torstai 5. helmikuuta 2009

Yhden asian liike?

10.12 2008 Uusi Suomi ja Iltalehti uutisoivat Astrid Thorsin puoliksi salassa valmisteleman ulkomaalaislakiesityksen synnyttäneen vastaansa kokonaisen kansanliikkeen.
Kansanliike syntyi perinteisen median tietojen mukaan vastalauseena Astrid Thorsin uudelle ulkomaalaislaille, joka tuli vasta joulukuussa yllättäen julkisuuteen, kun sitä oltiin jo viemässä eduskunnan hyväksyttäväksi.
Internetin vapaissa medioissa 'kansanliikkeestä' kuitenkin tiedettiin jo kauan ennen Thorsin lakiehdotusta. Kansanliikkeen noustua uutisiin jo tuhannet olivat allekirjoittaneet lakiesitystä vastustavan adressin, nyt jo kymmenet tuhannet.

Mutta millainen tämä kansanliike todellisuudessa on? Ketä siihen kuuluu? Miten se oikeasti syntyi?

Kansanliike oli olemassa vuosia ennen Thorsin ulkomaalaislakiesitystä, vaikka lakiesitys antoikin sille paljon potkua. Liike kehittyi varsinkin Jussi Halla-ahon ja muiden bloggaajien tuotannosta kiinnostuneiden keskuudessa, ja siten lienee poikkeuksellinen liike.
Liike on poikkeava myös olemukseltaan, tavoitteiltaan ja toimintatavoiltaan. Se on liikkeenä ennenäkemätön, ainakin Suomen osalta. Liikkeellä ei ole nimeä, eikä liikettä ole millään tavalla virallistettu.
Avoimeen ja kriittiseen kansalaiskeskusteluun tarkoitetulla Homma-palstalla sitä on alettu nimittää "Hommaksi", mutta tarkalleen ottaen ilmiö on tätä laajempi. Siksi kutsun sitä tässä yksinkertaisesti 'kansanliikkeeksi'.

Liike on hyvin epävirallinen ja monimuotoinen, sillä ei ole lainkaan liikkeille tyypillistä johto- tai vaikutushierarkiaa, jossa ylemmät tasot vaikuttaisivat alempiin ja siten homogenoisivat 'jäsenten' toimintaa tai ajatuksia. Halla-ahokin on vain yksi näkyvä hahmo, ei mikään 'mestari', kuten häntä leikillisesti kutsutaan.
Epähierarkkisuudestaan huolimatta tai ehkä jopa sen vuoksi liike on erittäin aikaansaava ja tehokas, kuten Astrid Thorsin lakiesitystä vastustavasta addressista voimme huomata. Monimuotoisuus on rikkaus, ja kansanliikkeessä on käsitetty tämä.


Kansanliikkeeseen 'kuuluminen' tai sen 'jäsenyys' on täysin tulkinnanvaraista, eikä suurin osa maahanmuuttokriitikoista ole luultavasti edes ajatellut, 'kuuluuko' itse liikkeeseen vai ei. Muodollinen jäsenyys vain on täysin toissijaista yhteisen toiminnan rinnalla.

Kansanliikettä on toisinaan, ilmeisen leimaavassa tarkoituksessa nimitetty "yhden asian liikkeeksi". Varsinaisesti tämä rinnastus sai minut aloittamaan tämän viestin, kertomaan hieman siitä, millainen tämä kansanliike käsitykseni mukaan on.
Tavallaan se ei ole yhdenkään jaetun opin liike, mutta toisaalta se puolustaa hyvinkin erilaisia mielipiteitä, itse asiassa demokraattisen yhteiskunnan ja kulttuurin vapaata mielipide-ilmapiiriä kokonaisuudessaan, kaikkine sen piirissä kukoistavine mielipiteineen.

Kansanliike on niin luonnollisen 'orgaaninen', muutoskykyinen ja dynaaminen, että se pakenee yksioikoisia selityksiä. Yritän kuitenkin kuvata sen filosofiaa hieman.
Kansanliikkeellä ei ole erityistä ohjelmaa tai seurattavaa oppia, vaan se kokoaa yhteen maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspolitiikan kriitikoita tai kritiikkiä. Kansanliikkeen piirissä toimivilla on hyvinkin erilaisia poliittisia ja maailmankuvallisia näkökulmia, joilla ei välttämättä ole muuta yhteyttä, kuin huoli tulevaisuudesta valtapolitiikan ja siihen liittyvän monikulttuurisuusideologian vuoksi.

