Pravda: Afrikkalaisten mölinä rikastuttaa kulttuuriamme

Pravda:

Ryhmä afrikkalaisia naisia astui lähijunaan. Melko täydessä vaunussa he joutuivat kauaksi toisistaan. Jonkin ajan kuluttua yksi heistä alkoi puhua kovaan ääneen. Me muut ihmettelimme, kenelle hän puhuu. Vastaus löytyi vaunun toisesta päästä, josta kuului yhtä kovaääninen puhe. Tilanne vaikutti huvittavalta ja aika oudolta. Mietin, onko tällainen tapana jossain afrikkalaisella torilla. Kaikki huutavat kovaan ääneen. Kaikista se ei ollut huvittavaa. Päät kääntyilivät ja otsat kurtistuivat. Mitä ihmettä täällä tapahtuu? Suomalainen tarvitsee tunnetusti laajan, äänettömän reviirin ympärilleen. Nämä naiset taas ottivat koko tilan käyttöönsä ja rakensivat reviirinsä äänekkäästi. Muutama viikko myöhemmin neljä afrikkalaistaustaista nuorta miestä rupatteli kovaan ääneen lähijunassa. Ääntä pitikin käyttää, koska he istuivat ikkunapenkeillä käytävän kahta puolen. Sitten he alkoivat nauraa. Eikä sille tullut loppua. He huojuivat ja heiluivat ja heidän kasvonsa loistivat kuin auringot. Heillä oli hervottoman hauskaa. Ajattelin, että tuollainen ilohan tarttuu. Vastapäätäni istui nuori nainen kuulokkeet korvillaan. Äkkiä hän tempaisi kuulokkeet pois, kääntyi ympäri ja mulkaisi miehiä vihaisesti. Hän huokaisi syvään ja jatkoi ikkunasta ulos katseluaan. "Suomessa ei käyttäydytä noin julkisella paikalla", eräs teini-ikäinen matkustaja tokaisi. Sitten häntä alkoi hymyilyttää: "Ei ainakaan selvin päin!" Kansainvälisyyden parhainta antia lienee, että tutustumalla toisten tapoihin joudumme arvioimaan uudesta näkökulmasta myös omiamme. Toisten kulttuurien kaikkia tapoja voi olla vaikea sulattaa. Kohtuullista lienee, että sietää ja ymmärtää erilaisuutta. Tämä koskee tietysti yhtä lailla kulttuuritörmäyksen molempia osapuolia.

JAANA SAVOLAINEN

KIRJOITTAJA ON HELSINGIN SANOMIEN UUTISTOIMITUKSEN TOIMITTAJA.

Kommentteja hommaforumilta:

Hassua kuinka vain afrikkalaisten tapa käyttäytyä on tavoittelemisen arvoista kulttuuria. Itse työssäni suhteellisen paljon matkustaneena olen huomannut, että maasta tai kulttuurista riippumatta vain afrikkalaistaustaisilla ihmisillä on tapana olla välittämättä kanssamatkustajista. Kaikkialla euroopassa, yhdysvalloissa ja kaukoidässä julkisissa välineissä matkustavat syntyperäiset ihmiset käyttäytyvät hillitysti ja muut matkustajat huomioon ottaen. Huutavat ja möykkäävät matkustajat ovat joko kännisiä paikallisia tai selvinpäin olevia afrikkalaistaustaisia henkilöitä. Miksi, voi miksi tällaista törkeää käytöstä pitää ihannoida?

Sitä kutsutaan toideudenpalvonnaksi ja kaksoisstandardiksi.

Suomessa ei kailoteta kaverille junavaunun toisesta päästä toiseen päähän, koska sellaista pidetään typeränä ja moukkamaisena käytöksenä, joka häiritsee vaunussa matkustavia ihmisiä. Mutta kun kieli vaihtuu, otetaan käyttöön uudet pelisäännöt. Samalla lailla ne suomalaiset keskikaljaporukat pitävät meteliä junissa, sitä vaan tupataan kutsumaan kusipäitten itsekkääksi remuamiseksi. Afrikkalaisille se on viehättävä tapa, joka opettaa arvioimaan uusiksi omaa käytöstä. Ehkäpä ensi kerralla huudan junavaunun päästä toiseen kaverilleni koko matkan ajan osoittaakseni solidaarisuutta afrikkalaisille veljilleni.

