Marokkolaiset ovat Hollannin toiseksi suurin maahanmuuttajaryhmä turkkilaisten
jälkeen.Tähän 335.000 marokkolaisperäisen joukkoon tiivistyy Hollannin viime vuosien paini islamin kanssa. Turkkilaistaustaisten maahanmuuttajien kanssa yhteenotto ei ole koskaan ollut yhtä kärjekäs.
Johtuupi varmaan siitä, että turkkilaiset ovat sekularisoituneempia kuin pohjoisafrikkalaiset. Myöskään tataareista ei ole Suomessa koskaan ollut mitään ongelmia, vaikka tataarit ovat olevinaan muslimeja. Tataarit ovat kuitenkin hyvin erilaisia "muslimeja" kuin vaikkapa iranilaiset, afganistanilaiset tai pakistanilaiset.
Muslimilla ja "muslimilla" voi olla eroa kuin yöllä ja päivällä. En ole koskaan kuullut, että Ben Zyskowiczin "islaminuskoinen" vaimo Rahime Zyskowicz olisi kulkenut burqa päällä kadulla. Sen sijaan suomalainen käännynnäismuslimi Isra Lehtinen kulkee burqa päällä ilmeisesti joka päivä. Ei ole ihme, että länsimaiseen yhteiskuntaan soveltuvalla tavalla käyttäytyviin ihmisiin suhtaudutaan hyvin eri tavalla kuin lähi-itämaalaisen aavikkouskonnon muinaisia rituaaleja orjallisesti noudattaviin lakanalarppaajiin.
Tässä Hesarin artikkelissa kuitenkin nimenomaan kehutaan keskiaikaan jämähtäneitä ihmisiä.
Näin tuntuu tekevän moni muukin islamilainen maahanmuuttaja. Sharian kannatus on Euroopassa asuvien islamilaisten maahanmuuttajien joukossa 50 prosentin luokkaa.Asenteita marokkolaisia kohtaan kiristi elokuvaohjaaja Theo van Goghin murha keskellä kirkasta päivää Amsterdamissa vuonna 2004. Murhaaja oli marokkolaistaustainen nuori mies Muhammed Bouyeri, joka on paremmin tunnettu nimellä Muhammed B.
Pohtiipa Hollannin muslimien tilannetta taksinkuljettaja, kansalaisjärjestön raportti tai television talk show-vieras, nuoret marokkolaiset miehet mainitaan. He ovat kuuluisa riskiryhmä, joka ansaitsee huomattavasti keskivertoa vähemmän, kärsii työttömyydestä ja asuu Amsterdamin, Rotterdamin ja Haagin maahanmuuttajalähiöissä.
Nuorten marokkolaisten elämään kuuluu tasapainoilu Hollantiin työn perässä ehkä jo 1970-luvulla muuttaneiden vanhempien pienen perhepiirin ja äärivapaamielisen yhteiskunnan arvojen välillä. Joidenkin heistä pelätään saavan keinon maailman hahmottamiseen ääri-islamista. Niin teki Muhammed B.
Pravdan mielestä kaikki maahanmuuttopolitiikka on siis vain kiinni siitä, että eurooppalaisten pitää ymmärtää muslimien tulleen tänne jäädäkseen.Ongelmia Hollannin muslimeilla on, mutta on myös eräs, joka yrittää kaikin voimin lähestyä asioita toisesta päästä. Ahmed Larouz tuli 17-vuotiaana Marokosta Hollantiin vuonna 1989. Hänen vanhempansa olivat silloin olleet jo vuosia Amsterdamissa vierastyöläisinä. Kahdeksankymmenluvun lopussa perheitä
yhdistettiin, kun Hollannin poliitikot alkoivat ymmärtää, etteivät vierastyöläiset tulleet käymään vaan olemaan.
Pravdan mielestä eurooppalaiset itse eivät voi tehdä mitään päätöksiä maahanmuuttopolitiikasta. Kaikki maahanmuuttajat otetaan ylhäältä annettuna asiana, johon ei voida eurooppalaisten valtioiden omalla poliittisella päätöksenteolla mitenkään vaikuttaa.
