, rohkeita ja armeliaita, palvelijat yksinkertaisia, kuuliaisia ja uupumattomia. Mikään ei koskaan muutu. Piskuinen eliitti käy välillä listimässä lohikäärmeen tai Mustan ruhtinaan ja palaa elämään turvattua elämäänsä, joka perustuu enemmistön raadantaan.

Miksi kirjassa ei kuvata Hobittilan piikoja luuttuamassa Repunpään isännän lattioita? Kuka rakensi haltioiden palatsit? Miksi Sam Gamgi suostuu olemaan Frodon palvelija ilman palkkaa? Miksi feodalistisen Gondorin ihmiset tyytyvät elämäänsä maaorjina? Miksi keskimaalaiset suostuvat Elrondin haltiaeliitin ohjailtaviksi, sotimaan heidän sotiaan ja turvamaan heidän etuoikeutensa?

Koska heille uskotellaan, että on olemassa ulkoinen uhka, Sauron örkkeineen ja muut inhat, tummaihoiset idän ja etelän miehet. Pahin kaikista on velho Saruman, petturi, joka on myös keksijä. Hän on rohjennut kehittää koneita tavisten raadantaa helpottamaan.

Tähän asti kaikki tässä kolumnissa on täysin totuudenmukaista kuvausta Tolkienin maailmasta. Tolkien oli Linkolan kaltainen teollisen vallankumouksen vastustaja, jonka mielestä mm. rautateiden olemassaolo oli rikos Englannin vihreiden niittyjen muodostamaa pyhää maisemaa vastaan.

On sinänsä huvittavaa, että Vihreisiin kuuluva poliittinen kolumnisti Jarkko Tontti haukkuu Tolkienia tästä teknologia- ja teollisuusvastaisuudesta. Vihreäthän nimenomaan ovat modernin länsimaisen sivilisaation vastustajia.

Hänen hirvein rikoksensa on lännen puhtaan rodun saastuttaminen, kun hän risteytti örkin ja ihmisen.

Tämä on väärä kuvaus Tolkienin tarinasta, koska Sarumanin luoma uusi örkkirotu uruk-hai ei ole Tolkienin tarinassa mitenkään keskeinen elementti. Örkit ovat lähtökohtaisesti lännen vihollisia jo ennen tuota örkkien rodunjalostusta. Tämä on verrattavissa siihen, että esimerkiksi turkkilaisia pidettiin eurooppalaisten vihollisina jo keskiajalla, kauan ennen turkkilaisten sekoittumista eurooppalaisiin maahanmuuton myötä.

Mitä vastaan ”lännen vapaat kansat” Aragornin ja Gandalfin johdolla oikeastaan taistelevat? Valistusta tietysti. Keskimaalaiset on valjastettu vastustamaan vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa, ajatuksia, jotka kaikkialla uhkaavat perinteisiin nojaavan eliitin etuoikeuksia. Heidät on huijattu vihaamaan ulkomaalaisia, teknologista kehitystä ja kaikkea muutosta, joka uhkaa heidän johtajiensa valtaa.

Sauron ja Saruman eivät selvästikään edusta vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa, vaan lähinnä bolshevismia tms. tyranniaa ja hävitystä.

On kuitenkin totta, että Tolkienin ihanteellisena esittämä Länsi on feodaalinen, kuningassukujen, aatelisten tms. eliittien johtama sääty-yhteiskunta.

Ei ole yllättävää, että Taru sormusten herrasta on ulkomaalaisvihaa maahanmuuttokriittisyyden naamiossa lietsovan Jussi Halla-ahon lempikirja. Myös perussuomalaisten rasistilaidan äänillä europarlamentin varapaikalle noussut Sampo Terho fanittaa Tolkienia.

Tämä on perin kehno selitys, koska Tolkien-faneja ovat suunnilleen 50 % 10-20-vuotiaista pojista ja ehkä 10 % tytöistä.

Ja kas, näiden miesten puheet ovat sitä itseään, umpikonservatiivista pysähtyneistöfantasiaa.

Enpä ole havainnut Terhon tai Halla-ahon ihailevan keskiaikaa tai sääty-yhteiskuntaa.

Jarkko Tontti kuitenkin ilmeisesti uskoo tällaista havainneensa. Olisi mielenkiintoista, jos hän esittäisi tämän tulkintansa tueksi jotain relevantteja sitaatteja Terhon tai Halla-ahon kirjoituksista.

Ilmeisesti on kuitenkin aivan turha odottaa, että vihreät edes yrittäisivät perustella omia väitteitään.

Tummat eteläiset sun muut örkit tulevat ja raiskaavat Pohjolan vaaleat haltianeidot. Länsi on uhattuna, edessä on viimeinen puolustustaistelu tai kaikki on menetetty.