Pravdan propaganda on päivä päivältä sairaampaa. Suomalaisten asenne afrikkalaisia maahanmuuttajia kohtaan muuttuu yhä nuivemmaksi, mutta Pravda tuottaa jatkuvasti yhä hysteerisempää ja yhä hysteerisempää "neekerit on ihqdaa, neekerit on ihqdaa, neekerit on ihqdaa, uskokaa nyt jo"-diskurssia.

Suomalainen tarvitsee tunnetusti laajan, äänettömän reviirin ympärilleen. Nämä naiset taas ottivat koko tilan käyttöönsä ja rakensivat reviirinsä äänekkäästi.

Tässäkin siis ikään kuin vittuillaan suomalaisille siitä, että suomalainen kokee tarvitsevansa paljon hiljaisuutta. Todellisuudessa kukaan ei odota ihmisten olevan lähijunassa hiirenhiljaa, mutta normaalit ihmiset eivät HUUDA KOVAAN ÄÄNEEN JUNAVAUNUN PÄÄSTÄ TOISEEN. Tämän Pravdan propagandistin mielestä suomalaiset ovat jotain hiljaisia hissukoita, koska suomalaiset arvostavat normaalia, asiallista käytöstä. Neekerimuijat sen sijaan olivat vahvoja, upeita naisia, jotka ottivat tilan haltuunsa itsevarmasti. Tässä siis Pravdan toimittaja ihailee räyhääviä neekerinaisia ja haukkuu suomalaisia ujoiksi, hiljaisiksi nynnyiksi.

Muutama viikko myöhemmin neljä afrikkalaistaustaista nuorta miestä rupatteli kovaan ääneen lähijunassa. Ääntä pitikin käyttää, koska he istuivat ikkunapenkeillä käytävän kahta puolen.

"Ääntä pitikin käyttää" - eli toimittajan mielestä neekerit olivat aivan oikeassa huutaessaan toisilleen ikkunapaikoilta käytäväpaikoilla istuneiden ihmisten ylitse.

Jos joku suomalainen käyttäytyisi noin, sitä ei pidettäisi hyväksyttävänä. Kun neekerit käyttäytyvät noin, Pravdan toimittaja nuolee neekereiden perseitä. Sama käytös X on suomalaisten käytöksenä törkeää öykkärimäisyyttä ja neekereiden käytöksenä ihanaa, jännää toiseutta, Suomen köyhää kulttuuria rikastuttavaa kivaa afrikkalaista eloisuutta.

Sitten he alkoivat nauraa. Eikä sille tullut loppua. He huojuivat ja heiluivat ja heidän kasvonsa loistivat kuin auringot. Heillä oli hervottoman hauskaa. Ajattelin, että tuollainen ilohan tarttuu.

Tässä siis toimittaja kehuu neekeri-imbesillien kovaäänistä, hervotonta hohottamista. Pravdan toimittajan mielestä on ihqdaa, että neekerilauma nauraa. Tosi kivaa, että afrikkalaiset ovat niin iloisia. "Tuollainen ilohan tarttuu" - eli toimittajan mielestä junassa matkustaneiden suomalaisten olisi pitänyt ruveta nauramaan vain siksi, että samassa vaunussa oli nauravia neekereitä. Onpa sairasta ajattelua.