Samassa propagandalehdessä eli Pravdassa on täsmälleen samaa näkemystä aiemmin edustanut mm. Reetta Räty, jonka juttuja kommentoin entisessä blogissani noin vuosi sitten:
Tässä siis puhutaan maahanmuuttajien määrän lisääntymisestä jonain asiana, joka vain todennäköisesti tapahtuu. HS:n Nyt-liitteen päätoimittaja ei siis näe maahanmuuttoa asiana, johon voidaan vaikuttaa politiikalla.
Hänen mielestään ei ilmeisesti ole olemassa varsinaista maahanmuuttopolitiikkaa: maahanmuuttajien määrä vain lisääntyy radikaalisti ihan itsestään, ilman mitään poliittisia valintoja. Tätä radikaalia muutosta ei voida Reetan mielestä ilmeisesti mitenkään estää tai hallita.
Sivumennen sanottuna maahanmuuttajia on n. 3 % väestöstä. Suomen kansalaisuuden saaneita maahanmuuttajia on n. 55 000 ja ulkomaiden kansalaisia n. 110 000. Yhteensä maahanmuuttajia on siis n. 165 000. Reetta Räty ei kerro, mitä se tilanteen radikaali muuttuminen tarkoittaa. Onko Suomessa “aika pian” esimerkiksi 300 000 maahanmuuttajaa? No, tämäkään ei varmaan olisi Reetan mielestä kovin radikaali muutos, eihän se merkitsisi edes maahanmuuttajapopulaation kaksinkertaistumista. Mitä tarkoittaa tilanteen radikaali muuttuminen? Maahanmuuttajien määrän viisinkertaistumista? Kymmenkertaistumista?
Onko tämä sellainen kehityskulku, joka vain jotenkin itsestään toteutuu? Pitääkö tähän vain sopeutua passiivisesti? Eikö Suomella ole mitään maahanmuuttopolitiikkaa, jolla maahanmuuttajien määrään voitaisiin jotenkin vaikuttaa?
Pravda kehuu tätä perheenyhdistämisohjelman kautta Marokosta Hollantiin 17-vuotiaana tullutta miestä:
Ooo. Arabimies menee naimisiin eurooppalaisen naisen kanssa. Heille syntyy tytär, joka itse aikuisena menee naimisiin arabimiehen kanssa. Ooo. Onpas ihqdaa. Mikä tässä on sitä "sillanrakentamista muslimiyhteisön ja muiden välillä", jonka vuoksi tämä puoliarabinaisen kanssa naimisiin mennyt arabimies on "kaikkea muuta kuin taksinkuljettajan painajainen"? Onko taksinkuljettaja joku junttirasistien prototyyppi? Onko Hollannissa asuva, puoliarabinaisen kanssa naimisiin mennyt arabimies taksinkuljettajienkin hyväksymä kulttuurinrikastuttaja?Larouz on kaikkea muuta kuin taksinkuljettajan painajainen. Hän on liikemies, poliitikko ja perheenisä. Tunnettu sillanrakentaja muslimiyhteisön ja muiden välillä. Vaimo Nadia on puoliksi marokkolainen, joten Ahmed Larouzilla on hollantilainen anoppi.
Amsterdamin juutalainen pormestari siis joutuu hädissään soittelemaan muslimiyhteisön johtajalle kysyäkseen toimintaohjeita, kun Hollannissa aiotaan julkaista islamia kritisoiva elokuva. Tällainen on Eurabia vuonna 2008.Se oli Larouz, jolle Amsterdamin pormestari Job Cohen soitti tammikuussa ja kysyi mitä pitäisi tehdä, kun populistipoliitikko Geert Wildersin Koraania arvosteleva filmi oli määrä julkaista millä hetkellä hyvänsä. Muslimien reaktiot huolestuttivat.
Kukaan itseään kunnioittava eurooppalainen ihminen ei voi hyväksyä sitä, että muslimit hallitsevat pelolla eurooppalaisen maan pääkaupunkia.
Hesarin mielestä tämä on kuitenkin sitä ihanaa monikulttuurisuutta. Hesarihan hehkuttaa positiivisessa mielessä "kulttuurien välisenä sillanrakentajana" tuota arabimiestä, jolta Amsterdamin pormestari joutuu pyytämään apua islamilaisen terrorismin hillitsemiseksi.