Lähes mistään muusta kansanliikkeen sisällä ei olla samaa mieltä, kuin jaetun huolen ja kritiikin osalta. Tätä tilannetta ei edes nähdä ongelmaksi tai pyritä korjaamaan, vaan moniarvoisuuden voimavaraa arvostetaan. Kansanliike erityisesti panostaa siihen, että se ei homogenisoisi kriitikkojen mielipiteitä johonkin tiettyyn jaettuun oppiin, vaan pyrkii säilyttämään mielipide-ilmastonsa mahdollisimman heterogeenisena.

Heterogeenisyytensä vuoksi kansanliike puhuttelee potentiaalisesti niin uskovaista, ateistia, työläistä, porvaria, liberaalia, feministiä, ekohippiä kuin poliittisesti määrittämätöntä kadunmiestäkin, jokaista näiden omista lähtökohdista käsin.

Kansanliikkeen jakama huoli on yhteinen lähes kaikille poliittisille suuntauksille. Länsimaisen sivilisaation, demokratian, yksilönvapauksien, kulttuurin ja muun elämänmenon säilyminen ja kehittyminen parempaan suuntaan on elinehto lähes kaikille puolueille ja yhteiskunnallisille näkemyksille.
Sellainen politiikka, joka edistää tilannetta, jossa kyseisen politiikan harjoittaminen ei enää ole mahdollista, ei ole millään tavalla mielekästä.
Ei ole mieltä pohtia, pitäisikö harjoittaa klassista liberalismia vai uusliberalismia, jos mahdollisuutta harjoittaa liberalismia ei enää tulevaisuudessa ole.
Politiikka, joka syö omat tulevaisuudennäkymänsä, ei ole lainkaan mielekästä. Kansanliikkeeseen kuuluvat haluavat yksinkertaisesti harjoittaa mielekästä politiikkaa, kukin oman suuntautumisensa mukaan.

Kansanliike ei siis ole varsinaisesti yhden eikä monen asian liike, koska yksikään varsinainen poliittinen oppi ei ole kaikkien jakama. Vain tarve säilyttää poliittisten mielipiteiden kasvualusta ja turva, läntinen sivilisaatio ja demokratia, yhdistää monia.
Liberaalilla, konservatiivisella ja punavihreällä monikulttuurisuuskriitikolla ei tarvitse olla lainkaan yhteistä päämäärää, päämäärät voivat olla vastakkaiset. Nykyinen valtapolitiikka kuitenkin uhkaa näitä kaikkia aatteita.
Itse asiassa kaikkia ei yhdistä tämäkään. Jotkut haluavat siirtää pakolaisuuden kustannukset kehitysapuun, ja pelastaa näin satoja kertoja enemmän ihmisiä kuin nykypolitiikalla.
Kaikki eivät katso asiaa ensisijaisesti sivilisaation näkökulmasta, vaan haluavat esimerkiksi torjua köyhyyttä, rasismia tai etnisiä konflikteja, tai puolustaa Euroopan alkuperäiskansoja yksilöllisinä kulttuureina.

Toiset taas ovat ensi sijassa mukana puolustamassa sananvapautta, eivätkä niinkään monikultturistisen politiikan seurauksilta (kuten Euroopan islamilaistumiselta), vaan monikultturismin kannattajilta itseltään, näiden pyrkiessä tukahduttamaan vapaata kansalaiskeskustelua ja sensuroimaan tiedonvälitystä.

Kansanliikettä ei voi sen rakenteesta johtuen juuri millään tavalla 'pysäyttää'. Sitä ei voi kaataa hyökkäämällä näkyviä toisinajattelijoita vastaan, niin vankasti se toimii ruohonjuuritasolla. Sen rakenne on jo valmiiksi hajanainen (ja siinä on sen voima) joten sitä ei voi 'hajottaa'.

Kaikki yritykset tukahduttaa vapaata ajattelua ja keskustelua vain kasvattavat ja voimistavat liikettä. Kansanliikkeen voi periaatteessa pysäyttää vain tuhoamalla kansan. Niin kauan kuin on kansaa, on myös sen oikeuden ja vapauden puolustajia.

7 kommenttia:

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tässähän on tämä "homma" harvinaisen hyvin määritelty. Ei oikeastaan lisättävää. Voimia eloon.

Kullervo Kalervonpoika kirjoitti...

Hyvin muotoiltu.

Hommahan on juurikin yhteinen - kuten joskus oli kuuluis talvisotakin.

Tuplis kirjoitti...

Itsejulistautuneeksi ekotiitiäiseksi kirjoitat kyllä julman hyvää tekstiä, tässähän alkaa tuntea ylpeyttä hommailustaan.