Onko ihmisillä yleensä tapana ruveta nauramaan vain siksi, että näkee jonkun tuntemattoman ihmisen nauravan? No ei tietenkään. Junassa nauraneiden afrikkalaisten tapauksessa suomalaiset junamatkustajat eivät voineet edes tietää, mille ne neekerit nauroivat; neekerithän olivat puhuneet keskenään omalla afrikkalaisella kielellään, jota kukaan suomalainen junamatkustaja ei taatusti ymmärtänyt. Onko kenelläkään yleensä tapana yhtyä tuiki tuntemattomien ihmisten nauruun tietämättä lainkaan, mille nämä tuntemattomat nauravat? Ei tietenkään. Miksi siis neekereiden kohdalla pitäisi toimia näin? Pravdan toimittaja kannattaa rasistista kaksinaismoralismia, jonka mukaan neekereitä kohtaan pitäisi käyttäytyä täysin eri tavalla kuin suomalaisia kohtaan.

Vastapäätäni istui nuori nainen kuulokkeet korvillaan. Äkkiä hän tempaisi kuulokkeet pois, kääntyi ympäri ja mulkaisi miehiä vihaisesti. Hän huokaisi syvään ja jatkoi ikkunasta ulos katseluaan.

Tässäkin siis Pravdan toimittaja vittuilee suomalaiselle nuorelle naiselle siitä, että tämä ei sanonut niille neekereille mitään. Toimittajan mielestä suomalainen nainen toimi väärin a) olemalla yhtymättä neekereiden aivottomaan röhönauruun ja b) tuijottamalla mölyäviä neekereitä vihaisesti, saadakseen nämä hiljenemään.

Suomessa ihmisten keskimääräinen sivistystaso ja sosiaalisten normien taju on niin korkea, että epäasialliseen käytökseen riittää reaktioksi usein pelkkä paheksuva vilkaisu. Sivistynyt, sosiaaliset normit sisäistänyt ihminen ymmärtää korjata käytöstään, jos hänen huonoa käytöstään tuijotetaan halveksuvasti.

Neekereiden kohdalla tällainen sosiaalinen paheksunta ei toimi, koska neekerit eivät ymmärrä käyttäytyvänsä huonosti. Neekerit ovat afrikkalaisia eivätkä ymmärrä eurooppalaisen yhteiskunnan normeja. Niinpä pelkkä paheksuva katse ei riitä hiljentämään riehuvia neekereitä.

Tätä ei Pravdan toimittaja kuitenkaan tarkoittanut. Toimittaja ei paheksunut räyhääviä neekereitä, vaan toimittaja halusi vittuilla neekereiden räyhäämiseen nuivasti suhtautuneelle suomalaiselle naiselle. Toimittajan mielestä suomalainen nainen oli tyhmä nirppanokka, kun tuijotti mölisevää neekerilaumaa paheksuvasti.

Toimittaja itse on tietysti niin suvaitsevainen, että fanittaa kaikkea neekerien käytöstä. Toimittajahan sanoi ihailevansa neekereiden iloista hohotusta ja odotti suomalaisten kanssamatkustajien yhtyvän tähän kulttuuriamme ah niin ihanasti rikastuttavaan afrikkalaiseen riemuun.

"Suomessa ei käyttäydytä noin julkisella paikalla", eräs teini-ikäinen matkustaja tokaisi. Sitten häntä alkoi hymyilyttää: "Ei ainakaan selvin päin!"

Tässäkin yhteydessä oli siis pakko vittuilla suomalaisille siitä, että jotkut suomalaiset räyhäävät kännissä.

Jostain syystä nämä multikultifanaatikot eivät osaa kehua toisia kulttuureita haukkumatta omaa kulttuuriaan.

Toiseutta ylistettäessä on aina pakko vittuilla, että suomalaiset ovat väkivaltaisia känniääliöitä. Tällä suomalaisillevittuilemisdiskurssilla nämä moraalisäteilijät asettuvat muiden suomalaisten yläpuolelle. Nämä kukkahattutädit yrittävät moraalisella ylemmyydentunnollaan ikään kuin kasvattaa päänsä päälle sädekehän, jonka loisteesta he voivat halveksua normaaleja ihmisiä. "Tepäs olette juntteja ja juoppoja, mutta minä somalienperseennuolija olen tosi fiksu ja sivistynyt ja suvaitsevainen."