Kun tämä arabimies neuvoi Amsterdamin pormestaria antamaan asian olla, pormestari ei sitten tehnyt mitään. Jos tämä arabi olisi kehottanut Amsterdamin pormestaria esimerkiksi kieltämään kyseisen elokuvan esittämisen Amsterdamin kouluissa tai elokuvateattereissa, Amsterdamin pormestari olisi ilmeisesti toiminut kehotuksen mukaisesti."Ei mitään, annetaan nyt olla, sanoin. Wilders sai koko maan kolmeksi kuukaudeksi tolaltaan. Hän pelasi peliä ja onnistui saamaan asiansa jokaiselle televisiokanavalle. Siinä mielessä hän on voittaja", Larouz sanoo.
Amsterdamin pormestari ottaa käskyjä marokkolaiselta muslimilta. Toistan. Amsterdamin pormestari ottaa käskyjä marokkolaiselta muslimilta. Tätä on Eurabia.
Hän myöntää, että Wilders on saanut ihmiset pyörälle päästään.
"Emme enää ymmärrä, mikä on sananvapaus. Pitääkö tätä nykyistä sananvapautta suojella vai pitääkö koko sananvapaus määritellä uudestaan?"
Ketkä "te" ette enää ymmärrä, mikä on sananvapaus? Te muslimitko? Ettehän te ole sitä koskaan ymmärtäneet.
Mitä tarkoittaa "sananvapauden määritteleminen uudestaan"? Sananvapauden rajaamista siten, että kaikki islamin kieltämät asiat on kielletty?
Tämähän on tietysti täsmälleen samanlaista "sananvapauden uudelleenmäärittelyä", jota Neuvostoliitossa harrastettiin. Neuvostoliitossa sananvapaus oli "määritelty" siten, että kansalaisella on vapaus sanoa Puolueen virallisen linjan kanssa yhteensopivia asioita.
Islam on totalitaarinen ideologia, joka pyrkii valloittamaan koko Euroopan kuin Neuvostoliitto aikoinaan.
Ahaa. Siis johtajien pitäisi sanoa ylhäältäpäin, miten paljon sananvapautta rajoitetaan. Tämä muslimimies siis kannattaa autoritaarista diktatuuria, jossa Johtaja ylhäältäpäin hallitsee kansaa, piittaamatta kansalaisten omista mielipiteistä. Kansa on kuin lammaslauma, jota Johtaja ylhäältäpäin paimentaa. Tuollaista ajattelua voi tietysti odottaa ihmiseltä, joka on kasvanut pohjoisafrikkalaisessa islamilaisessa kulttuurissa. Miksi tuollaisia ihmisiä pitäisi päästää Eurooppaan?"Poliitikot, edes pääministeri, eivät tiedä, mitä pitäisi tehdä. Maassa ei ole johtajia sanomaan, missä rajat menevät", hän lisää.
Miksi Pravda kehuu tuollaista ihmistä jonain hienona "kulttuurien välisenä sillanrakentajana"?
Ei tässä rakenneta mitään "siltoja" eri kulttuurien välille. Tässä on kyse siitä, että länsimainen kulttuuri yritetään korvata islamilaisella arabikulttuurilla. Yhden kulttuurin tuhoaminen ja toisen kulttuurin tuominen sen tilalle ei ole "siltojen rakentamista".
Yhteiskunta koostuu ihmisistä. Jos yhteiskunta koostuu keskiaikaista islamilaista arabikulttuuria kannattavista ihmisistä, yhteiskunta muuttuu keskiaikaiseksi islamilaiseksi arabiyhteiskunnaksi.
Pelkkää tyhjää retoriikkaa vailla mitään konkreettista substanssia.Larouz ei halua vatvoa ongelmia vaan ratkaista niitä. Hänestä syrjäytyneiden leimaaminen muslimien ongelmaksi ei johda mihinkään.
Kuka tahansa voi sanoa haluavansa ratkaista ongelmia niiden "vatvomisen" sijasta. Tuo ei tarkoita yhtään mitään. "Mä haluan ratkaista ongelmia." No shit, Sherlock. Ongelman käsitteeseen kuuluu se, että se halutaan ratkaista. Pravda pitää jonain järjen jättiläisenä tuota ihmisistä, jonka älynväläykset ovat muotoa "ongelmat pitää ratkaista".