Eikö tämä muka ole totta?

Puheenparsi on sama kuin Keskimaan ruhtinailla, ongelmien yksinkertaistaminen hyvän ja pahan väliseksi kamppailuksi, muukalaisviha ja haaveksiminen menneistä hyvistä ajoista, jolloin kaikki muka oli paremmin.

Enpä ole koskaan havainnut Terhon tai Halla-ahon haaveilevan menneistä hyvistä ajoista. Tähänkin pätee se, mitä edellä sanoin vihreiden tavasta esittää täysin perusteettomia väitteitä vain omien omituisten harhakuviensa pohjalta.

Sen sijaan ongelmien pelkistäminen hyvän ja pahan väliseksi kamppailuksi on usein ihan mielekästä. Esimerkiksi talvi- ja jatkosodassa oli järkevää nähdä Suomi hyvänä ja Neuvostoliitto pahana. Olisiko Jarkko Tontti talvi- ja jatkosodan aikana haukkunut esimerkiksi Rytiä ja Mannerheimiä ongelmien yksinkertaistamisesta hyvän ja pahan väliseksi kamppailuksi?

Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen voidaan täysin perustellusti esittää Mordorin hyökkäyksenä Länteen, Pahuuden valtakunnan hyökkäyksenä normaaleja, hyviä ihmisiä vastaan, barbaarien hyökkäyksenä sivistystä vastaan.

Uuno Kailas:

Raja railona aukeaa.

Edessä Aasia, Itä.

Takana Länttä ja Eurooppaa;

varjelen, vartija, sitä.

Takana kaunis isänmaa

kaupungein ja kylin.

Sinua poikas puolustaa,

maani, aarteista ylin.

Öinen, ulvova tuuli tuo

rajan takaa lunta.

-- Isäni, äitini, Herra, suo

nukkua tyyntä unta!

Anna jyviä hinkaloon,

anna karjojen siitä!

Kätes peltoja siunatkoon!

-- Täällä suojelen niitä.

Synkeä, kylmä on talviyö,

hyisenä henkii Itä.

Siell' ovat orjuus ja pakkotyö;

tähdet katsovat sitä.

Kaukaa, aroilta kohoaa

Iivana Julman haamu.

Turman henki, se ennustaa:

verta on näkevä aamu.

Mut isät harmaat haudoistaan

aaveratsuilla ajaa;

karhunkeihäitä kourissaan

syöksyvät kohti rajaa.

-- Henget taattojen, autuaat,

kuulkaa poikanne sana

-- jos sen pettäisin, saapukaat

koston armeijana --:

Ei ole polkeva häpäisten

sankarileponne majaa

rauta-antura vihollisen,

-- suojelen maani rajaa!

Ei ota vieraat milloinkaan

kallista perintöänne.

Tulkoot hurttina aroiltaan!

Mahtuvat multaan tänne.

Kontion rinnoin voimakkain

ryntään peitsiä vasten

naisen rukkia puolustain

ynnä kehtoa lasten!

Raja railona aukeaa.

Edessä Aasia, Itä.

Takana Länttä ja Eurooppaa;

varjelen, vartija, sitä.

Tällaisen mustavalkoisen vastakkainasettelun vastustaminen "monimutkaisten ongelmien liiallisena yksinkertaistamisena" johtaa useimmissa tapauksissa siihen, että postuloidaan moraalinen ekvivalenssi esimerkiksi Neuvostoliiton ja Suomen välille, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välille, arabimaiden ja Israelin välille, al-Qaidan ja Yhdysvaltain välille, Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain välille tai lapsiaan ympärileikkaavan, pakkonaittavan ja kunniamurhaavan muslimin ja lihaasyövän valkoisen heteromiehen välille.

Ronald Reagan varoitti kylmän sodan aikana tästä hyvän ja pahan moraaliseen ekvivalenssiin johtavasta itseruoskinnasta eli oman kulttuurin, oman isänmaan ja oman yhteiskunnan sairaasta inhoamisesta ja vihollisen pahuuden vähättelystä: (lihavoinnit minun)

I urge you to beware the temptation of pride — the temptation of blithely declaring yourselves above it all and label both sides equally at fault, to ignore the facts of history and the aggressive impulses of an evil empire, to simply call the arms race a giant misunderstanding and thereby remove yourself from the struggle between right and wrong and good and evil.

Hyvän ja pahan välisen dikotomian häivyttäminen merkitsee siis käytännössä moraalirelativismia eli nihilismiä.

Tämä selittää punavihreiden moraalisäteilijöiden "suvaitsevuuden" mm. islamia ja muita primitiivisiä barbaarikulttuureita kohtaan.