Pöllämystynyt kirjoitti...

En ole oikeastaan julistautunut ekotiitiäiseksi, vaan olen alun perinkin sellainen.

Olin vihervasemmistoa jo ennen kuin liitin aatemaailmaani osaksi siihen loogisesti soveltuvan alkuperäiskansojen ja demokratian puolustamisen. On surullista, että tässä asiassa monet aatekumppanini tekevät älyllisen kuperkeikan. He väittävät puolustavansa alkuperäiskansoja, demokratiaa ja monimuotoisuutta, ja vastustavansa imperialismia ja rasismia. Silti he kannattavat imperialistista ja rasistista, alkuperäiskansojen vastaista monikultturismia, joka uhkaa tuoda uuden fasismin Eurooppaan, ja ovat valmiita romuttamaan demokratian sen toteuttamiseksi.

Monikultturismi on myös laajan mittakaavan sulauttamispolitiikkaa, joka paitsi on ihmisoikeusloukkaus, myös vähentää tuntuvasti kulttuurillista monimuotoisuutta.

Tapio Tuuri kirjoitti...

Minä olen alunperin ollut kiinnostunut sananvapauden säilyttämisestä. Se on johtotähteni edelleen. En voi millään hyväksyä, että kommunismin jälkeen sivistyneistömme valitsi islamin.

Happy Chicken kirjoitti...

Hyvä homma,

Ennakkoluuloja harvemmin puolustetaan näin sulavalla tekstillä. Ai että oikein kansanliike..

"Muodollinen jäsenyys vain on täysin toissijaista yhteisen toiminnan rinnalla."

Onko kyseisellä porukalla muutakin toimintaa kuin blogipalstoilla valittaminen?

Sananvapaus on toki hieno asia, mutta niin olisi rakentava toimintakin. Vihan lietsominen ei sitä ole.

Jos oikeasti pelottaa 10 000 somali-pakolaista näin paljon niin suosittelisin kynnyksen kaventamiseksi tutustumaan ensin yhteen.

"Monimuotoisuus on rikkaus, ja kansanliikkeessä on käsitetty tämä."

Jälkimmäisestä näkisin mielelläni todisteita.

Pöllämystynyt kirjoitti...

Happy Chicken, kysyt osoitusta kansanliikkeen monimuotoisuudesta. Syyttelet myös vihan lietsonnasta ja ennakkoluuloista. Kuvittelet, että emme tunne ketään somalia, ja että tämä kertoisi jotain meistä.

Itse tunnen runsaasti maahanmuuttajia ystävinä ja tuttavina, myös somaleita. Tiedän myös paljon eri kulttuureista, sillä olen opiskellut, keskustellut ja matkustellut juuri kulttuureista kiinnostuneena.

Jos tutustuisit meihin kriitikoihin paremmin, ennakkoluulosi varmasti hälventyisivät.

Olemme ihmisiä siinä missä muutkin, emme mitään demonisia "rasisteja".
Esimerkiksi minä vastustan nykyistä monikultturismia siksi, että se vahingoittaa alkuperäiskansojen omaleimaisia piirteitä, ja siksi, koska siihen kuluu voimavaroja, joilla voitaisiin pelastaa lukuisten ihmisten henki kehitysmaissa. Kannatan siis vastauksena kehitysmaiden ongelmiin kehitysavun moninkertaistamista. Mielestäni länsimaiden tulee kantaa kortensa kekoon kehitysmaiden auttamisessa pyrkimällä paljon nykyistä määrätietoisemmin poistamaan pakolaisuutta aiheuttavat ongelmat. Tämä ei onnistu, jos rahat menevät pakolaisten ylläpitoon, siis pelkkien oireiden hoitoon. Nykyinen ulkomaalaispolitiikan ja kehityspolitiikan sekoitus on inhimillisten katastrofien ja tuhon tie, jota en voi humanistina kannattaa.

Jos sinua oikeasti kiinnostaa tietää millaisia ihmisiä kriitikoihin kuuluu, voit aloittaa tutustumisen vaikka Homma-palstalta.

www.hommaforum.org

Tulet huomaamaan, että kriitikot eivät ole yhtenäistä massaa, että meihin kuuluu monenlaisia ihmisiä eri lähtökohdista ja näkökulmista. Joukossamme on myös maahanmuuttajia, kuten Homman ylläpitäjä Vera, joka on venäjänjuutalainen.

Mukana on myös kaltaisiani ekohippejä ja sosialisteja, ja täysin eri linjauksia ajavia kuten liberalisteja yms.

Hommasta löydät myös lisätietoa toiminnastamme.