Mitä tarkoittaa, että syrjäytymisen "leimaaminen" muslimien ongelmaksi "ei johda mihinkään"? Jos muslimeista valtaenemmistö ON syrjäytyneitä, mikä tässä on sitä "leimaamista"?
Mitä tarkoittaa, että ongelman olemassaolon tunnustaminen "ei johda mihinkään"? Pitäisikö ongelmista vaieta?
Afrikkalaiset tekevät mm. valtavasti enemmän rikoksia henkeä kohti kuin eurooppalaiset; esim. Suomessa asuvat somalit tekevät ryöstöjä yli sata kertaa enemmän per henki kuin suomalaiset. Mitä tarkoittaa, että tämän tosiasian tietäminen "ei johda mihinkään"? Eihän ongelmien ratkaisemiseksi voida tehdä mitään, jos ongelmien olemassaoloa ei haluta tunnustaa.
Mitä tarkoittaa, että faktatieto "ei johda mihinkään"? Kyllä esimerkiksi tieto Lähi-idästä ja Afrikasta tulleiden maahanmuuttajien matalasta työllisyysasteesta ja suuresta rikollisuudesta johtaa nimenomaan siihen, että Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien ihmisten maahanmuuttoa rajoittamalla voidaan vähentää rikollisuutta ja pienentää sosiaalimenoja ja siten alentaa veroja.
"Ollakseen osa nykyaikaa pitää unohtaa elävänsä nykyaikaa", Larouz sanoo.Mitä vittua? Onko tuollainen hullu dadaistinen löpinä Hesarin mielestä niin hienoa ajattelua, että se pitää painaa sanomalehteen?
Nyt olen kyllä ihan sanaton. Miten tuota voi edes kommentoida?
"Ollakseen osa nykyaikaa pitää unohtaa elävänsä nykyaikaa." Kas kun ei "ollakseen elävä täytyy olla kuollut" tai "syödäkseen ruokaa täytyy olla syömättä". Mitä vittua, ihan aikuisten oikeesti? Miksi Hesari painaa tuollaisia mielisairaita houreita ja kehuu niitä jonain hienona sillanrakentamisena kahden eri kulttuurin välillä eli moderin länsimaisen kulttuurin ja primitiivisen lähi-itämaalaisen aavikkouskonnon välillä?
Seuraavana päivänä Slotervaatin lähiössä Amsterdamin kehätien ulkopuolella tulee mieleen Larouzin vaalipuheelta kuulostanut lause. Ostoskeskuksessa on moskeija, yhdeksän kymmenestä asukkaasta on marokkolaisia tai turkkilaisia. Naisilla on huivit. Ollakseen osa nykyaikaa pitää unohtaa elävänsä nykyaikaa?
Tämä on erilaista nykyaikaa kuin vartin junamatkan päässä Amsterdamin keskustassa.
Ei, tuo ei ole nykyaikaa. Tuo on keskiaikaa. Islamilaiset maahanmuuttajat ovat tulleet Eurooppaan kuin aikakoneella suoraan keskiajalta. Hesarin mielestä tämä on hieno asia.
Pravdan mielestä on hienoa, että Euroopassa asuvat muslimit unohtavat elävänsä nykyaikaa. Pravdan mielestä paluu keskiajalle on ihqdaa. Tätä se monikulttuurisuus on. Paluu keskiaikaan.
Jos joku vielä tilaa Pravdaa, irtisanokaa tilauksenne heti.
1 kommentti:
"Johtuupi varmaan siitä, että turkkilaiset ovat sekularisoituneempia kuin pohjoisafrikkalaiset. Myöskään tataareista ei ole Suomessa koskaan ollut mitään ongelmia,..."
Lähipiirissä on muuten yksi tataari, vankilareissuja tataari-isovanhemmalla paljon. Lapsi Ok, Lapsenlapsilla kaksi kriminaalia , yksi normaali.
Eli on niistä tataareistakin harmia, mutta ilmeisesti niin vähän, että ei ole alkanut legendaa lentämään (niinkuin romaneista tai somaleista).
Lähetä kommentti